Hyppää sisältöön

Kalojen joukkokuolema uhkaa suomalaisjärviä, varoittaa tutkija ja kertoo, mitä kuka tahansa voi asialle tehdä

Vihdissä Enäjärvellä on kuollut tuhansittain simpukoita. Myös Tuusulanjärvi on lähellä poikkeuksellista happikatoa helteiden takia.

Vihdin Enäjärvessä kelluu kuolleita simpukoita. Kuva: Antti Kolppo / Yle

Vihdin Enäjärvi ja Tuusulanjärvi Tuusulan ja Järvenpään alueella ovat kuin sisaruksia: molemmat pieniä, matalia ja rehevöityneitä.

Ne erottaa toisistaan se, että Enäjärvessä kuolevat simpukat, kalat sekä ravut happikadon seurauksena. Tuusulanjärvessä näin ei ole – voimallisen kunnostusohjelman ansiosta.

Ilman sitä tilanne olisi tyystin toinen, sanoo Tuusulanjärven kunnostushankkeen koordinaattori Jaana Hietala.

– Silloin kun hankkeemme alkoi vuonna 1997, Helsingin Sanomissa oli otsikko, että Tuusulanjärvi haisee kuin sikala (siirryt toiseen palveluun). Ilman hanketta nyt oltaisiin todennäköisesti samassa tilanteessa. Vedessä olisi viisitoista senttiä turkoosia levämössöä ja löyhkä olisi varmaan aikamoinen.

Helteiden takia Enäjärven tilanne voi toistua Tuusulanjärvelläkin. Se sijaitsee Tuusulan ja Järvenpään alueella Keski-Uudellamaalla. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Löyhkä nousee nyt Enäjärvestä ja todennäköisesti tänä kesänä myös monesta muusta pikkuisesta suomalaisjärvestä. Tulevaisuudessa kala- ja simpukkakuolemista voi tulla ilmastonmuutoksen myötä uusi normaali, vahvistaa Suomen ympäristökeskuksen eli Syken vanhempi tutkija Ilkka Sammalkorpi.

– Tämä noudattaa niitä ennusteita, joita tehtiin aikanaan, kun ilmastotutkijat päättelivät, miten lämpeneminen vaikuttaa vaikkapa järviemme tilaan. Tämä oli ennuste, Sammalkorpi toteaa.

"Ei olisi ihme, jos Enäjärven tilanne toistuisi Tuusulanjärvelläkin"

Tuusulanjärvenkään tila ei näytä kovin hyvältä, Hietala kertoo.

– Kolmen metrin syvyydessä on ollut lähes happikato, lämpötila pohjalla oli kaksikymmentä astetta. Hellejakso on tehnyt aika pahaa tänne. Ei olisi mikään ihme, jos Enäjärven tilanne toistuisi täällä Tuusulanjärvelläkin, hän sanoo.

Tuusulanjärveä on kunnostettu valtion sekä Tuusulan ja Järvenpään rahoituksella. Niiden vuosisatsaus on ollut noin 200 000 euroa.

Tuusulanjärven tilaan herättiin aikanaan kansalaisliikkeen ansiosta, pahan leväkesän jälkeen.

Myös Vihdin Enäjärveä on kunnostettu, muun muassa hapettamalla. Järvestä on nyt poimittu talkoovoimin simpukkaa kompostoitavaksi.

Enäjärven tulevaisuus onkin asukkaiden ja Vihdin kunnan käsissä.

– Luulen, että tämän kesän tilanne aiheuttaa vipinää, Syken Ilkka Sammalkorpi sanoo.

– Yleensä on niin, että ongelman jälkeen lähdetään tekemään oikein toden teolla: kunta ehkä panostaa voimakkaammin järven hoitoon ja asukkaat lähtevät mukaan. Luulen, että kymmenen vuoden kuluttua tilanne on aika hyvä. Vaikka lämpeneminen voi aiheuttaa tilanteen toistumisen, niin hoitotoimilla saadaan kyllä jotain aikaan.

Enäjärven simpukkakuolemien syyksi on epäilty happikatoa. Kuva: Antti Kolppo / Yle

Mitä yksittäinen kansalainen voi tehdä asialle omassa mökkirannassaan?

– Jokainen voi huolehtia, että ei aiheuta järveen omia päästöjä, Sammalkorpi toteaa. Kalastaakin voi, hän jatkaa.

Kolmas keino on tutkijan mukaan se, että jos järvessä on paljon hyvin yhteneväistä kasvustoa, sen sekaan voi yrittää raivata käytäviä, jotka parantavat veden vaihtuvuutta.

Lue lisää aiheesta: