Pohjanmaan rannikon suurin luonnonjärvi hurmaa kauneudellaan – tuntematon Hinjärvi on lintujen paratiisi, mutta ihmisten huvikäyttöön siitä ei ole

Pohjanmaa tunnetaan joistaan, mutta rannikon tuntumassa on myös järviä. Suurin luonnonjärvi niistä on syrjäinen Hinjärvi, jonne ei kovin helposti eksy.

järvet
Hinjärvi
Siinä missä Etelä-Pohjanmaa tunnetaan monista luonnonjärvistään, on niitä Pohjanmaalla vain muutama. Suurin luonnonjärvi niistä on Hinjärvi. Kuvaus&leikkaus: Jarkko Heikkinen /Yle

Hinjärven rannalla Korsnäsissa reilu parikymmentä vuotta asunut Jukka Saartenoja on aktiivinen kilpaonkija. Saartenoja ihailee järveä, mutta harmittelee sen mataluutta. Vettä kun löytyy keskimäärin vain puolitoista metriä.

– Aivan loistava kalavesi tämä olisi, jos saisi vain enemmän vettä ympäri vuoden. Riittäisi, jos se nousisi puoli metriäkin. Se toisi tänne lisää harrastajia kalastuksen pariin ja myös ammattimaisella kalastuksella olisi mahdollisuus.

Hinjärvestä saa kalastettua perinteisiä kaloja, kuten haukea, madetta, ahventa ja kuhaa. Vesistöllä on yhteys mereen Harrströminjoen kautta, jota kautta alueelle tulee kaloja.

Hinjärvi on vuosien saatossa rehevöitynyt ja sinilevä on kesäisin tuttu ilmestys. Silti Hinjärvi hurmaa kävijän kauneudellaan.

Jukka Saartenoja.
Jukka Saartenoja.Merja Siirilä / Yle

Yksi Suomen lämpimimmistä vesistöistä

Hinjärven mataluudesta on kalastuksen lisäksi myös muunlaista haittaa. Kesällä järvi lämpiää välillä jopa Suomen lämpimimmäksi (siirryt toiseen palveluun)järveksi. Esimerkiksi kesällä 2014 pintavesi lämpeni peräti 25,6 -asteiseksi.

– Kalat ei tykkää ihan näin lämpöisistä vesistä, Saartenoja tietää.

Pohjanmaan Ely-keskuksen alueella järvien pintalämpötiloja mitataan automaattisesti aamukahdeksalta kahdesta järvestä. Hinjärven lisäksi mittauspiste on meteoriitin aikaan saama Lappajärvi, joka on Etelä-Pohjanmaan suurin järvi. Nämä kaksi valikoituivat avovesikauden mittauskohteiksi kokojensa ja erikoispiirteidensä vuoksi.

– Hinjärvi on tyypillinen matala, metsäinen, ruskeavetinen järvi tässä rannikkoalueella, kertoo Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen erikoistutkija Hans-Göran Lax.

Aikaisemmin järvestä tutkittiin myös kemiallisia ominaisuuksia, mutta tämä on loppunut säästösyistä vajaa kymmenen vuotta sitten.

Siinä missä Hinjärvi kärsii kesäisin korkeista lämpötiloista, ovat myös talvet sen kaloille haasteellisia. Matalan veden vuoksi järvi jäätyy lähes pohjaan asti ja se tietää happikatoa.

Hinjärvi
Hinjärvellä on muutamia saaria ja luotoja, joista suurin saari on Storö, kahdeksan hehtaariaJarkko Heikkinen / Yle

Runsaasti lintuja

Kuumana kesäpäivänä Hinjärvi esittelee parastaan: sudenkorennot lentävät kortteiden yllä, hanhet huutavat kauempana saarilla ja vesi kimmeltää auringonpaisteessa. Mataluudesta ja runsaasta kasvillisuudesta hyötyvätkin juuri linnut, jotka ovat tuttu näky rannalla liikkuessa.

– Kaikki metsästetyimmät Suomen lajit löytyvät täältä. Ja niitä on runsain mitoin. Hanhia tänne tulee syksyllä jopa ihan riesaksi asti. Metsästäjiä tulee Seinäjoen seudulta asti, Saartenoja kertoo.

Vaikka järvi on metsästäjien suosiossa, vierailee ja pesii alueella lukuisia harvinaisempiakin lintuja.

– Mustakurkku-uikku löytyy täältä, se on ihan pesinytkin, Saartenoja kertoo.

Pesintä onnistuu lukuisilla järven saarilla ja luodoilla, joista suurin saari on kahdeksan hehtaarin Storö. Merenkurkun lintutieteellisen yhdistyksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan Hinjärvellä kalaa saalistavat muun muassa kalasääsket, merikotkat, ruskosuohaukat ja nuolihaukat.

Hinjärvi
Merja Siirilä / Yle

Runsas vesikasvillisuus

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ryhmäpäällikkö Marko Järvisen mukaan järviä on vaikea yleistää. Matalaksi järveksi katsotaan Suomessa järvi, jonka keskisyvyys on alle 3 metriä – ja juuri tällainen Hinjärvi on.

– Järven ominaisuudet riippuvat muun muassa sen veden väristä, ympäröivästä valuma-alueesta ja sen maankäytöstä ja sieltä tulevasta kuormituksesta, järven kuormitushistoriasta, purkautuuko järveen pohjavettä, mikä on järven ravintoverkko, onko kalaa ja niin edelleen, Järvinen kertoo.

Matalat järvet ovat Järvisen mukaan tyypillisesti herkkiä vesipatsaan sekoittumiselle, (siirryt toiseen palveluun) mitä monissa järvissä tapahtuu läpi avovesikauden. Monille muille suomalaisille järville tyypillinen kesäaikainen lämpötilakerrostuneisuus siis puuttuu.

– Matalissa ja toistuvasti sekoittuvissa järvissä vesipatsaan ja pohjasedimentin vuorovaikutus on intensiivistä. Vesipatsaan täydellisen sekoittumisen myötä pohjalta nousee sedimentoitunutta levää ja myös ravinteita. Lisäksi matalassa järvessä korostuu usein ranta-alueen vesikasvillisuuden merkitys verrattuna syvempiin järviin, missä syvempi ulappasysteemi on isommassa roolissa, Järvinen toteaa.

Hinjärven rannassa olevia veneitä
Merja Siirilä / Yle

Matalan veden hyödyt ja haitat

Hinjärveä on säännöstelty vuodesta 1967 alkaen. Järven pintaa lasketaan, jotta tulvahuippua jokivarsilla voidaan leikata.

– Säännöstely on aika voimakasta, ehkä vähän liiankin tehokasta, kun vedenpinta on normaalia alempana, Saartenoja toteaa.

Pystyisikö järven pintaa nostamaan, jotta järveä pystyisi hyödyntämään enemmän virkistyskäyttöön ja kalastukseen? Se toisi kuitenkin uudenlaista harmia.

– Täällä kun on matalat rannat ja puoli metriä vettä nostaa, niin siinä menee lintujen pesimäpaikkoja. Tuolla taustalla näkyy noita saaria, mitä täällä on, niin ne peittyisivät veden alle, missä linnut pesii, Saartenoja kertoo.