Puolen vuosisadan vapaaehtoistyö palkitsee – Juhani Karhumäki on rengastanut yli 900 kalasääskeä

Vuonna 1971 aloitettu sääksiprojekti on ollut lajin säilymisen kannalta menestys.

sääksi
Juhani Karhumäki rengastaa kalasääsken poikasta.
Juhani Karhumäki rengastaa kalasääsken poikasta Teijon kansallispuistossa Salossa.Lassi Lähteenmäki / Yle

Lämmin kesä on tehnyt hyvää kalasääskien pesinnälle. Esimerkiksi Teijon kansallispuiston alueella Salossa syntyi tänä kesänä kymmenen poikasta neljässä pesässä.

Lintuharrastaja Juhani Karhumäki Salon Perniöstä on tuttu näky kansallispuistossa. Viideskymmenes rengastusvuosi on alkanut, eikä yhtään vuotta ole jäänyt väliin.

Karhumäen mukaan neljä onnistunutta pesintää on mainio tulos. Kalasääskillä menee muutenkin hyvin. Lintuharrastajien rakentamien tekopesien ansiosta kalasääskien kanta on jo pitkään pysynyt hyvänä.

– Kalasääskelle olisi käynyt huonosti, ellei tekopesiä olisi alettu rakentaa, Karhumäki uskoo.

Lintujen omat pesät putoavat herkästi, jos oksistot ovat harvoja.

Petolintujen pesillä läpi kesän

Sääksestä eli kalasääskestä tuli lintuharrastajien silmäterä vuonna 1971. Sääksikannat olivat romahtaneet, joten rengastajat alkoivat tarkastaa pesiä järjestelmällisesti. Sääksiseurantaan voi tutustua Luonnontieteellisen keskusmuseon sivuilla (siirryt toiseen palveluun).

Juhani Karhumäelle rengastus on elämäntapa. Alkukesästä hän rengasti korppeja, huuhkajia ja haukkoja. Pelkästään kalasääskiä hän on rengastanut yli 900.

– Rengastaminen tuottaa lintututkimuksen kannalta tietoa lintujen käyttäytymisestä, muuttomatkoista ja iästä. EU velvoittaa, että Suomen pitää seurata tiettyjen lajien kannan kehitystä. Rengastajat tekevät osan viranomaisille kuuluvista töistä ilman palkkaa, Karhumäki sanoo.

Lintumies kiiruhtaa lisäämään, ettei hän odota palkkaa harrastuksestaan. Suomessa rengastustyö on alusta alkaen perustunut vapaaehtoisuuteen. Luonnontieteellinen keskusmuseo maksaa vain renkaat ja rengastustoimiston henkilökunnan palkat.

Kalasääski.
Juha Laaksonen / Yle

Löysitkö uuden pesintäpaikan?

Teijon kansallispuiston sääksistä kolme paria on onnistunut rakentamaan kestävän pesän ihan itse. Neljättä paria on hiukan ihminen avittanut. Lintujen työnjako on selvä: koiras hankkii ruokaa, kun taas naaras jakaa saaliin poikasille ja vahtii pesää.

Mitä hyötyä kalasääskestä sitten on luonnon kokonaiskuvassa?

– En tiedä, hyötyykö siitä kukaan mitään, mutta ei siitä suurta haittaakaan ole. Se syö pelkkää kalaa, aika pientä kalaa pääosin, Juhani Karhumäki kertoo.

Seurannassa mukana olevat kalasääsken pesäpuut on merkitty rauhoitustauluilla. Jos maastossa osuu silmiin merkitsemätön pesäpuu, rengastustoimisto (siirryt toiseen palveluun) toivoo saavansa tarkan tiedon pesän sijainnista.

Kalasääskien elämää pääsee seuraamaan reaaliaikaisena Satakunnan sääksikameran (siirryt toiseen palveluun) avulla. Pohjois-Satakunnassa pesivällä lintupariskunnalla on myös omat Facebook-sivut (siirryt toiseen palveluun).