Tutkija: Laosin patoturma kertoo laajemmista ongelmista – myös suomalaista rahaa mukana alueen patohankkeissa

Laosin lukuisia patohankkeita on arvosteltu niiden ympäristöriskeistä ja ihmisoikeusongelmista.

Laos
Nainen istuu suojassa tavaroineen.
Murtuneen padon aiheuttaman tulvan tieltä evakuoitu nainen odotti suojassa Paksongin kaupungissa Laosissa keskiviikkona.Ye Aung Thu / AFP

Laosin maanantaisen patoturman jäljiltä on edelleen kateissa lähes sata ihmistä ja yli kuusituhatta ihmistä on menettänyt kotinsa. Uutistoimisto AP:n haastatteleman Punaisen Ristin edustajan mukaan kuolleita on löytynyt tässä vaiheessa 24.

Patoturma on esimerkki laajemmista ongelmista Mekong-joen alueella, sanoo Laosin patohankkeita tutkinut Mira Käkönen Helsingin yliopistosta.

Kaakkois-Aasian köyhimpiin kuuluva valtio pyrkii saamaan potkua talouteensa hyödyntämällä maan läpi virtaavaa jokea ja viemällä sähköä lähialueelle. Maassa on rakenteilla ja suunnitteilla useita vesivoimahankkeita.

Sortunut pato oli osa Xe-Pian Xe-Namnoyn vesivoimalaa, jonka oli tarkoitus aloittaa toimintansa ensi vuonna. Vesivoimahankkeiden yhteydessä erityisesti ympäristöjärjestöt ovat moittineet puutteellisia riskiarvioita.

– Patohankkeita arvioitaessa on käyty paljon keskustelua siitä, miten ilmastonmuutoksen takia sään ääriolosuhteet voivat lisääntyä. On kysytty, onko hankkeissa otettu riittävästi huomioon ääriolosuhteet. Tässä on nyt ikävä esimerkki siitä, että näin ei ole tapahtunut, Käkönen sanoo.

Padoilla on paljon ongelmallisia vaikutuksia, alueella asuvien ihmisten pakkosiirroista lähtien. Padot häiritsevät erityisesti kalastusta, joka on Mekong-joen alueella tärkeä elinkeino. Ongelmista ei kuitenkaan Laosin sisällä käydä Käkösen mukaan keskustelua.

– Laosissa yksi ongelma liittyy siihen, että se on aika autoritaarinen valtio, jossa erityisesti patohankkeet ovat olleet valtionhallinnon tärkeä prioriteetti ja aluejohto ei salli minkäänlaista kriittistä keskustelua. Usein konsultaatioprosessit ja vaikutusten arvioinnit jäävät puutteellisiksi.

Suomi Laosissa kiihdyttämässä ja jarruttamassa patohankkeita

Suomella on ollut kaksijakoinen rooli Laosin kiistanalaisissa patohankkeissa.

Kehitysyhteistyön kautta Suomi on tukenut niin kutsuttua Mekongin jokikomissiota, jonka jäsenmaita ovat Laosin lisäksi Mekongin alajuoksun valtiot Thaimaa, Kambodža ja Vietnam.

Mekongin jokikomissiossa Suomi pyrki vaikuttamaan siihen, että vesivarojen hallinta alueella olisi kestävämpää. Komission vuonna 2010 julkaisemassa raportissa suositeltiin kaikkien Mekongin pääuoman patoprojektien lykkäämistä kymmenellä vuodella. Suositukset kaikuivat kuuroille korville.

Suomi lopetti Mekongin jokikomission rahoittamisen vuonna 2015 kun kehitysyhteistyörahoja leikattiin.

Samaan aikaan alueella on toiminut konsulttiyhtiö Pöyry, joka on ollut mukana konsultoimassa useita patohankkeita. Käkösen mukaan suomalaisen kehitysyhteistyösektorin ja yksityisen sektorin välillä on ollut ristivetoa.

– Pöyry on ollut mukana erilaisissa patohankkeissa ennemminkin vauhdittamassa tätä patokehitystä, kun taas samaan aikaan kehitysyhteistyön puolella ollaan pyritty hillitsemään sitä.

Tulviva katunäkymä.
Tulvavesi oli vallannut kadut Sanamxaissa, Laosissa keskiviikkona.Nhac Nguyen / AFP

Pöyry teki turmapadosta selvityksen ennen rakentamista

Helsingin Sanomien mukaan (siirryt toiseen palveluun) Pöyry on tehnyt selvityksen myös turmapadon vesivoimahankkeesta vuosina 1994-1995.

Selvitys keskittyi Helsingin Sanomien haastatteleman Pöyry-konsernin talousjohtajan Juuso Pajusen mukaan hankkeen toteutettavuuden ja kannattavuuden arviointiin.

Pöyryllä on ollut iso rooli myös suuren ja kiistanalaisen Xayaburin patohankkeen etenemisessä. Yhtiö arvioi Laosin hallituksen pyynnöstä padon ympäristövaikutuksia. Kansalaisjärjestöjen mukaan Pöyry ei kiinnittänyt tarpeeksi huomiota haittavaikutuksiin.

Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi lausunnossaan, että Pöyry ei rikkonut OECD:n yhteiskuntavastuun toimintaohjeita, mutta arvosteli yhtiötä siitä, että se ei raportissaan tuonut selvemmin esiin ympäristö- ja ihmisoikeuksiin liittyviä epäselvyyksiä.

Finnfundin sijoituksia Laosin patohankkeissa

Suomalaisia kehitysyhteistyörahoja on tällä hetkellä sijoitettuna mutkan kautta Laosin patohankkeisiin.

Kehitysrahoitusyhtiö Finnfund on sijoittanut Mekong-joen alueella toimivaan puhtaan kehityksen rahastoon, joka omistaa myös pienen osan Laosin hallituksen enemmistöomisteisesta patoyhtiö EDL-Genistä.

Kansalaisjärjestö Finnwatchin selvityksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan kyseinen patoyhtiö omistaa muun muassa Nam Ngum 2 –nimisen suurpadon, jonka tieltä pakkosiirrettiin yli 6 000 ihmistä.

Finnfundin varoilla on tarkoitus tukea kehittyvien maiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Finnfund perustelee sijoituksia alueelle sillä, että rahoituksen ehtojen avulla hankkeiden ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasioita on mahdollista saada parempaan suuntaan.

Finnfundin mukaan sillä ei ole sijoituksia, jotka liittyisivät turmapatoon.

Aiheesta muualla:

Helsingin Sanomat: Vesivoimalan pato murtui Laosissa, konsulttiyhtiö Pöyry teki selvityksen ennen rakentamista (siirryt toiseen palveluun)

Katso myös:

Laosissa murtunutta patoa oli yritetty korjata, mutta kova sade oli estänyt työt

Mekongjoen patoaminen etenee vastalauseista huolimatta (2014)