Yrittäjä työllisti passittoman turvapaikanhakijan, joka todennäköisesti palautetaan Afganistaniin – "Tämä on musertavaa"

Tutkijan mukaan työtä tekevien ja jo osittain kotoutuneiden turvapaikanhakijoiden palauttaminen kotimaihinsa on voimavarojen hukkaamista.

turvapaikanhakijat
Turvapaikanhakija Morteza.
Morteza hakee turvapaikkaa Suomesta.Elise Tykkyläinen / Yle

– Morteza on minulle todellinen kultakimpale, Kaurilan saunan yrittäjä Saara Lehtonen sanoo.

Turvapaikanhakija Morteza on työskennellyt Kaurilan saunassa lähes vuoden. Hän on opetellut viikkaamaan pyyhkeet yrittäjän toiveiden mukaan, valmistamaan saippuaa, lämmittämään saunaa, hän kantaa puita, pesee lauteita, valmistaa kynttilöitä ja siivoaa. Ja kaiken tämän tekemisen Lehtonen on opettanut Mortezalle kädestä pitäen.

Kun toinen kaivaa kaapista etikettejä itse valmistettuihin kosmetiikkatuotteisiin, toinen huomauttaa, että laventelisaippuan etikettejä täytyy tilata lisää.

– Hae tuhkaämpäri, Lehtonen pyytää.

Morteza palaa hetken kuluttua puuvakan kanssa. Suomen kielen kurssilla ei ole tuhkaämpäristä puhuttu.

Morteza ja Saara
Yrittäjä Saara Lehtonen on opettanut itse työn eri vaiheet Mortezalle.Elise Tykkyläinen / Yle

Palautus Afganistaniin pelottaa

Morteza, 22, kertoo syntyneensä ja kasvaneensa Afganistanissa. Hän pakeni perheensä kanssa kotimaastaan Iraniin 15-vuotiaana. Sieltä hän lähti Eurooppaan ja saapui Suomeen 2015.

– Haen Suomesta turvapaikkaa, sillä Afganistan ei ole turvallinen maa minulle, Morteza kertoo.

– Afganistanissa on sisällissota ja lait eivät toimi, hän jatkaa.

Ennen perheen lähtöä Iraniin Morteza ehti käydä muutaman vuoden epävirallista koulua Afganistanissa. Hän on myös tehnyt töitä erilaisilla työmailla. Nyt hänellä on Suomessa työpaikka, hän opiskelee suomen kieltä ja hänellä on suomalaisia tukihenkilöitä.

– Pidän Suomesta, tämä on kaunis ja hyvä maa, täällä on turvallista, rakastan tätä maata, Morteza sanoo.

Vaikka moni asia on hyvin, Morteza joutuu elämään epätietoisuudessa ja epävarmuudessa. Hän kokee turvapaikanhakuprosessin raskaaksi ja kielteiset päätökset ovat vaikuttaneet hänen vointiinsa. Stressi on vienyt yöunet, ja voimat eivät enää riitä kokoaikaiseen työntekoon. Keskittymiskyvyn puute hankaloittaa suomen kielen oppimista.

Tähän mennessä Morteza on saanut kaksi kielteistä turvapaikkapäätöstä. Ja hän pelkää tulevaisuutensa puolesta.

Viime päivinä turvapaikanhakijoiden palautuksista on keskusteltu paljon. Taustalla on välikohtaus, jossa vihreiden lainsäädäntösihteeri Aino Pennanen kieltäytyi istumasta Finnairin lennolla, kun samassa koneessa oli pakkopalautettava ihminen. Kyseisen palautuksen syytä ei tunneta.

Kuin vakka olisi kantensa löytänyt

Yrittäjä Saara Lehtonen

Kahden vastaanottokeskusvuoden jälkeen Morteza siirtyi Helsinkiin ja hän tutustui Saara Lehtoseen.

– Olin juuri pohdiskellut, että mistä saan itselleni työntekijän, sillä kesäapulaiset olivat palanneet opiskelemaan, Lehtonen kertoo.

– Tässä kävi kuin vakka olisi kantensa löytänyt.

Töissä käyviä turvapaikanhakijoita ei tilastoida

Turvapaikanhakijalla on oikeus työhön joko kolmen tai kuuden kuukauden jälkeen siitä, kun hän on tullut maahan. Tilastoa työtä tekevistä turvapaikanhakijoista Suomessa ei löydy, joten määrää täytyy vain arvioida.

Väitöskirjatutkija Erna Bodström, Helsingin yliopisto
Väitöskirjatutkija Erna Bodström sanoo, että työ on kotoutumisen kruununjalokivi.Matti Hämäläinen / Yle

Maahanmuuttoa tutkiva tutkija Erna Bodström Helsingin yliopistosta kertoo arvioinnin olevan vaikeaa. Hän itse sanoo tuntevansa monia työllistyneitä turvapaikanhakijoita. Useat heistä työskentelevät siivous- tai rakennusalalla.

Tutkijan mukaan töissä käyviä - ja siten jo pitkällä kotoutumisessaan olevia turvapaikanhakijoita - on niin paljon, että heidän palauttamisensa kotimaihinsa on voimavarojen hukkaan heittämistä.

– Varsinkin kun samaan aikaan puhutaan siitä, että Suomeen pitäisi tulla lisää työntekijöitä, kun tällä hetkellä työntekijöitä ei ole riittävästi, Bodström huomauttaa.

Maahanmuuttovirasto Migri ei tilastoi työssä käyviä turvapaikanhakijoita, mutta kertoo, että vuodesta 2015 hieman yli 1 000 turvapaikanhakijaa on hakenut työperäistä oleskelulupaa. Lupaa ovat hakeneet eniten irakilaiset (411) ja afganistanilaiset (124).

Tutkija ja ihmisoikeusaktivisti Bodström muistuttaa, että on myös sellaisia turvapaikanhakijoita, jotka eivät pysty tekemään töitä terveyssyistä. Usein heillä on traumaattisia kokemuksia kotimaastaan. He kärsivät epätietoisuudesta tulevaisuutensa suhteen ja rasittuvat pitkästä turvapaikkaprosessista. On myös niitä, jotka opiskelevat töiden sijaan.

Pienyrittäjän oikea käsi

Yrittäjä Saara Lehtonen kertoo nähneensä paljon vaivaa opettaessaan Mortezalle erilaiset työvaiheet, joita saunan siivouksessa, lämmityksessä ja kosmetiikan valmistusvaiheissa tarvitaan. Yrittäjä ei palkkausvaiheessa tullut ajatelleeksi, että työntekijä voidaan lähettää pois Suomesta.

– Siinä vaiheessa sitä oli vielä toiveikas turvapaikan suhteen, Lehtonen sanoo.

Työn löytäminen on kotoutumisen kruununjalokivi

Tutkija Erna Bodström

Hän kertoo nähneensä Mortezan ilon ja itseluottamuksen kasvamisen, kun tämä sai töitä ja ensimmäisen palkkansa. Lehtosta kuitenkin riipii ajatella mennyttä kevättä, jolloin kielteisiä uutisia alkoi tulla.

– Se on ollut tosi musertavaa, kun näitä huonoja uutisia on tullut, Lehtonen sanoo.

Hän on nyt nähnyt Mortezan menettävän elämäniloaan ja pelon lisääntyneen.

– Hän on ennen kaikkea tärkeä työntekijä yritykselleni. Mutta olen kiintynyt häneen myös henkilökohtaisella tasolla, lähimmäisenä, Lehtonen sanoo.

– Kuinka tällaisen henkilön, joka maksaa Suomeen veroja ja joka on innokkaasti opiskellut suomen kieltä, palauttamista kotimaahansa edes harkitaan, Lehtonen ihmettelee.

Tutkija: Kotoutuneiden turvapaikanhakijoiden pois lähettäminen lyhytnäköistä

Tutkija Erna Bodström on tutkinut maahanmuuttajien kotoutumista ja kertoo, että Suomessa työpaikan saantia pidetään merkkinä kotoutumisesta.

– Oikeastaan se työn löytäminen on kotoutumisen kruununjalokivi, Bodström toteaa.

Hän muistuttaa, että ennen kuin työlupien saantia kiristettiin Euroopassa 1960-luvulla, turvapaikanhakijoita oli vähemmän.

– Eli kun suljetaan yksi ovi, niin ihmiset alkavat käyttää toista ovea, koska se tarve muuttamiseen ja turvaan ei kuitenkaan ole vähentynyt, Bodström sanoo.

Kun ei turvapaikkaa, haetaan työlupaa

Turvapaikanhakijat saattavat käydä hakemusprosessia läpi vuosien ajan. Mortezallakin turvapaikan hakeminen on alkanut vuonna 2015. Tällä hetkellä hän hakee valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Jos lupa heltiää, edessä on jälleen odottelua ja epätietoisuutta tulevasta. Yle on nähnyt korkeimmalle hallinto-oikeudelle toimitetun valituslupahakemuksen ja valituksen.

Useat turvapaikanhakijat ovat alkaneet hakea työperäistä oleskelulupaa kielteisen päätöksen saatuaan. Mortezalla ei ole passia eikä muuta henkilötodistusta. Se tekee hänen asemansa erittäin vaikeaksi.

Morteza on hakenut Afganistanin passia Suomesta käsin kaksi kertaa, mutta ei ole sitä saanut. Syynä on se, ettei Mortezalla ole Afganistanin henkilötodistusta tazkiraa, jollaisen maa vaatii passia varten. Hän on myös hakenut Afganistanilta henkilötodistusta, mutta hänellä ei ole tarvittavia, henkilökortin omistavia kontakteja kotimaassaan, jotka voisivat todistaa hänen olevan afganistanilainen.

Ministeri: Tämä on vaikea dilemma

Suomessa on monia Mortezan tavoin passittomina tänne tulleita. Muun muassa Afganistanin suurlähetystö on vieraillut Suomessa juuri hoitaakseen kansalaistensa passiasioita.

Turvapaikanhakija, jolla ei ole henkilöpapereita, ei voi saada Suomesta työperäistä oleskelulupaa. Voisiko heidän tilannettaan jotenkin helpottaa?

– Valitettavasti on tapauksia, joissa passin hankkiminen on hankalaa. Minulla on ollut paljon mielessä , kuinka voisimme mahdollistaa matkustusasiakirjattomien henkilöiden työskentelyn Suomessa. Se on hankala dilemma, sisäministeri Kai Mykkänen (kok.), sanoo.

– Tärkeintä olisi, että nämä henkilöt (turvapaikanhakijat) pitäisivät matkustusasiakirjoistansa kiinni. Ja toiseksi, viemme näiden maiden (joista on tullut runsaasti passittomia turvapaikanhakijoita) kanssa tätä asiaa eteenpäin, jotta passeja myönnettäisiin näille, joilla asiakirjoja ei ole. Tämä olisi vaihtoehtona palaamiselle, Mykkänen kommentoi yleisellä tasolla.

Voisiko kotoutuminen vaikuttaa myönteisesti luvan saantiin?

Maahanmuuttotutkija Erna Bodström korostaa suomen kielen ja työpaikan merkitystä kotoutumisprosessissa. Eikö näillä asioilla ole mitään merkitystä turvapaikan saamisen tai työperäisen oleskeluluvan saamiselle?

– Kyllä turvapaikan pitää perustua siihen, että henkilö on henkilökohtaisen kidutuksen tai vainon uhan kohteena, Mykkänen sanoo.

Mykkänen ei halua myöskään sekoittaa näitä kahta lupaa, sillä hänen mukaansa maahanmuuttoviraston on jo nyt vaikeaa selvittää kenen kohdalla henkilökohtaisen uhan kriteeri täyttyy.

Mykkäsen korostaa kuitenkin, että Suomessa turvapaikanhakija, jolla on henkilöllisyys ja taustat kunnossa, voi hakea kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen työperäistä oleskelulupaa.

– Meillä ei ole aikeita katkaista tätä mahdollisuutta, kuten joissain maissa on tehty, Mykkänen sanoo.

Sisäministeri Mykkänen ajaa työvoiman saatavuusharkinnan poistamista. Mykkänen kertoo tekevänäsä töitä myös sen eteen, että joillakin aloilla vaatimukset pätevyystodistuksista ja suomen kielen taidosta poistettaisiin.

– On hyväksyttävä, että kielen oppiminen tapahtuu työn ohessa, Mykkänen sanoo.

Poikkeuksellisesti emme julkaise haastateltavan koko nimeä. Morteza pelkää nimen julkaisusta koituvan harmia, jos hänet palautetaan Afganistaniin.

Lue lisää:

Poliisi: Viime vuonna Suomesta poistettiin noin 2 600 ihmistä – tahti tänä vuonna sama

Osa turvapaikanhakijoista on tehnyt jo neljä hakemusta, laki ei rajoita hakemusten määrää

"Emme todellakaan puhu enää mistään aallosta" – turvapaikanhakijoiden tulo Suomeen tyrehtyi

Siivoojan työ ja perheenjäsenillä Suomen kansalaisuus – silti Mojtaba Hassani, 21, aiotaan palauttaa Afganistaniin

Asianajajaliitto vaatii turvapaikanhakijoiden oikeusturvan parantamista: "Kaikkien pitää olla yhdenvertaisia lain edessä"