Onko väliä, pelaako Suomen paidassa Matti vai Mehmut Meikäläinen? Maahanmuuttajataustaisille maajoukkueurheilijoille on sallittava, että sydän sykkii kahdelle maalle

Kantasuomalaiset ajattelevat usein, että maahanmuuttajan olisi tehtävä selkeä valinta Suomen tai muun maan välillä. Se käsitys on vanhentunut.

maahanmuuttajat
Itävallan Marcel Sabitzer ja Suomen Perparim Hetemaj ystävyysottelussa Innsbruckissa maaliskuussa 2017.
AOP

Jalkapalloilija Mesut Özilin ilmoitus lopettaa Saksan maajoukkueessa kovan kritiikin vuoksi on saanut myös Suomen urheilujohtajat pohdiskelemaan yhdenvertaisuutta maajoukkuepaidassa.

Saksassa syntynyt turkkilaistaustainen Özil aiheutti ennen jalkapallon MM-kisoja kohun esiintymällä kuvissa Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin kanssa. Saksan kantaväestössä raivoa aiheutti, että Özil ei katunut.

Siirtolaisinstituutin toimitusjohtaja Tuomas Martikainen ymmärtää, miten maahanmuuttajien identiteetti eroaa kantaväestöstä.

– On melko tavanomaista että monilla maahanmuuttajaryhmillä on useita identiteettejä.

Martikaisen tieto saa tukea myös maanantaina Saksassa julkaistusta tutkimuksesta. Saksanturkkilaisille on tyypillistä, että he elävät yhtäaikaisesti kahta kansallista identiteettiä. Molemmat identiteetit voivat olla yhtä tärkeitä jopa heille, jotka ovat syntyneet Saksassa.

Tilanne on samanlainen pitkään Ruotsissa asuneille suomalaisille.

– Hekin kokevat olevan molempia yhtä aikaa, Martikainen muistuttaa.

Menestymällä urheilussa maahanmuuttaja hyväksytään nopeasti

Suomessa viihde ja huippu-urheilu ovat perinteisesti olleet elämänalueita, joissa maahanmuuttaja on nopeasti hyväksytty yhdenvertaiseksi.

Menestyessään maahanmuuttajista tulee myös positiivisia roolimalleja muille maahanmuuttajille.

Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen uskoo, että Suomessa aika, jolloin maahanmuuttajataustaiset urheilijat olisivat toisten silmissä jollakin tavalla vähempiarvoisia, on mennyt ”jo aikoja sitten ohi”.

– Olin eilen juoksemassa ja Oulunkylän kentällä oli seitsemän pikkupoikaa pelaamassa. Kaikki olivat eri taustoista lähtöisin. Ei siellä kenenkään tarvinnut miettiä, mistä sinä tulet.

Tapaus Özil sai myös Suomen Palloliiton pääsihteeri Marco Casagranden mietteliääksi. Twitterissä 23,1 miljoonalle seuraajalleen lopettamispäätöksen ilmoittanut Özil koki, että hän on saksalainen silloin, kun Saksa voittaa, mutta maahanmuuttaja silloin, kun ei voita.

Marco Casagranden tietoon ei ole toistaiseksi tullut, että maahanmuuttajataustaisiin pelaajiin olisi kohdistunut erityistä negatiivisuutta.

– Jotkut pelaajat ovat tietenkin voineet niin kokea, en voi sitä sataprosenttisesti sanoa. Pelaajillehan tulee paljon palautetta. Kun onnistutaan, tulee hyvää ja kun epäonnistutaan, tulee tietenkin kritiikkiä.

Yhteinen tavoite maajoukkuepaidassa riittää

Suomen Palloliitto on sitoutunut Euroopan jalkapalloliitto UEFA:n rasimin vastaiseen ohjelmaan.

– Meillä on ollut alusta lähtien hyvin selvät arvot. Maajoukkue on avoinna kaikille, jotka sääntöjen mukaan saavat Suomea edustaa ja jotka sinne valitaan. Toki se lähtee myös vahvasti siitä, että täytyy haluta pelata sille paidalle ja sille maajoukkueelle. Senhän jengi aistii, jos sitä halua ei ole, pääsihteeri Marco Casagrande sanoo.

Pääsihteeri Casagranden mukaan Palloliitossa löytyy ymmärrystä, että maahanmuuttajataustaisilla pelaajilla voi olla kahden eri maan identiteetti. Myös sellaisilla, jotka ovat itse syntyneet Suomessa.

– Löytyy ymmärrystä. Myös kaikki pelaajat ymmärtävät sen. Tärkeintä on, mitä tapahtuu siellä kentällä.

Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen kertoo, että Olympiakomitean kisatiimi ja potentiaaliset talvikisoihin lähtevät urheilijat pitivät keväällä 2017 joukkuehengen nostatus- ja arvojen määrityspäivän.

– Joukkueella pitää olla hyvä henki ja arvot kohdallaan. Mutta olet sitten Matti Meikäläinen tai Mehmut Meikäläinen, kun olet suomalainen ja edustuskelpoinen Suomessa, niin olet tasa-arvoinen, oli se tausta mikä hyvänsä, Salonen sanoo.

”Kärsivällisyyttä, yhteiskunta muuttuu”

Olympiakomiteassa tiedetään, että se päivä saattaa tulla, jolloin maahanmuuttaja kiskaisee tulosrajan ylittävällä keihäskaarellaan itsensä arvokisoihin. Tapaus Özilin kaltainen arvopurkaus saattaa päästä valloilleen täälläkin, jos arvokisoissa menestystä kansallisesti elintärkeässä lajissa ei sitten tulekaan.

Siirtolaisinstituutin toimitusjohtaja Tuomas Martikainen antaa vinkin heille, jotka ajattelevat, että maahanmuuttajataustaisen olisi tehtävä selkeä valinta Suomen ja muun maan identiteetin välillä.

– Kärsivällisyyttä, yhteiskunta muuttuu. Maailma ei ole mustavalkoinen.

Suomen Palloliitolle Saksan Mesut Özilin poseeraus Turkin johtajan kanssa ja siitä lyöneet jälkiseuraukset antavat uuttaa pohdittavaa.

Palloliitto ei kontrolloi maajoukkuepelaajien vapaa-aikaa muulloin kuin maajoukkueleirien ja muiden yhteisten tapahtumien aikana. Hankalia olisivat kuitenkin esimerkiksi tilanteet, jossa maajoukkuepelaaja alkaisi ottaa aktiivisesti kantaa politiikkaan.

– Pitäisin todennäköisenä, että joukkue siihen puuttuisi, mikäli se tapahtuisi joukkueen ollessa yhdessä. Se ei ole pelisääntöjen mukaista. Näin isoja kysymyksiä meillä ei ole vielä ollut, mutta totta kai kaikkea voi tapahtua, Palloliiton pääsihteeri Marco Casagrande toteaa.

Olympiakomiteassa parempaan yhdenvertaisuuteen tähtäävä työ jatkuu. Urheilijoina maahanmuuttajataustaiset ovat jo lähes kaikissa lajeissa mukana. Urheilujohtajiksi suomalaisen urheilun huipulle heitä ei vielä ole saatu.

– Pitää ilman muuta saada, toimitusjohtaja Mikko Salonen sanoo.

Lue myös: Analyysi: Jalkapalloilija Mesut Özil erosi Saksan maajoukkueesta – Turkin presidentti Erdoğan ottaa kohusta kaiken irti