Australiasta löytyi uusi myrkkykäärmelaji – kobran sukulaisen myrkky voi olla lääkkeeksi ihmisille

Bandy-bandy-käärme yllätti tutkijat makailemalla rannassa betonilohkareella.

myrkkykäärmeet
Mustavalkoraidallinen käärme hiekalla
Freek Vonk

Australiasta on löytynyt aiemmin tuntematon käärmelaji. Se kuuluu myrkkytarhakäärmeiden heimoon, kuten äärimmäisen myrkylliset australialaiskäärmeet taipaanit. Myös muun muassa kobrat ja mambat ovat samaa heimoa.

Uusi bandy-bandy-käärme sai löytöpaikkansa mukaan nimen weipanbandy-bandy (Vermicella parscauda). Mustavalkoraidallisella käärmeellä on pituutta puolesta metristä metriin.

Australiassa on enemmän myrkyllisiä kuin myrkyttömiä käärmeitä.

Weipanbandy-bandy ei ole vaaraksi ihmisille, kertovat tutkijat. Se on pieni ja arka, liikuskelee öisin, ja muiden bandy-bandyjen tavoin sen myrkky on sukulaisiin verrattuna laimeaa.

Tarkalleen myrkyn vaikutuksia ei tosin tiedetä, sillä bandy-bandyjen puremat ovat harvinaisia. Queenslandin museon tiedossa on vain yksi. Seuraukset olivat "paikallisia ja keskivaikeita", museo kuvailee.

Bandy-bandyt kaivautuvat maahan

Queenslandin yliopiston (siirryt toiseen palveluun) ja biodiversiteettikeskus Naturalisin tutkijat löysivät ensimmäisen weipanbandy-bandyn neljä vuotta sitten kenttätöissä Weipassa Cape Yorkin niemimaalla.

– Bandy-bandyt elävät maahan kaivautuneina. Yllätyimme, kun näimme sellaisen sementtilohkareella meren rannassa. Myöhemmin meille selvisi, että käärme oli luikerrellut bauksiittikasasta, jota oltiin juuri lastaamassa laivaan, kertoo tutkimusta johtanut apulaisprofessori Bryan Fry.

Pari vuotta myöhemmin löytyi toinen yksilö, mikä sai tutkijat päättelemään, ettei ensimmäinen ollutkaan vain ulkonäöltään outo poikkeus jostakin aiemmin tunnetuista viidestä bandy-bandy-lajista. Cape Yorkissa todella kiemurteli jotakin tuntematonta.

Epäilys voimistui geeninäytteiden ja anatomian tutkimusten perusteella ja varmistui brittiläisessä Swansean yliopistossa (siirryt toiseen palveluun).

Käärmeiden myrkyt ovat arvokkaita

– Salaperäisen pikku käärmeen löytäminen kertoo hyvin siitä, miten vähän tunnemme luonnon monimuotoisuutta ja miten paljon voi kadota ilman, että saamme koskaan tietää siitä, Fry sanoo.

Hänen mukaansa tärkeää ei ole pelkästään uuden lajin dokumentointi, vaan myös sen myrkky, joka antaa mahdollisuuksia lääketutkimukselle, kuten käärmeiden myrkyt yleensäkin.

– Emme voi koskaan tietää etukäteen, mistä tulee seuraava ihmelääke, Fry painottaa.

Viisi yksilöä, kaksi hengissä

Ihmiset tai muut nisäkkäät eivät kiinnosta bandy-bandyja. Ne syövät lähes pelkästään pieniä aitosokkokäärmeitä, jotka saalistajiensa tavoin viihtyvät maan alla. Bandy-bandy voi elää pitkiä aikoja myös ilman ruokaa ja vettä.

Vaikka weipanbandy-bandy ei ole uhka ihmisille, niin toisin päin kyllä: ihminen uhkaa tehdä lopun lajista, jonka on juuri löytänyt. Vaarana ovat alueen bauksiittikaivokset, jotka muokkaavat monien muidenkin eläinten ja kasvien elinoloja, sanoo Fry.

Mustavalkoraidallinen käärme kiemuralla hiekan päällä.
Freek Vonk

Kunhan weipanbandy-bandy on virallisesti todettu omaksi lajikseen, tutkijat uskovat, että se määritellään saman tien uhanalaiseksi tai jopa äärimmäisen uhanalaiseksi. Silloin kaivosyhtiöiden olisi otettava toiminnassaan huomioon lajin elinalueet.

Kolmesta luonnosta löydetystä yksilöstä yhden ihminen oli jo epähuomiossa tappanut. Käärme oli jäänyt auton alle. Sittemmin museoista on jäljitetty kaksi muuta. Kaikki ovat samalta pieneltä alueelta.

Tutkimus on julkaistu Zootaxa (siirryt toiseen palveluun)-lehdessä.