Professorilta tyrmäys suomalaisten toiveille koko Suomen asuttuna pitämisestä: "Käytännössä mahdotonta"

Kaupunkimaantieteen professori ei pidä toiveen toteutumista realistisena. Tulevaisuudentutkijan mukaan koko Suomen asuttuna pitäminen puolestaan vaatisi esimerkiksi maahanmuuton lisäämistä ja uudenlaista yritystoimintaa.

aluekehitys
Kuvassa ränsistynyt lato pellon laidassa.
Niin pohjoisesta kuin etelästä löytyy valtavia alueita, joilla asuu vain muutamia ihmisiä neliökilometriä kohden.Anssi Leppänen / Yle

Ylen tänään maanantaina julkistaman kyselyn mukaan lähes neljä viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, että valtion pitää turvata palvelut koko Suomen asuttuna pitämiseksi.

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta pitää toivetta koko Suomen asuttuna pitämisestä käytännössä mahdottomana toteuttaa.

– Valitettavasti se ei kuulosta lainkaan realistiselta. Meillä on kaupungistuminen alkanut jo 50 vuotta sitten. Se hetki, jolloin me voisimme sen pysäyttää, on kyllä valitettavan kaukana takanapäin.

Vaattovaara luettelee karuja lukuja koko Suomen asuttuna pitämistä toivoville: niin pohjoisesta kuin etelästä löytyy valtavia alueita, joilla asuu vain muutamia ihmisiä neliökilometriä kohden. Lisäksi ympäri Suomea on isoja alueita, joilla syntyy vuosittain vain muutamia kymmeniä lapsia.

– Ihmiset ja yritykset valitsevat vapaasti asuinpaikkansa. Tällä hetkellä olemme tilanteessa, jossa muutama iso kaupunkiseutu ja alueet niiden ympärillä kasvavat. Sen sijaan visiot koko Suomen asuttuna pitämisestä ovat käytännössä mahdottomia.

Maahanmuuttoa ja uudenlaista yritystoimintaa

Tulevaisuudentutkija Mikko Dufva Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitrasta ei täysin tyrmää ajatusta koko Suomen asuttuna pitämisestä. Se tosin vaatii monia muutoksia nykytilaan.

– Meidän on mietittävä uudella tavalla, miten asioita tehdään. Se tarkoittaa paikallisen toiminnan korostumista ja paikallisuutta esimerkiksi resurssivirtojen ja palveluiden tuottamisen suhteen, Dufva sanoo.

Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi uudenlaisia yrityksiä, jotka hyödyntävät jakamistaloutta ja yhteisöllisyyttä. Esimerkkinä Dufva mainitsee Nappi Naapuri – verkkopalvelun, jonka avulla samalla alueella asuvat voivat pyytää tai antaa naapuriapua.

Uudenlaisen yritystoiminnan lisäksi Suomen asuttuna pitäminen vaatii tietysti myös asukkaita. Vaikka syntyvyys laskee, ei uusista asukkaista kuitenkaan ole pulaa, jos yhtälöön otetaan mukaan myös maahanmuutto.

Dufvan mukaan suuret muuttovirrat tulevat 10-20 vuoden tähtäimellä yleistymään maailmassa ilmastonmuutoksen ja geopoliittisen tilanteen takia.

– Suomeen olisi varmasti tulossa lisää väkeä. Onhan meillä täällä tilaa. Suomessa olisi mietittävä, mitä vaaditaan siihen, että tällaiset suuret maahanmuuttovirrat saataisiin hallitusti Suomeen.

Dufvan mukaan tällä hetkellä ei ole kuitenkaan näköpiirissä, että kaupungistumisen trendi olisi hiljentymässä.

– Perinteiseen maatalouteen tai metsätalouteen ei tarvita ihmisiä niin paljon, eli ainakaan sen takia ei tarvitse asua hajallaan. Kyllähän siinä on selkeä logiikka, että palvelut saadaan tuotettua paremmin tiiviimmällä alueella.

Postilaatikoita tien sivussa.
AOP

Koko maan toivotaan pysyvän asuttuna, mutta maaseutu tyhjenee

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara ei pidä kysymystä koko maan asuttuna pitämisestä enää millään tavalla ajankohtaisena. Hänen mielestään Suomesta puuttuu aluepoliittinen keskustelu, joka tunnistaisi nykytilanteen.

– Nykyinen keskustelu ei lisää ymmärrystä siitä, mitä täällä tietyllä tavalla kahtia jakautuvassa maassa pitäisi aluekehityksen osalta tehdä. Pitäisi katsoa, millaisia edellytyksiä ihmisillä on asua alueilla, joilla väki vähenee. Meidän aluepolitiikkamme on ollut kasvuhakuista vielä pitkään senkin jälkeen, kun oli selvästi nähtävissä, että alueet eivät enää kasva.

Vaattovaara arvioi, että ajatus koko maan asuttuna pitämisestä tuntuu suomalaisille läheiseltä Suomen lyhyen kaupungistumishistorian takia.

– Suomi lähti kaupungistumaan kovin myöhään, ainakin 20-30 vuotta jäljessä Ruotsin kehityksestä. Sitä kautta monilla on paljon muistikuvia maaseudun elävistä kylistä ja toive siihen elämään takaisin.

Toive koko Suomen asuttuna pitämisestä ei näytä heijastuvan ihmisten asuinpaikan valintaan.

Aluetutkija Timo Aron Helsingin Sanomille tekemän selvityksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan kuntien väliset erot väestönkehityksessä ovat viimeisen kolmen vuoden aikana revenneet ennennäkemättömiksi.

Suomen kunnista yli 80 prosenttia tekee Aron mukaan muuttotappiota, ja kasvua on lähinnä seutujen keskuskaupungeissa.