Potilastietoja vääriin osoitteisiin, sairaaloiden järjestelmiä pimeiksi – Suomen suurin sairaanhoitopiiri usein ongelmissa, HUS: "Häiriöt ovat hyvin harvinaisia"

HUS:n ongelmat ovat korostuneet viime aikoina. Häiriötilanteita on ollut erityisesti ulkoistetuissa verkon toimintaan perustuvissa palveluissa.

Sairaalat ja terveyskeskukset
potilas sairaalan käytävällä.
Kalevi Rytkölä / Yle

Viime marraskuussa yli 20 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin järjestelmää pimeni verkkoyhteyshäiriön vuoksi. Tänä vuonna potilaskirjeitä jäi lähettämättä ja niitä toimitettiin vääriin osoitteisiin.

Marraskuun massiivisen verkkoyhteyshäiriön syynä oli tuplavika. Ulkoistettuihin järjestelmiin iski samanaikaisesti sekä laitetekninen vika että ohjelmistovika.

Myös potilaskirjeiden häiriöt aiheutti HUS:n mukaan ulkopuolinen palveluntarjoaja. Yhtiö tulostaa ja kuorittaa sairaanhoitopiirin sähköisesti lähetettämiä kirjeitä sekä toimittaa ne postin kuljetettavaksi.

Jos hankkijalla on alihankkija, niin HUS:n mahdollisuus tarkkailla laatua ja palvelun toimivuutta ei ole ihan samaa luokkaa kuin jos se olisi oma palvelu.

Markku Mäkijärvi

Suomen suurin sairaanhoitopiiri ostaakin tieto- ja viestintätekniikkapalvelunsa lähes 80-prosenttisesti talon ulkopuolelta.

Näihin palveluihin kuuluvat muun muassa potilastietojärjestelmät, sähköpostit, teleoperaattoripalvelut sekä tietoliikenne- ja tekniikkapalvelut.

Tietopalvelujärjestelmien häiriötilanteet korostuneet

Sairaanhoitopiirien tietopalvelujärjestelmien häiriöt ovat korostuneet viime aikoina, ja samaan aikaan sairaanhoitopiirit ovat ulkoistaneet palveluitaan.

Palveluiden ulkoistaminen ei ole uusi asia eikä asiantuntijoiden mukaan automaattinen syy häiriöihin. Sairaanhoitopiirit alihankkivat jo nyt ison osan tietojärjestelmäpalveluistaan.

Mistä syystä häiriöitä sitten on niin usein?

Suurimpana syynä ei Valviran yli-insinööri Antti Härkösen mukaan ole niinkään palveluiden ulkoistaminen vaan se, että verkon toimintaan perustuvat laitteet ovat lisääntyneet. Toki järjestelmien pirstaloituminen ulkoistamisen seurauksena aiheuttaa riskejä.

– Toimijoiden lisääntyessä, ja kun ulkoisia palveluita käytetään entistä enemmän, on olemassa riski että häiriötkin lisääntyvät, Härkönen sanoo.

Myös sosiaali- ja terveysministeriöstä vahvistetaan, että HUS:n ongelmat ovat korostuneet viime aikoina verrattuna muihin sairaanhoitopiireihin.

– HUS:n ongelmat ovat olleet näkyvästi esillä, mutta HUS:n toiminta on kaikkein suurinta. Missä on enemmän toimintaa, voi tapahtua enemmän virheitä, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatio ja tiedonhallinta -yksikön johtaja Minna Saario.

HUS:n tilannetta myös selvitetään parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä. Onnettomuustutkintakeskus tutkii (siirryt toiseen palveluun) marraskuisia tietojärjestelmien häiriöitä.

Markku Mäkijärvi
Markku Mäkijärvi toimii koko sote-liikelaitoskokonaisuuden vastuuvalmistelijana. Mäkijärvi vaikuttaa samalla HUS:n konsernijohdossa.Matti Hämäläinen / Yle

HUS:n johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi korostaa, että sairaanhoitopiirin häiriötapaukset ovat hyvin harvinaisia sairaanhoitopiirin kokoon nähden.

– Kaikki toimii lähes 100-prosenttisesti. Virheet johtuvat joko laiteteknisistä virheistä tai ohjelmavirheistä tai sitten inhimillisistä virheistä, Mäkijärvi sanoo.

Mäkijärvi on toiminut Uudenmaan sote-valmistelijana tämän vuoden alusta lähtien.

– Jos hankkijalla on alihankkija, niin HUS:n mahdollisuus tarkkailla laatua ja palvelun toimivuutta ei ole ihan samaa luokkaa kuin jos se olisi oma palvelu. Sellainen ero on ainakin teoriassa ja ehkä myös käytännössä, sanoo Mäkijärvi.

Sote-uudistuksen myötä sairaanhoitopiirit ulkoistavat palveluitaan yhä enemmän.

Mitä tämä tarkoittaa sairaanhoitopiirien tietojärjestelmähäiriöiden kannalta?

Tällä hetkellä Suomessa on noin 170 sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjäorganisaatiota, jotka tekevät tykönään erilaisia yhteistyösopimuksia.

Kirjo on siis laaja, ja sosiaali- ja terveysministeriön Saarion mukaan se, että tekijöitä olisi maakunta- ja sote-uudistuksen seurauksena vain 18, olisi omiaan suoraviivaistamaan palveluita.

Jos hallituksen ajama sote-uudistus toteutuu niin kuin on suunniteltu, tiedonhallintajärjestelmät kietoutuvat toisiinsa valtakunnallisesti.

– Meillä on vahva näkemys, että sote-uudistus antaisi mahdollisuuksia parantaa käytäntöjä. Se, että toimijoiden lukumäärä vähenisi merkittävästi, olisi yksi tekijä, jolla saataisiin tiedonkäsittelyprosesseja, myös ulkoisten palveluntuottajien kanssa, parempaan suuntaan, Saario sanoo.

HUS:n kannalta suurin sote-uudistus on Apotti-potilastietojärjestelmän käyttöönotto. Potilastietojärjestelmä otetaan alkuperäisen aikataulun mukaan käyttöön loppuvuodesta, vaikka huhtikuussa sen käyttökelpoisuus pohditutti.

Apotti on suunniteltu järjestelmäksi, jossa potilastieto kulkeutuu eri tahojen välillä saumattomasti. Pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä käytössä satoja erilaisia tietojärjestelmiä, jotka eivät kaikki keskustele keskenään.

Suomen sairaanhoitopiirit ulkoistavat eri tahtia

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin palvelukeskuksen johtaja Pekka Erola muistuttaa, että sairaalatoiminnan luonne tekee ulkoistamisesta herkän vaiheen.

– Ulkoistamisen yksi merkittävä riskikohta, ajallisesti pitkä vaihe ja iso ponnistus on palveluntuottajan vaihtaminen, joka sairaalatoiminnan luonteen vuoksi korostuu, Erola sanoo.

Hänen mukaansa pelkästään osaamisen varmistaminen vaatii ostopalveluita.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirillä onkin kokonaan ulkoistettu tietohallinnon palvelutuotanto. Sairaanhoitopiiri hankki järjestelmäpalvelut kilpailuttamalla markkinoilta vuoden 2017 alkuun asti.

Tämän jälkeen palvelutuotanto siirtyi sairaanhoitopiirin osittain omistaman Istekki Oy:n toiminnaksi, joka on sairaanhoitopiirien ja kuntien yhteinen in house -yhtiö.

Ulkoistamisen yksi merkittävä riskikohta, ajallisesti pitkä vaihe ja iso ponnistus on palveluntuottajan vaihtaminen, joka sairaalatoiminnan luonteen vuoksi korostuu.

Pekka Erola

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri taas on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen.

– Tietojärjestelmät ovat olennainen osa potilaan hoitoa, joten olemme PPSHP:ssä halunneet pitää keskeisimmät potilaan hoitoon liittyvät järjestelmät ja käyttäjätuen osana omaa toimintaa toimintavarmuuden ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, sanoo PPSHP:n vs. tietohallintojohtaja Sanna Virkkunen.

Pohjois-Pohjanmaalla osa tukijärjestelmistä, kuten materiaalihallinto ja laskutus, on hankittu palveluna. Tietohallinnon palvelukokonaisuutta ja ohjelmistokehitystä tehdään myös sairaanhoitopiirin sisäisesti.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tieto- ja viestintätekniikkapalvelut on taas ulkoistettu sairaanhoitopiirin omalle in house -yhtiölle.

– Meillä on hyviä kokemuksia ulkoistetuista palveluista. Niiden joustavuus on parempi kuin itse tuotettuna ja järjestelmien käytettävyys on ollut paremmalla tasolla kuin itse hoidettuna, sanoo VSSHP:n tietohallintojohtaja Yrjö Koivusalo.

HUS lupaa ehkäistä häiriöitä paremmin

HUS:n Mäkijärven mukaan sairaanhoitopiirin tietojärjestelmäpalveluiden häiriöitä ehkäistään jatkossa paremmin.

Se onnistuu Mäkijärven mukaan tekemällä tiiviimpää yhteistyötä ulkoisten palveluntuottajien kanssa. Keinoja ovat kokonaisarkkitehtuurin parantaminen, laitetekniikkaan investoiminen, uusien ohjelmien ja prosessien tarkempi testaaminen ja tehokas huolehtiminen käyttäjäkoulutuksesta.

– Tärkeää on myös kehittää kyvykkyyttä, havaita mahdolliset isot häiriötilanteet viiveettä ja käynnistää korjaavat toimenpiteet aikaisemmin. Apotti-potilastietojärjestelmä on ennakkotietojen mukaan häiriöttömämpi kuin nykyiset järjestelmät, Mäkijärvi sanoo.