Ylen testissä yrityksiin tunkeutuminen oli helppoa – Psykologi: reagoimme eri tavoilla raskaana olevaan naiseen ja rähjäiseen pitkätukkaan

Psykologi Taina Kuuskorven mukaan arjessa ihminen tekee haluamattaan ratkaisuja stereotypioiden perusteella.

psykologia
Mies aulassa turvaliivissä.

Raskaana oleva nainen kantaa kahvimukeja ja lähestyy kulkukortilla avattavaa ovea, josta myös sinä olet menossa. Kuinka toimit? Entä jos kyseessä olisi välinekärryä työntävä siivooja, pyörätuolin käyttäjä tai kiireisen näköinen ambulanssinkuljettaja?

Moni tarttuu vaistomaisesti kulkulätkään kaulallaan ja avaa kohteliaasti oven.

Näin toimittiin myös Ylen testissä, jossa keltaiseen huomioliiviin pukeutunut Ylen toimittaja pyrki rakennustikkaiden kanssa sisään yhteiskunnallisesti merkittäviin laitoksiin ja yrityksiin.

Se oli helppoa. Aulavahti toisensa perään ei reagoinut, kun asiaton henkilö eteni tiloihin. Myös työntekijät avasivat vieraalle ovia.

Psykologian tohtori Taina Kuuskorven mukaan tämänkaltaisissa tilanteissa ihminen toimii usein tiedostamattomien stereotypioiden johdattamana.

– Meillä on tietynlaiset stereotypiat vaikkapa raskaana olevasta naisesta. Siihen ei liitetä pelottavia, eikä epäilyttäviä piirteitä. Jos siinä olisikin rähjäinen pitkätukkainen mies, sekin herättää tiettyjä oletuksia, jolloin olet varuillasi, Kuuskorpi sanoo.

Työntekijän pitää mieltää ohje kuolemanvakavaksi, jotta hän noudattaa sitä sataprosenttisesti.

Taina Kuuskorpi

Tiedostamattomat havainnot liittyvät myös ympäristöön. Kun jokin asia vaikuttaa olevan oikeassa kontekstissa, on sitä vaikeaa kyseenalaistaa. Esimerkiksi stetoskoopin kanssa liikkuva henkilö voi päästä vaivatta liikkumaan isossa sairaalassa.

Havaintojen vääristymisestä kertoo muun muassa kuuluisa gorillakoe. Yhdysvaltalaisessa psykologisessa testissä koehenkilöitä pyydettiin katsomaan videota, jossa esiintyi koripalloilijoita. Videon aikana kentällä liikkui myös gorilla-asuinen näyttelijä.

Kun testihenkilöiltä kysyttiin jälkikäteen, näkyikö videolla mitään epätavallista, puolet eivät olleet havainneet gorillaa.

– Tässä Ylen testissä on vähän sama, että kun on oikeanlaiset rekvisiitat päällä, siitä ei nähdä läpi, Kuuskorpi sanoo.

Myös ihmisen persoona sekä aiemmat kokemukset vaikuttavat.

– Jos on tuhat kokemusta siitä, että raskaana olevaa naista autetaan, ja hän on sen jälkeen iloinen ja kiitollinen, se tulee päällimmäisenä mieleen, sanoo Kuuskorpi.

Pistokokeita yrityksiin

Kuuskorpi ei ole hämmästynyt Ylen tilaturvallisuustestin tuloksista. Hän arvelee, että kyse on myös opitusta turvallisuudentunteesta ja muista suomalaisten kulttuurisista piirteistä.

– Meillä on hyvin vahva asenne, että ei puututa toisten asioihin. Me emme todellakaan kysele helposti, että mitä teet täällä, vaan annetaan tilanteen soljua eteenpäin.

Suomen pankki
Suomen pankki oli yksi kohteista, johon Ylen toimittaja pääsi livahtamaan sisään.AOP

Kuuskorven mukaan aulavahtien käytös voi kieliä myös siitä, ettei ohjetta koeta mielekkääksi.

– On selvää, että ydinvoimalan työntekijä todella tajuaa, mistä on kyse. Mutta jos vaikkapa pankkiin pääsee sisälle, kuinka laajamittaista vahinkoa siellä voi saada aikaan? Työntekijän pitää mieltää turvallisuusohje kuolemanvakavaksi, jotta hän noudattaa sitä sataprosenttisesti.

Ylen testissä "remonttireiskan" näköinen henkilö pääsi vaivatta lukittujen taakse muun muassa Suomen Pankissa, Helsinki-Vantaan lentoasemalla, Viestintävirastossa, Fortumilla, Säteilyturvakeskuksessa. Useissa yrityksissä todettiin, että henkilökunta on tehnyt virheen ja aiottiin parantaa turvallisuutta.

Monet yritykset valvovat tilojensa turvallisuutta tilaamalla turvallisuusfirmoilta "pistokokeita", joissa pyritään tunkeutumaan tiloihin.

Esimerkiksi Securitas testaa aulapalveluiden ja vartijoidensa toimintaa. Se voi lähettää testihäiriköitä esimerkiksi yrityksen vastaanottoon tai ostoskeskukseen. Myös F-secure tekee kattavia hyökkäyksiä, joissa yritetään päästä toimistoihin sisään tai murtaa tietoturvaa etänä.

Suomalaiset eivät mielellään utele toisten asioita

Vaikka Ylen testissä kuokkavieras pääsi tunkeutumaan lähes jokaiseen paikkaan, Kuuskorpi ei ole testin tuloksista erityisen huolestunut. Toimittaja pääsi monien ovien taakse, mutta ei pyrkinytkään erityisen turvakriittisille alueille.

Esimerkiksi lentokentällä toimittaja pääsi ovesta, joka vie Finavian mukaan vain yleiselle henkilökunnan reitille.

Psykologi arvelee, että muutostarve liittyy vain kaikkein kriittisimpiin kohteisiin. Samalla hän huomauttaa, että elämästä tulee epämukavaa, jos jokaiselle lääkäriasemalle pitää mennä lukituista ovista ja kaikki kysyvät mihin olet menossa. Rajan asettaminen on tasapainottelua.

– Ja kun raja on oikeassa kohdassa, silloin työntekijätkin mieltävät sen, että nyt ollaan tosissaan.

Tavallisen työntekijän näkökulmasta vieraan henkilöllisyyden tai aikeiden kysyminen voi tuntua kiusalliselta. Kuuskorpi neuvoo ajattelemaan asiaa omalta kantilta: mitä jos joku kävisi varkaissa minun työpisteelläni?

– On hyvä ajatella, että yrityksessä liikkuva asiaton henkilö voi vahingoittaa jokaista ja viedä juuri sinun tietokoneesi. Silloin ymmärtää, että turvallisuusohjeista kiinni pitäminen palvelee kaikkien yrityksessä toimivien yhteistä etua.

Ovatko suomalaiset hyväuskoisia? Kuuskorven mielestä ovat, mutta se ei ole välttämättä huono asia.

– Mielestäni meillä on onneksi edelleen siihen varaa.

Lisää turvallisuusaiheesta illan A-studiossa klo 21.05 TV1:ssä. Studiovieraina turvallisuuskouluttaja Jari Stolt Ammattienedistämislaitokselta, asiakkuusjohtaja Jouni Mustonen Valtorista, tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen F-Securelta ja palvelujohtaja Ville Salonen Securitas Oy:sta.

Lue lisää:

Katso paljastava piilokameravideo – Ylen toimittaja testasi tärkeiden yritysten ja laitosten tilaturvallisuutta: Lähes kaikilla puutteita kulunvalvonnassa

Miksi toimittajamme pyrki sisään yrityksiin?

Näin tietomurtautuja huijaa sinua – hyökkäys voi olla kuin agenttielokuvasta