Työpaikka, joka oli auki 404 päivää – joidenkin työpaikkojen täyttämisestä on tullut pikkukunnissa melkein mahdoton tehtävä

Työpaikan sisällössä voi olla korjattavaa, jos työntekijän etsintä venyy pitkäksi.

työelämä
Liikkeestä epäterävät kengät
Henrietta Hassinen / Yle

Yhä useampaa työpaikkaa joudutaan pitämään auki kuukausia ennen kuin sopiva työntekijä löytyy.

Avoimia työpaikkoja oli työ- ja elinkeinoministeriön (siirryt toiseen palveluun) mukaan kesäkuun lopussa edelleen runsaat 46 000, yli neljäsosa enemmän edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

Yli kuukauden avoinna olleiden työpaikkojen määrä kasvoi edellisvuodesta 45 prosentilla runsaaseen 16 000 kappaleeseen. Yli kaksi kuukautta avoinna olleita työpaikkoja oli 8 700, mikä on noin 60 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

– Tämä viittaa siihen, että rekrytointi on edelleen aika hankalaa. Kaikkiin yrityksiin, tehtäviin ja kaikille toimialoille ei löydy sopivaa työvoimaa, ainakaan kovin nopeasti ja helposti, toteaa työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisänen.

Työntekijän löytymiseen tarvittava aika vaihtelee paikkakunnittain, joskus rajustikin. Esimerkiksi Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella työpaikat ovat olleet tänä vuonna avoinna yhdestä päivästä jopa 404 päivään saakka.

ELY-keskuksen ylitarkastaja Raili Nissinen korostaa, että yli vuoden kesto on erittäin poikkeuksellista. Ääripäät vaikuttavat kuitenkin keskiarvoon, joten siksi luku on hänen mukaansa hyvä tuoda esille.

Mistä siivoojia ja myyntineuvottelijoita?

Tilastot eivät kerro, mihin työhön on jouduttu hakemaan tekijää yli 400 päivää. TE-palveluiden nettisivuilta löytyy kuitenkin pelkästään Pohjois-Savosta moniakin sellaisia ilmoituksia, jotka on julkaistu yli vuosi sitten.

Hius- ja kauneushoitoalan yrittäjää on haettu Siilinjärvelle jo 570 päivää. Kuopioon on etsitty autonasentajaa 395 päivää. Savupiippuja kunnostava yritys on yrittänyt rekrytoida myyjää ilmoituksella 492 päivän ajan. Osa työpaikoista on sellaisia, joihin on jo palkattu työntekijä, mutta joihin haluttaisiin palkata enemmänkin.

Nissisen mukaan tietyille aloille on yleisesti ottaen hankala löytää sopivia työntekijöitä.

– Epäilen, että pienimmillä paikkakunnilla esimerkiksi hoitoalan, kuten psykologin tai maatalouslomittajien työpaikkoja pidetään pitkään auki.

Pohjoissavolaisen Vesannon kunnanjohtaja Pasi Lievonen on samoilla linjoilla. Vesannolla on pulaa muun muassa maa- ja metsätalouden osaajista. Esimerkiksi metsänhoitotöihin tarvitaan jatkuvasti väkeä.

– Myös elintarvikkeiden käsittelyyn, kuten marjojen pakastamista tekevällä Toripihalla on ollut hankaluuksia löytää täältä työntekijöitä, Lievonen kertoo.

Myös myyntineuvottelijoita, siivoojia ja erikoisalan osaajia joudutaan Nissisen mukaan monesti hakemalla hakemaan.

– Myyntineuvottelijoita tarvitaan Pohjois-Savossa paljon eikä ala ole niin haluttu. Myös siivouspuolella alan arvostus vaikuttaa ja vaikkapa siivousta koskeva uskomus, että työajat ovat hankalat. Erikoisalan osaajille puolestaan työn sisältö, palkkaus ja muut edut painavat paljon työpaikkaa valittaessa.

Yle kysyi yrittäjiltä kokemuksia työvoimapulasta aiemmin tänä vuonna. Lue lisää täältä: Sadat yrittäjät paljastavat: näille töille ei löydy tekijää – katso lista

Työn sisältö pohdintaan

Jos työpaikka on avoinna kovinkin pitkään, kannattaa syytä alkaa miettiä, Nissinen toteaa.

– Kannattaa alkaa miettiä, onko työpaikan sisällössä jotakin, mikä haittaa rekrytointia. Onko palkkauksessa tai työajoissa korjattavaa, jotta halukkaita löytyisi.

Työ- ja elinkeinoministeriön työnantajille tekemän kyselyn perusteella rekrytointiongelmat johtuvat kuitenkin suurelta osin työpaikan vaatimuksia vastaavan työkokemuksen ja koulutuksen puutteesta sekä työnhakijan henkilökohtaisista ominaisuuksista, jotka eivät vastaa työnantajan odotuksia.

– Työpaikkaan liittyvät asiat, kuten palkkaus, sijainti, työajat, niiden rooli ei ole ollut perinteisesti ihan niin suuri. Toki yksittäisiä tapauksia on, joissa nekin vaikuttavat, arvioi tutkimusjohtaja Heikki Räisänen.

Mitä pienempi paikkakunta, sitä vaikeampaa haku

Yleensä pienillä paikkakunnilla on suurimpia vaikeuksia työnhaussa. Mitä pienempi paikkakunta, sitä laajempaa kirjoa paikkoja pitkät hakuajat koskevat, kertoo ylitarkastaja Raili Nissinen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta.

Myös Räisänen vahvistaa, että suuret paikkakunnat pärjäävät kilpailussa työvoimasta pieniä paikkakuntia paremmin. Pienillä paikkakunnilla ei ole yhtä monipuolista työvoimaa tarjolla kuin isoissa kaupungeissa ja työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät välttämättä kohtaa.

– Erikoiskoulutetun henkilöstön löytyminen on haasteellista pienellä paikkakunnalla. Myös esimerkiksi terveydenhuoltoalalla on ollut jo pitkään kohtuullisen hyvä työmarkkinatilanne, joten työntekijät pystyvät helposti valitsemaan, missä työskentelevät.