Nuotiokuva rutikuivasta metsästä herätti keskustelun metsäpalovaroituksen vähättelystä – Palopäällystöliitto: "Metsä on hyvin räjähdysherkässä tilassa"

Suomen Palopäällystöliitto muistuttaa, että nuotion jäljiltä palo voi kyteä maan alla, ja leimahtaa jopa päiviä jälkikäteen. Varoituksia ei tehdä huvin vuoksi.

metsäpalot
Palomies sammuttaa maastopaloa.
Pyhärannan metsäpaloa sammutettiin erittäin haastavissa olosuhteissa.Roni Lehti / Lehtikuva

Suomen Palopäällystoliitto ottaa tiukasti kantaa viime päivien metsäpalovaroituskeskusteluun.

Se alkoi, kun entinen keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä julkaisi Twitteriin kuvan nuotiosta, joka oli todennäköisesti sytytetty Lapin metsäpalovaroitusalueelle. Moni kritisoi Kärnää vastuuttomuudesta. Kärnä puolustautui vetoamalla maalaisjärkeen ja siihen, että päivä oli sateinen.

Pian asiaa halusi kommentoida myös viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja Mikael Jungner, joka kirjoitti Twitterissä, ettei ota metsäpalovaroituksia vakavasti. Viestiketjussa Jungner sanaili, ettei usko, että metsäpalo voi syttyä Kärnän nuotiosta.

Myöhemmin Jungner poisti tviittinsä. Hän kommentoi tiistaina Helsingin Sanomissa (siirryt toiseen palveluun), että kommentti liittyi vain Kärnän tapaukseen ja uskoo yhä, että osaavana erämiehenä Kärnä osaa tehdä sateella nuotion niin, ettei vaaraa aiheudu.

Ilmiö huolestuttaa Suomen Palopäällystöliittoa, joka painottaa, ettei varoitusten noudattaminen ole yksilökysymys, eikä kyse ole sääntöuskovaisuudesta. Liitto muistuttaa, että kuluvan kesän aikana mittavia vahinkoja on tapahtunut ympäri Euroopaa. Esimerkiksi Kreikassa yli 70 ihmistä on menehtynyt maastopaloihin.

Haastavia metsäpaloja on nähty kesän 2018 aikana myös Suomessa. Pyhärannan mustuneissa metsänraunioissa arvioidaan parhaillaan sadan hehtaarin palon tuhoja.

– Heinäkuun puolivälissä Pyhärannan metsäpalon sammutustöissä yksi haaste oli tulen kyteminen osittain maan alla. Kangas- ja turvepitoinen maasto voi nimenomaan imeä palon ja kytemisen maan alle, liitto kirjoittaa tiedotteessaan.

Suomen Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen painottaa, että metsäpalovaroituksia ei tehdä mielijohtoisin perustein.

– Pitkän kuivan jakson jälkeen metsä on hyvin räjähdysherkässä tilassa, Keijonen sanoo liiton tiedotteessa.

Varoituksia ei laadita huvin vuoksi

Tällä hetkellä metsäpalovaroitukset ja hellevaroitukset ovat voimassa lukuisilla alueilla Suomessa. Ajantasaisia varoituksia voi seurata Ilmatieteenlaitoksen sivuilla (siirryt toiseen palveluun). Laitos seuraa säätä ympäri vuorokauden ja tarpeen mukaan varoittaa uhkaavista ilmiöistä.

Ilmatieteenlaitos antaa metsäpalovaroituksen, kun metsässä on kuivaa. Silloin avotulen teko on kielletty. Ilmatieteenlaitos arvioi varoituksen tarpeen käyttämällä apuna indeksiä, joka laskee maanpinnan ylimmän, noin kuuden sentin paksuisen kerroksen, kosteusoloja. Apuna käytetään muun muassa alueen sademäärän ja ilman lämpötilan tilastoja.

Pyhärannan metsäpalo 18. heinäkuuta 2018.
Pyhärannan metsäpalon sammutustöihin osallistui noin 200 ihmistä.Roni Lehti / Lehtikuva

Lisäksi alueen pelastusviranomainen voi muunakin aikana perustellusta syystä, kuten lämpö- tai tuuliolosuhteiden vuoksi, antaa määräaikaisen avotulentekokiellon alueellaan tai osassa sitä.

Vaikka nuotio olisi sammutettu huolellisesti, maastopalo voi jäädä kytemään maan alle ja levitä jopa päivien päästä. Suomen Palopäällystöliiton mukaan palopesäkkeitä voi syntyä kymmenien senttien syvyyteen.

– Avotuli voi karata kokeneeltakin eränkävijältä, esimerkiksi tuulenpuuskan vuoksi, muistuttaa Suomen Palopäällystöliiton koulutusjohtaja Tomi Timonen.

Suomen Palopäällystöliitto painottaa, että varoituksia ei luoda huvin vuoksi.

– Turvallisuuteen liittyvät asiat eivät ole vain yksilön asioita, vaan niiden seuraukset koskettavat laajalti myös muita ihmisiä, liiton tiedotteessa todetaan.

Ari Keijonen toivoo, että sosiaalisessa mediassa käyty keskustelu toisi kansalaisille lisää riskitietoisuutta siitä, millaisia vaaroja avotuleen ja sen käyttäytymiseen maastossa liittyy.