Lapset tuovat vanhemmilleen onnea – vaikka median antama kuva onkin usein toinen

Moni 30-vuotias ei ole edes pitänyt vauvaa sylissä. Siksi median antamalla lapsikuvalla on merkitystä.

perheet
Äiti suutelee sylissän olevaa lasta poskelle
Vanhemmuus tekee onnelliseksi, kertoo tutkimus.Antti Kolppo / Yle

Väestöliitossa on havahduttu viime aikoina siihen, että median antama kuva lapsista ja lapsiperheistä on melko ankea. Kun viime syksyn perhebarometrissä (siirryt toiseen palveluun) kysyttiin syitä lasten hankkimisen lykkäämiselle, aihe nousi esille monta kertaa.

Johtaja, Tutkimusprofessori, Anna Rotkirch, väestöliitto
Väestöliiton tutkimusprofessori Anna RotkirchAntti Kolppo / Yle

– Todella moni toi sen esille, että mediasta välittyy tällainen "lapsiperhekamaluus". Ja varsinkin, jos oli itse vähän ristiriitainen kun ajatteli vanhemmuutta, niin tämä lapsiperhekamaluus pelästytti, kertoo Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch.

Hän huomauttaa, että on sinänsä hyvä, että nykyään vaikeistakin asioista puhutaan avoimesti ja niihin osataan hakea apua. Ongelma on vain siinä, että hyvin poikkeukselliset tilanteet näyttävät dominoivan julkista keskustelua.

Moni 30-vuotias ei ole pitänyt vauvaa sylissä

Anna Sahari lapsiensa kanssa leikkipuistossa
Antti Kolppo / Yle

Rotkirchin mukaan asia on syytä ottaa vakavasti, koska median antamalla kuvalla on yhä enemmän merkitystä. Tämä johtuu siitä, että lapsiluvun vähentyessä myös nuorilla aikuisilla on koko ajan vähemmän esimerkiksi sisaruksia ja serkkuja, eikä lähipiirissä ole siksi välttämättä ollenkaan lapsia.

– On moni 30-vuotias, joka ei ole ikinä pitänyt vauvaa edes sylissä. He eivät altistu tavalliselle lapsiperhe-elämälle. Ja silloin median rooli on yhä keskeisempi. Eli silloin se, mitä he tietävät lapsiperhe-elämästä, tulee ruudusta.

Rotkirch uskoo, että näiden mielikuvien merkitys syntyvyyteen on lopulta hyvin merkittävä. Hyvällä perhepolitiikalla voidaan hänen mukaansa edesauttaa sitä, että ihmiset haluavat toisen tai kolmannen lapsen. Mutta ensimmäisen lapsen saamisen kohdalla tilanne on toinen.

– En usko, että tähän joku suomalaisen perhepolitiikan hienosäätö vaikuttaa.

Hän huomauttaa, että samojen ongelmien kanssa painitaan kaikissa vauraissa maissa, esimerkiksi rikkaassa ja perhemyönteistä politiikkaa tekevässä Norjassa sekä Yhdysvalloissa, jossa politiikka on hyvin erilainen.

Toimittajien kupla näkyy

Median antamaan kuvaan saattaa Rotkirchin mielestä vaikuttaa se, että toimittajat ja tutkijat kuuluvat itse väestöryhmään, joka tulee vanhemmaksi myöhään ja jolla on ristiriitaisia ajatuksia vanhemmuudesta.

– Voi olla, että tällä hetkellä tämä meidän kuplamme on ehkä liian paljon äänessä ja unohdetaan kaikki ne ihmiset Suomessa, jotka saavat lapsia ja nauttivat siitä ja voivat varsin hyvin. Ja joille vanhemmuus on iloinen asia.

Hän toivoisi näkevänsä mediassa useammin tarinoita erilaisista perheistä ja erilaisista tavoista olla vanhempi. Sateenkaariperheistä on toki hyvä puhua, mutta myös heterot voivat olla vanhempia monin eri tavoin. Hänen mukaansa Suomessa elää edelleen hyvin vahvana käsitys ydinperheestä, jossa on kaksi kahden vuoden välein syntynyttä lasta.

– Se näyttäytyy sellaisena pakettina, joka pelästyttää nuoria. Pitäisi puhua siitä, että on erilaisia teitä vanhemmuuteen. Voi tulla vanhemmaksi nuorena, voi tehdä vain yhden lapsen, ei ole pakko hankkia kahta lasta, jos pelkää ruuhkavuosia. Voi toteuttaa sitä vanhemmuutta hyvin eri lailla. Kaikki vanhemmat eivät istu samanlaisissa verkkareissa ja kuskaa lapsia harrastuksiin koko ajan.

Samalla pitäisi välittää ajatusta siitä, että elämä ja vapaus eivät lopu lapsiin, vaan lapset ovat yksi osa elämää.

– Tottakai kaikki eivät halua sitä, kaikki eivät halua tehdä palkkatyötä, kaikki eivät halua olla parisuhteessa, hyvä näin. Mutta vanhemmuus on hyvin luonteva osa elämää.

Lapsiasianvaltuutettu: Lapset tuovat onnea

Lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttila
Lapsiasiainvaltuutettu Tuomas KurttilaAntti Kolppo / Yle

Samansuuntaisia ajatuksia on miettinyt myös lapsiainvaltuutettu Tuomas Kurttila. Hän pohtii, että negatiivissävytteinen asennoituminen saattaa johtaa siihen, että vanhemmat esimerkiksi karttavat lasten kanssa ollessaan tiettyjä julkisia tiloja. Ongelma on tietysti myös se, jos lapset nähdään lähtökohtaisesti vaikeina.

– Ei lapsen tarvitsekaan olla helppo. Lapsi saa itkeä, lapsi saa näyttä tunteita. Ja tässä on meillä aikuisilla myös sietämisen paikka. Aikuisuus on sitä, että me myös siedämme, hän sanoo.

Kurttilan mielestä pitäisi kuitenkin puhua enemmän siitä, että lapset tuovat vanhemmilleen onnea. Hän muistuttaa muutaman vuoden takaisesta tukimuksesta (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan aivan pienten lasten vanhemmat ovat onnettomia, mutta siitä eteenpäin lapselliset ovat selvästi onnellisempia kuin lapsettomat.

– Vanhemmuus tuo lujaa, vahvaa onnea. Ja itse asiassa yhteiskunnan onnellisimpia ovat he, jotka silloin pikkulapsivaiheessa ovat olleet onnettomimpia.

Lisää aiheesta:

Kauhukuva riitaisasta ja väsyneestä lapsiperheestä hirvittää nuoria aikuisia – Väestöliitto selvitti, miksi suomalaiset lykkäävät lasten hankkimista

Ihanneperheessä on yhä kaksi lasta pienellä ikäerolla – ainokaisten pelätään olevan hemmoteltuja, vaikka lapset hyötyvät vanhempien huomiosta

Iän vaikutus naisen hedelmällisyyteen on monille miehille mysteeri – "Poikaystävät mukaan ehkäisyneuvolaan"