Ekologian professori: "Laiduntava poro hidastaa tundran lämpenemistä"

Reilu kolmannes Suomen pinta-alasta on porolaidunta. 2000-luvulla poronhoito on entistä kiivaammin joutunut kilpailemaan laidunmaasta kaivos- ja energiahankkeiden ja erityisesti matkailun kanssa. Poro ja ihminen ovat yhä useammin törmäyskurssilla.

poro
sarvekas poro tunturissa
AOP

Poro on maisemanhoitaja, tärkeä tundran ja ilmastonmuutoksen hillitsijä, lisäksi poro tuo rahaa ja töitä. Ilman poroa ei olisi nykyisenkaltaista Lappia.

Lapissa on tehty lämpöennätyksiä ja porot pyrkivät esimerkiksi hotelleihin ja mökkien terasseille. Turun ja Tromssan yliopistojen ekologian professori Lauri Oksanen kertoo Yle Radio 1:n Ykkösaamun haastattelussa poron käyttäytyvän näin, koska sillä on hätä.

– Poro pyrkii sellaisiin paikkoihin, missä sillä on vähän häiriöitä ja josta löytyy ruokaa. Ihmisen pitää välttää turhaa häiritsemistä, sillä poro on arka eläin, Oksanen sanoo.

Ihmisen ja poron elinympäristön yhteentörmäykset aiheuttavat lisätöitä paliskunnille

Reilu kolmannes Suomesta on porolaidunta, mutta esimerkiksi matkailu, kaivostoiminta, energiahankkeet ja tie- ja ratahankkeet syövät porolaitumia. Projektitutkija Susanna Wähä näkee, että yhteensovittamisen tarvetta poronhoidon laidunalueiden ja teollisten hankkeiden välillä on.

– Ilmiö ei ole uusi. Maakäytön suunnittelun näkökulmasta kaavoituksessa poronhoito ja siihen liittyvät alueet ovat merkittäviä, mutta kuitenkin vain yksi intressi, Wähä sanoo.

projektitutkija Susanna Wähä Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen laitokselta
Projektitutkija Susanna Wähä Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen laitokselta.Anni Riit´aho

Poronhoitoyksiköille eli paliskunnille ihmisen ja poron elinympäristöjen yhteentörmäykset aiheuttavat lisätöitä. Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila näkee erilaisten hankkeiden pirstoavan porojen laidunalaa.

– Maankäyttöhankkeiden yhteisvaikutukset jäävät usein heikolle arvioinnille. Jos alueella on paljon erilaisia maankäyttöhankkeita, jää porojen laidunalue nopeasti hyvin pieneksi, Ollila sanoo.

Porojen liikkuminen on hyväksi tundralle

Porojen laaja-alainen laiduntaminen on ekologian professori Lauri Oksasen mukaan tärkeää tundran hyvinvoinnille. Yksi selkeä hyöty porojen laaja-alaisesta liikkumisesta on lämpenevän ilmaston haittojen hidastaminen.

– Jos koivikoiden ja tunturien rajoilla ei ole poroja, muuttuu risukoivikko mahdottomaksi niin retkeilyn kuin myös poronhoidon kannalta. Tundran muuttuminen risukoivikoksi lisää myös lämpösäteilyn määrää, mikä puolestaan sulattaa noin kuutiokilometrin jäätä vuodessa, Oksanen sanoo.