Zimbabwe pyristelee irti Mugaben katkerasta perinnöstä, mutta onko seuraaja vanhan vallan aave? Neljä syytä seurata käänteentekeviä presidentinvaaleja

Pääehdokas, Krokotiiliksi kutsuttu Emmerson Mnangagwa kuului Mugaben luottomiehiin.

Zimbabwe
Naisia vaalitilaisuudessa.
Istuvan presidentin Emmerson Mnangagwan kannattajat iloitsivat vaalitilaisuudessa Rudhakan stadionilla 21. heinäkuuta.Aaron Ufumeli / EPA

Zimbabwessa äänestetään maanantaina ensimmäisissä presidentinvaaleissa Robert Mugaben 37 vuotta kestäneen valtakauden jälkeen.

Mugabe painostettiin siirtymään syrjään oman puolueensa Zanu-PF:n ja armeijan yhteisoperaatiossa viime syksynä. Siitä lähtien presidenttinä on toiminut entinen varapresidentti Emmerson Mnangagwa.

Vaalien tärkein kysymys on talouden kohentaminen.

1. Mugaben jälkeinen aika alkaa vihdoin

Uppsalassa sijaitsevan Pohjoismaisen Afrikka-instituutin vanhempi tutkija Henning Melber selvittää, että valtaosa Zimbabwen asukkaista on kokenut vain Mugaben valtakauden.

– Vaalien tulosta sorvattiin niin, että presidentin Zanu-PF-puolue pysyi vallassa, monesti valtioterrorin ja laajan väkivallan avulla. Ihmisiä surmattiin ja siepattiin opposition vaimentamiseksi. Vuoden 2002 jälkeen MDC sai usein sekä presidentinvaaleissa että parlamenttivaaleissa enemmän ääniä. Mugaben perintö on diktatuuri. Presidentin seuraajaa ei syyttä kutsuta "krokotiiliksi".

Tutkija Henning Melber valaisee lempinimen taustaa. Myös Emmerson Mnangagwa on hänen mukaansa Mugaben pitkäaikaisena uskottuna osallinen valtioterroriin.

Esimerkiksi 1980-luvulla Matabelelandissa tehdyt joukkomurhat (siirryt toiseen palveluun) lähes täyttävät kansanmurhan tunnusmerkit. Aikakausi kuului Zimbawen historian synkimpiin. Ilmeisesti Zanu-PF-puolueen masinoimissa puhdistuksissa kuoli 20 000 ihmistä.

Melberin mukaan ihmiset pelkäävät vieläkin, että hallituksen vaihdos toisi rauhan ja vakauden sijasta väkivaltaa ja kaaosta.

2. Zimbabwe pyrkii takaisin kansainvälisen yhteisön jäseneksi

Ensimmäistä kertaa 16 vuoteen maahan päästetään myös EU:n ja YK:n tarkkailijoita. Vuonna 2002 EU:n tarkkailijaryhmä karkotettiin Zimbabwesta. Kiistan seurauksena Zimbabwe joutui eristyksiin ja se erotettiin Britannian kansainyhteisöstä. Nyt paikalla on myös Kansainyhteisön tarkkailjoita.

Presidentti Mnangagwa on luvannut kitkeä väärinkäytöksiä, mutta vaalivilppiepäilyjä on edelleen. Oppositiojohtaja Nelson Chamisa on syyttänyt vaalikomissiota luottamuksen pettämisestä ja puolueellisuudesta.

Nykyinen kampanja on kuitenkin ollut edelllisiä vaaleja rauhallisempi. Vaalikampanjointi on ollut vapaampaa kuin aiemmin, ja kilpailevien puolueiden vaaliteemoja on käsitelty tiedotusvälineissä.

Pohjoismaisen Afrikka-instituutin entinen tutkimusjohtaja Henning Melber muistuttaa, että vilppiä voi tapahtua ennen äänestystä, sen aikana ja ääniä laskettaessa.

– Uusin Afrobarometri ennakoi tiukkaa kilpailua Zanu-PF-puolueen ja MDC:n välillä. Monet ihmiset seuraavat äänestysprosessia tarkasti ja valvovat sen toteuttamista. Vilppiä ja manipulointia ei kuitenkaan voida poistaa kokonaan.

3. Kukoistava talous vaihtunut köyhyyteen

Uuden presidentin ja parlamentin tärkeimpiä tehtäviä on kurjaan jamaan päässeen talouden kohentaminen. Suhteellisen vakaa talous kärsi Mugaben kaudella. Myös terveys- ja koulutusjärjestelmät ovat romahtaneet. Miljoonia Zimbabwen asukkaita on lähtenyt hakemaan töitä muista maista.

Maailmanpankin viimeisin luku köyhyysrajan alapuolella elävistä ihmisistä on Zimbabwesta vuodelta 2011, tuolloin prosenttiluku oli 72. Presidentti Mugabe on pitänyt talousvaikeuksien taustalla siirtomaakauden rasituksia.

Professori Melberin mukaan talouden kohentaminen on myös äänestäjien ykköshuoli. Ääni menee sille puolueelle, jonka uskotaan tuovan parempaa toimeentuloa köyhtyneelle maalle. Presidentinvaalien yhteydessä järjestetään myös parlamentti- ja aluevaalit.

4. Valkoisten maanomistajien kiista ratkaistava

Zimbabwen talousvaikeuksiin on omalta osaltaan vaikuttanut maataloustuotantoa vähentänyt vuoden 2000 maauudistus. Valkoisten omistuksessa olleita tiloja siirrettiin pakolla mustien zimbabwelaisten haltuun. Reformi sai kannatusta Mugaben tukijoiden keskuudessa.

– Maareformilla oli katastrofaalisia seurauksia maatalouden lisäksi myös muille talouden alueille. Se johti pakotteisiin ja ulkomaisten sijoitusten katoamiseen. Mahdolliset sijoittajat kaipasivat lainsäädännön vakautta ja vetivät varojaan pois riskiprojekteista, Melber sanoo.

Nyt presidentti Mnangagwa on vihjaissut, että tiluksensa menettäneille maksettaisiin korvauksia. Hän on myös pyytänyt tuottajia palaamaan takaisin ja aloittamaan tuotannon uudelleen. Entinen maatalousvaltio on nykyisin riippuvainen tuonnista.

Henning Melber selvittää, että omistuskiistan ratkaiseminen on tärkeää myös Zimbabwen naapurimaille Namibialle ja Etelä-Afrikalle.

– Siellä on samanlainen jako kaupallisten, pääosin valkoisten viljelijöiden ja maattomien enemmistön välillä. Molemmissa maissa on paineita maan uusjakoon. Korjattavana on myös valkoisen maahanmuuttajavähemmistön asemasta aiheutuneita epäoikeudenmukaisuuksia.

Jos Zimbabwe muuttaa maapolitiikkaansa, sillä on Henning Melberin mukaan vaikutusta myös Namibian ja Etelä-Afrikan valtaa pitävien ryhmittymien maanomistuslinjauksiin.

Lähteet: Reuters, AP