2020-luku häämöttää jo nurkan takana – "Maastamuutto voi olla kysymys, johon meidän täytyy pystyä vastaamaan"

Suomi on siirtymässä 2020-luvulle selvästi aurinkoisemmissa tunnelmissa kuin 2010-luvulle. Mutta huoliakin on. Yle Radio 1:n Ykkösaamussa arvioitiin, että esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa tarvitaan puhetta ja tekoja – mutta kenen tekoja.

tulevaisuus
Höyryä ja voimalinjoja
Esko Jämsä / AOP

Jos koulutetun työvoiman maastamuuttoon ei kiinnitetä huomiota, siitä voi kehittyä 2020-luvulla Suomelle ongelma, arvioi ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja Mikko Kiesiläinen.

Kiesiläinen ja ajatuspaja E2:n johtaja Karina Jutila sekä ajatuspaja Toivon toiminnanjohtaja Sini Ruohonen pohtivat keskiviikkona Yle Radio 1:n Ykkösaamussa, millaisia isompia ja pienempiä trendejä Suomi joutuu kohtaamaan ensi vuosikymmenellä.

Yksi isoista kysymyksistä on huoltosuhde.

– Viimeisen 10 vuoden aikana korkeakoulutetun väestön nettomaastamuutto on kasvanut pikkuhiljaa, tasaiseen tahtiin. Tällä hetkellä nettomuuttovirta Suomesta pois ei ole vielä valtavan iso, mutta minusta on suuri riski, että tästä kehittyy erittäin negatiivinen trendi, jos Suomi ei saa talouttaan parempaan kuntoon ja korjattua työttömyysongelmaa, Kiesiläinen kommentoi.

Karina Jutila ajatuspaja E2:sta ei näe tilannetta yhtä synkkänä.

– En näe (aivovuotoa) erityisen suurena ongelma. Olemme pieni kansakunta ja tavoitelleet kansainvälistä vuorovaikutusta. Meillä on vahva kansallinen identiteetti ja vahva suomalaisuus. Jos toimimme kansainvälisissä kuvioissa, ei se ole Suomelta pois vaan päinvastoin.

Jos toimimme kansainvälisissä kuvioissa, ei se ole Suomelta pois vaan päinvastoin.

Karina Jutila, johtaja, ajatuspaja E2

Sini Ruohonen ajatuspaja Toivosta puolestaan arvioi, että olisi hienoa, jos Suomessa keskusteltaisiin maahanmuuton sijaan enemmän juurikin maastamuutosta.

– Sen sijaan että mietimme, millaisia mörköjä sisältyy maahanmuuttoon, olisi hienoa, jos tulisimme tietoisiksi siitä, että itse asiassa maastamuutto voi olla sellainen kysymys, johon meidän täytyy pystyä tulevaisuudessa vastaamaan. Tämä toisi perspektiiviä maahanmuuttokeskusteluun, eli missä ovat suurimmat uhat kestävyysvajeen kannalta.

Ajatuspajoista E2 on lähellä keskustaa ja Toivo kokoomusta. Libera on puoluepoliittisesti sitoutumaton, vapausaatteiden ajaja, mutta Mikko Kiesiläisen tausta on vihreissä.

Puheita ja tekoja – molempia tarvitaan

Yksi isoista, 2020-luvun teemoista on ilmastonmuutos, jota yritetään hillitä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisilla toimilla.

– Kansainvälinen poliittinen vaikuttaminen on nimenomaan Suomelle oikea reitti (taistelussa ilmastonmuutosta vastaan). Olemme nurkkakuntaisia, jos ajattelemme että ratkaisemme ilmastonmuutoksen esimerkiksi verottamalla itsemme hengiltä, sanoo Sini Ruohonen ajatuspaja Toivosta.

Ruohosen mukaan jonkin verran ilmastonmuutoksen torjunnassa tarvitaan tekojen lisäksi myös kauniita lauseita, koska yhteisten tavoitteiden pitää lähteä korkealta, kansainväliseltä tasolta.

LIberan Mikko Kiesiläinen katsoo, että Suomen pitäisi tehdä paljon enemmän ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

– Esimerkiksi lihantuotannon tukeminen pitäisi lopettaa. Energiaturpeen verotuki on kasvanut tämän hallituskauden aikana eli käytännössä joka vuosi. Edelleen meillä on 200 000 öljylämmitteistä pientaloa, Ruotsissa niitä ei ole enää käytännössä ollenkaan.

– Tosi monessa asiassa tuemme ja kannustamme ihmisiä toimimaan tavalla, joka kiihdyttää ilmastonmuutosta ja tällaisista tuista ja kannustimista pitäisi luopua, Kiesiläinen jatkaa.

Tosi monessa asiassa tuemme ja kannustamme ihmisiä toimimaan tavalla, joka kiihdyttää ilmastonmuutosta.

Mikko Kiesiläinen, toiminnanjohtaja, ajatuspaja Libera

E2:n johtaja Karina Jutila sanoo, että ilmastonmuutoksessa kriisihän on jo.

– Ei ole varaa katsoa eteenpäin ja keskustella asioista passiivisesti. Minun mielestäni ensinnäkin poliitikot ymmärtävät mistä on kyse, Suomessa ja Euroopassa. Nyt on kyse on päätösten täytäntöönpanosta ja hinnan laittamisesta sille tuotannolle, joka on ilmaston ja ympäristön kannalta kestämätöntä.

Kaupungit ratkaisevassa asemassa – tai sitten ei

Siitä Ykkösaamun vieraat olivat erimielisiä, kenen pitäisi ottaa niin sanotusti vetovastuu ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Sini Ruohonen katsoo, että kaupungit ovat ratkaisevassa asemassa.

Kotikaupungissani Turussa on tehty päätös, että kaupunki on hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä. Se on todella kova tavoite. Siinä näkyy ehkä juuri se, että isot kaupungit pystyvät halutessaan vähentämään päästöjään.

Sini Ruohonen, toiminnanjohtaja, ajatuspaja Toivo

– Kotikaupungissani Turussa on tehty päätös, että kaupunki on hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä. Se on todella kova tavoite. Siinä näkyy ehkä juuri se, että isot kaupungit pystyvät halutessaan vähentämään päästöjään ja toisaalta myös brändäämään itseään, mikä motivoi. Siinä pääsee sellaiseen kansainväliseen yhteisöön ja verkostoihin kiinni, kun on aallonharjalla tässä (ilmastonmuutoksen torjunnassa).

Karina Jutila, Mikko Kiesiläinen ja Sini Ruohonen Ykkösaamun vieraina.
Miten Suomessa eletään ja asutaan 2020-luvulla? Ykkösaamussa isommista ja pienemmistä trendeistä kävivät keskustelemassa ajatuspaja Toivon toiminnanjohtaja Sini Ruohonen, ajatuspaja E2:n johtaja Karina Jutila ja ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja Mikko Kiesiläinen.Yle

Mikko Kiesiläinen on samoilla linjoilla, mutta Karina Jutila katsoo, että ilmastonmuutoksen torjunnassa ei ole hedelmällistä asetella vastakkain isoja ja pieniä toimijoita.

– Ei ole mitään järkeä asettaa isommat ja pienemmät vastakkain. Tässä tarvitaan kuluttajatasoisia tekoja sekä tekoja järjestöissä, valtioissa ja yrityksissä. Ratkaisuja tarvitaan kaikilta, Jutila toteaa.