Helsinkiläinen hyvinvointikeskus on esimerkki tulevaisuuden terveydenhuollosta – Keskuksen ongelmia korjataan syksyn aikana ja niistä pitäisi myös ottaa opiksi uusia keskuksia rakennettaessa

Sote-palveluiden yhdistäminen mullistaa terveydenhuoltoalan samalla tavalla kuin avokonttorit mullistivat toimistotyön. Meneillään on iso kulttuurinmuutos.

Kotimaa
Kalasataman terveysasema heinäkuussa 2018
Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus sijaitsee syyskuussa avautuvan kauppakeskus Redin kupeessa. Tällä hetkellä alue on vielä rakennustyömaata.Henri Vainio-Hynnilä / Yle

Keväällä Helsingin Kalasatamaan auennut terveys- ja hyvinvointikeskus on malliesimerkki terveydenhuoltopalveluiden tulevaisuudesta. Sen lisäksi, että jättimäinen kompleksi palvelee noin 107 000 helsinkiläistä Herttoniemen, Kulosaaren, Itä-Pasilan, Kallion, Vallilan, Arabian­rannan, Hermannin, Sörnäisten ja Kalasataman alueella, se kokoaa saman katon alle sekä terveys- että sosiaalipalveluiden ammattilaiset.

Kalasatamaa on markkinoitu paikkana, josta potilas saa kaiken avun yhdeltä luukulta.

Alku ei ole sujunut ongelmitta. Pian avaamisen jälkeen terveys- ja hyvinvointikeskusta kritisoitiin monista toimimattomista asioista (siirryt toiseen palveluun): opastetaulujen sekavuudesta, puhelinpalvelun ruuhkautumisesta, paikan kliinisyydestä sekä siitä, että hoitohenkilökunnan aika kuluu työvälineiden etsintään.

Kesäkuussa valmistui Kalasaman terveys- ja hyvinvointikeskuksen toiminnan ulkopuolinen arviointi. Raportissa on selvitetty sekä henkilökunnan että asiakkaiden kokemuksia.

Raportissa mainitut ongelmat ovat samansuuntaisia kuin mediassa esitetyt: näyttötaulut ohjaavat vääriin huoneisiin, puhelinpalvelusta ei pääse läpi, eikä potilaalle ole aina selvää, kehen hän ottaa yhteyttä. Myös tiloja kritisoitiin kolkoiksi.

Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen projektipäällikkö Lars Rosengren vakuuttaa, että ongelmia lähdetään korjaamaan heti lomien jälkeen, kun henkilökunta ja heidän esimiehensä ovat palanneet lomilta.

Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen projektipäällikkö Lars Rosengren.
Kalasataman projektipäällikkö Lars Rosengren lupaa, että viat korjataan syksyn aikana.Henri Vainio-Hynnilä / Yle

– Osa ongelmista on jo korjattu, kuten ensimmäisen kerroksen arviointipisteiden äänieristys. Pitää myös muistaa, että talo on uusi ja kehitämme sitä jatkuvasti.

Rosengren lupaa, että asiat saadaan paremmalle tolalle syksyn aikana.

– Muutostöiden aikataulu selviää lomien jälkeen. Mietimme yhdessä henkilökunnan ja heidän esimiestensä kanssa, miten saamme asiat toimiviksi.

Mitä tehdään kliinisille tiloille ja ruuhkautuneelle puhelinpalvelulle?

Syksyllä korjauslistalla ovat muun muassa opastetaulut ja äänieristys. Myös ensimmäisen kerroksen arviointihuoneiden näköesteitä ollaan lisäämässä.

– Henkilökunnan hoitotarvikkeiden etsimisen suhteen kyseessä on lähinnä prosessin viilaaminen. Kaikkiin huoneisiin hankitaan lisää hoitotarvikkeita, jotta niitä ei tarvitsisi lähteä etsimään.

Entä miten on mahdollista korjata uuden rakennuksen ikkunattomat tilat, jotka ovat sekä henkilökunnan että potilaiden mielestä kliiniset?

– Jokaiseen vastaanottohuoneeseen on tulossa iso luontoaiheinen taulu, jolla lisätään kodikkuutta. Tahdomme eroon turhan kliinisestä tunnelmasta.

Kaikkiin huoneisiin hankitaan lisää hoitotarvikkeita, jotta niitä ei tarvitsisi lähteä etsimään.

Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen projektipäällikkö Lars Rosengren

Entä kritiikki siitä, että hoitoon ei pääse tarpeeksi nopeasti?

– Yhteistyötä talon sisällä pitää parantaa. Puhelinpalvelu on välillä ruuhkautunut, mutta nyt olemme ottaneet sen rinnalle sähköisen asioinnin. Sitä kautta potilaat voivat olla suoraan yhteydessä omaan yhteyshenkilöönsä tai ilmoittaa palveluntarpeestaan avoimella sähköisellä lomakkeella.

Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus pitäisi siinäkin mielessä saada toimimaan, että samaan suuntaan ovat menossa muunkin Suomen terveyspalvelut.

THL:n sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusyksikön tutkimuspäällikkö Anna-Mari Aalto sanoo, että Suomi on muita Pohjoismaita jäljessä erikoisalojen keskittämisessä. Sen sijaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistämisessä Suomi on edelläkävijä.

– Keskittämisen rinnalle on myös rakennettu matalan kynnyksen paikkoja. Ne ovat yleensä sairaanhoitajavetoisia hyvinvointipisteitä, jotka sijoitetaan vaikkapa kauppakeskuksiin. Tällaiset paikat tuovat palveluita lähemmäksi ja hajautetummin, Aalto sanoo.

Tukipalvelusuunnittelu avainasemassa

Kalasataman kohdalla on ihmetelty sitä, miten uudessa rakennuksessa voi olla niin paljon ongelmia.

Rakennusalan asiantuntijayritys Swecon projektipäällikkö Kaisa Narvio ei tunne Kalasataman tapausta, mutta hän on ollut mukana suunnittelemassa vastaavanlaisia sote-rakennuksia muun muassa Hämeenlinnaan, Mikkeliin ja Kajaaniin.

– Koko toimialalla on menossa iso kulttuurinmuutos, joka koskee sitä, miten terveydenhuolto tulevaisuudessa järjestetään, Narvio sanoo ja viittaa sekä keskittämiseen että uudentyyppisiin sairaaloihin ja terveyskeskuksiin.

Narvion mukaan ennen esimerkiksi kirurgeilla on voinut olla useampi työhuone – yksi leikkausosastolla, toinen kirurgian poliklinikalla, kolmas kirurgisella osastolla. Sen sijaan uusissa sote-keskuksissa henkilökunnalla ei välttämättä ole omia huoneita, ja kaikki potilaat odottavat vuoroaan samassa tilassa.

Swecon projektipäällikkö Kaisa Narvio.
Swecon projektipäällikkö Kaisa Narvio on ollut mukana suunnittelemassa sote-rakennuksia maakuntiin.Antti Lähteenmäki / Yle

Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa on siis menossa tilojen osalta samansuuntainen kehitys kuin toimistotyössä, jossa avokonttorit ovat korvanneet omat huoneet. Yhä harvemmalla työpaikalla edes avokonttorin työpisteet ovat joka päivä saman ihmisen käytössä.

Narvio sanoo, että saman katon alle keskittäminen ja uudenlaiset tilat vaativat tukipalveluiden saumatonta toimimista.

– Tukipalveluihin liittyy siivousta, välinehuoltoa, materiaalilogistiikkaa, lääkintälaitehuoltoa, turvapuolta, sihteeripalveluita ynnä muuta. Eli kaikkea sitä, mikä ei potilaalle näy, mutta jota ilman yksikään terveydenhuollon yksikkö ei toimi. Joku on joskus rumasti sanonut, että sairaalat ovat vain kuori järkyttävän monimutkaisille toiminnoille.

Uusien sote-keskusten rakentaminen vaatii erityistä tukipalvelusuunnittelua.

– Se on yhtä tärkeää kuin pohjapiirustuksen suunnittelu, eikä sitä tee arkkitehti.

Narvio kertoo, että tukipalveluiden toimivuutta simuloidaan muun muassa 3D-mallinnuksella ja asiakashaastatteluilla.

– Kaikki pitää ottaa huomioon. Esimerkiksi maakuntien sote-keskusten suunnitteluvaiheessa haastattelimme taksikuskeja, sillä maakunnissa Kela-takseja käytetään paljon. Taksit eivät voi ruuhkautua sairaalan eteen. Samoin simuloimme jonoja, sillä sairaaloiden pitää varautua siihen, että influenssakaudella päivystyksen aula täyttyy ihmisistä.

Keskuksia tulossa myös muualle Helsinkiin

Kalasataman kaltaisia terveys- ja hyvinvointikeskuksia on nousemassa muuallekin Helsinkiin.

Kampin alueelle (siirryt toiseen palveluun) ollaan suunnittelemassa samantapaista mutta pienempää keskusta kuin mikä Kalasatamassa on. Kampin hankesuunnitelma valmistuu kesän aikana.

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja Juha Jolkkonen sanoo, että aika näyttää, kuinka monta isompaa keskusta tarvitaan.

– Voi olla, että niitä rakennetaan 5–6.

Jolkkosen mukaan terveys- ja hyvinvointikeskusmalli etenee asteittain koko kaupunkiin, vaikka fyysisiä keskuksia ei rakennettaisikaan.

– Vuosaaren terveysasemalla valmistui kesäkuussa iso remontti ja siellä toimitaan nyt kyseisen mallin mukaan. Seuraavana vuorossa on Myllypuro.

Keskittämisen taustalla ovat tietenkin säästöt.

– Keskittämisen tarkoituksena on hyödyttää erityisesti niitä, joilla on useamman palvelun tarve. Suurin osa terveyspalveluita käyttävistä hakee apua satunnaisiin vaivoihin, mutta alueesta riippuen 15–20 prosenttia tarvitsee monia eri sote-palveluita. Tämän ryhmän hoito kattaa valtaosan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista, ja palvelu on järkevintä antaa samasta paikasta. Uusien keskusten etuna ovat myös pidemmät aukiolot arkena ja mahdolliset viikonloppuaukiolot.

Isoja jättiterveyskeskuksia nousee todennäköisesti myös muualle pääkaupunkiseudulle.

– Vantaa on suunnitellut Tikkurilaan isompaa keskusta kuin Kalasatama.

Lue lisää:

Perhekeskukset jyräävät pienet neuvolat – Ei enää juoksemista paikasta paikkaan, kun kaikki palvelut löytyvät saman katon alta

Kalasataman uusi terveyskeskusjätti saa moitteita henkilökunnalta: "Kukaan, joka aikoisi itse työskennellä täällä, ei olisi suunnitellut taloa näin"

Äänekosken uusi terveyskeskus on valoisa ja avara