Moni vanhempi varjostaa lapsensa elämää alkoholinkäytöllä vahingossa: "Ajatellaan, että ei lapsi tajua"

Kymmenet tuhannet lapset ja nuoret kärsivät vanhempiensa alkoholinkäytöstä. Vanhemmat aiheuttavat lapsille pettymyksiä ja pelkoa myös huomaamattaan.

vanhemmuus
Kaljapullo
Aamu-tv:ssä juteltiin A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminnan projektipäällikön Minna Ilvan kanssa siitä, miltä aikuisen mielestä "vielä ihan kohtuullinen" alkoholin käyttö voi tuntua lapsesta.

Riidat, katteettomat lupaukset, pettymykset, ahdistus ja pelko.

Ne ovat asioita, jotka toistuvat vanhempiensa alkoholinkäytöstä kärsivien nuorten kokemuksissa. A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -projektin projektipäällikkö Minna Ilva kertoi torstaina Ylen Aamu-tv:ssä, miten alkoholi voi vaikuttaa lasten ja nuorten arkeen.

Loma ja kesäaika lisäävät alkoholinkäyttöä. Silloin myös kohtuukäyttö voi lipsahtaa ongelman puolelle.

– Täytyy muistaa, että kun nautitaan alkoholia, me muutumme. Tuttu ja turvallinen aikuinen saattaa muuttua riehakkaaksi. Arvaamattomuus saattaa olla lapsen näkökulmasta jopa pelottavaa, toteaa Ilva.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen rekisteritutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) Suomessa 65 000–70 000 lapsella on päihdeongelmainen vanhempi. A-klinikan kyselyssä (siirryt toiseen palveluun) joka neljäs kertoi, että on kärsinyt haittoja aikuisten alkoholinkäytöstä.

Kesäisiä drinkkejä puutarhajuhlissa.
Alkoholinkäyttö voi ryöstäytyä hallinnasta etenkin kesällä.Ritva Tarkki / Yle

Kaikki vanhemmat eivät hoksaa, mitä oma juominen voi lapselle aiheuttaa, etenkin jos ongelmat ovat vähäisiä. Ilva arvioi, että se on todella yleistä.

– Kyllähän kaikki vanhemmat haluavat lähtökohtaisesti lapselleen hyvää ja olla rakastavia vanhempia. Monesti ajatellaan, että ei lapsi tajua tai että ei hän näe, tuollahan hän omassa huoneessaan. Lapset ovat kuitenkin tosi hoksaavaisia, Ilva huomauttaa.

Asiassa on kuitenkin edistytty. Ilvan mukaan päihdehoidossa otetaan nykyään paremmin huomioon myös lapsen tuen tarve. Siihen velvoittaa päihdehuoltolakikin.

– On nähty, että on paljon motivoivampaa lähteä päihteettömyyden tielle vanhemmuuden tukemisen kautta.

Moni nuori vaikenee

A-klinikkasäätiö ylläpitää Lasinen lapsuus (siirryt toiseen palveluun) -nettisivua, jossa lapset ja nuoret voivat anonyymisti avautua perheongelmista. Käytössä on muun muassa kesächat ja ohjattuja ryhmiä. Myös toisten samassa tilanteessa olevien nuorten vertaistuki on tärkeää.

Sivuston kautta kirjoittaa hyvin erilaisista perheistä olevia nuoria. Yhteydenotto voi olla pitkään harkittu tai yksittäisen kriisin seuraus.

– Voi olla äiti, isäpuoli tai äidin nykyinen puoliso joka juo, myös huostaan otetut ovat ottaneet yhteyttä. Tyypillisesti yksittäiset ylilyönnit eivät johda yhteydenottoon, vaan moni on pohtinut asiaa pitkään, kertoo Ilva.

Asia kannattaa ottaa puheeksi jotenkin lempeästi ja ymmärtävästi.

Minna Ilva

Monessa perheessä alkoholiin liittyvät ongelmat ovat vaiettu asia, josta puhuminen on voitu jopa kieltää.

– Ongelmia on saattanut olla jopa niin kauan, kuin nämä nuoret muistavat. Esimerkiksi 16-vuotias on ottanut yhteyttä meihin ja kertonut, ettei ole koskaan voinut kertoa asiasta kenellekään.

Kipeästä asiasta avautuminen voi pelottaa myös siksi, että nuori ajattelee joutuvansa huostaan otetuksi.

– Lastensuojelu on vieläkin peikko ja se on myytti, jonka haluamme purkaa ensimmäisenä. Sanomme, että hienoa, että kerroit, olemme täällä sinua varten, ja tämä ei tarkoita, että sinut haetaan välittömästi kotoa pois.

Nuorella on usein päällimmäisenä mielessä, miten saa isän tai äidin juomisen loppumaan. Ilva painottaa, että vanhempansa raitistaminen ei ole kuitenkaan nuoren tehtävä.

– Toki sen voi ottaa puheeksi. Mutta huolimatta siitä, mikä juomisen määrä on, nuoren pitää voida hyvin ja hakea itselleen tukea ja apua.

Lapsuudenkokemus haastaa vanhemmuutta

Vanhempiensa juomista sivusta seuranneesta lapsesta voi kasvaa aikuinen, joka kohtaa haasteita, kun tulee itse vanhemmaksi. Elämässä voi kaikki näennäisesti hyvin, mutta jokin painaa.

Lasinen lapsuus -hanke pyrkii tukemaan myös ikävistä lapsuusmuistoista kärsiviä aikuisia. A-klinikkasäätiön Ilvan mukaan monet aikuiset heräävät vasta aikuisiällä siihen, että kotona ei ollutkaan kaikki hyvin.

– Se haastaa vanhemmuutta, jos itsellä ei ole ollut vanhemmuuden mallia. On ylisuoriutumista. Lasisen lapsuuden kokeneelle on tyypillistä, että haluaa olla reipas ja tietyllä tavalla näkymätön, kertoo Ilva.

Entä jos on huolissaan oman lähipiirinsä vanhemmasta? Alkoholinkäyttö on vaikea asiaa ottaa puheeksi, myöntää Ilva. Se ei ole helppoa ammattilaisillekaan. Silti kannattaa yrittää.

– Asia kannattaa ottaa puheeksi jotenkin lempeästi ja ymmärtävästi ja osoittaa empaattisuutta. Myös kaveriperheen lapselle kannattaa osoittaa, että on luottoaikuinen ja läsnä lasta varten, sanoo Ilva.

Lue lisää:

Turvakotien tarve on ennätyslukemissa − pelko lemmikin kohtalosta voi vaikuttaa lähtöpäätökseen

Tytär etsi alkoholisti-isälleen ystäviä Facebookista – "Tuntui niin surulliselta"