Lopen Kaartjoella tehty selvitys antaa uutta tietoa simpukoiden esiintymisestä ja elinoloista

Harvinaisessa tutkimuksessa joesta sukellettiin vajaat kaksi tuhatta suursimpukkaa, jotka kaikki palautettiin jokeen.

simpukat
Vuollejokisimpukka
VuollejokisimpukkaRami Laaksonen / Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lopen Kaartjoen suursimpukat on laskettu kesäkuussa. Hämeen ELY-keskuksen teettämässä harvinaisessa tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) joesta sukellettiin 1 809 suursimpukkaa, jotka kaikki palautettiin takaisin jokeen.

Selvityksen mukaan runsain jokisimpukkalaji Kaartjoessa on sysijokisimpukka. Uhanalainen vuollejokisimpukka on hyvin harvinainen, mutta sitäkin joesta löytyi - yksi yksilö Kaartlammin ja Topenon välisellä jokiosuudella.

Kaartjärven ja Kaartlammin välisellä osuudella vuollejokisimpukoita ei esiinny lainkaan. Samalla selvitettiin muidenkin suursimpukoiden esiintymistä Kaartjoessa Topenolle asti.

Uutta tietoa koko lajin esiintymiseen Suomessa.

Heini-Marja Hulkko

Tutkimus antaa uutta tietoa kaikkien suursimpukoiden esiintymisestä ja elinoloista sekä paikallisesti että valtakunnallisesti.

– Selvitys on tärkeä, sillä se tuo uutta tietoa koko lajin esiintymiseen Suomessa. Se tuo myös meille paikallista tietoa, minkälainen tilanne on täällä Hämeessä, kertoo hydrobiologi Heini-Marja Hulkko Hämeen ELY-keskuksesta.

Vuollejokisimpukka vaatii elääkseen virtaavaa vettä. Hulkko muistuttaa, että simpukat ja niiden hyvinvointi kertovat myös veden laadusta.

– Simpukkahan suodattaa vedestä itselleen ravinteita. Jos pohja on hyvin liettynyt ja rehevöitynyt, niin simpukka ei pysty sellaisessa elämään. Toisaalta ne tarvitsevat kyllä tietyllä tavalla pehmeää pohjaa, jotta ne pystyvät esimerkiksi kaivautumaan sinne.

– Rehevöityminen näkyy simpukoitten esiintymisessä, kun mennään sen kynnyksen yli, että pohjalle rupeaa kertymään hienoa ainesta, selittää Hulkko.

Suunniteltu Kaartjärven pinnan nousu ei vaikuta vuollejokisimpukkaan

Kesäkuun aikana Kaartjoen yläjuoksulla toteutettu kartoitus täydentää vuonna 2007 joen alajuoksulla tehtyä selvitystä. Tuolloin havaittiin vuollejokisimpukoita heti 54-tien pohjoispuolella Alimyllyn alavirtasuvannossa.

Uusi selvitys liittyy Kaartjärven vedenpinnan nostosuunnitelmaan. Kaartjärven vedenkorkeuden nostamiseksi on tarkoitus rakentaa matala pohjapato muutamia metrejä Rautakoskentien putkisillasta ylävirtaan. Selvityksen perusteella suunniteltu Kaartjärven pinnan nousu ei vaikuta uhanalaisen vuollejokisimpukan elinolosuhteisiin.

Vuollejokisimpukka on luontodirektiivin IV laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen häiritseminen ja heikentäminen on kielletty. Kansallisella tasolla laji on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla.