SPEK:n palokuntajohtaja esittää Suomeen metsäpalosammuttajia – Savusukelluskelpoisten sammuttajien väsyttäminen metsässä ei ole järkevää

Suomessa metsäpaloihin ja myrskyraivauksiin lähtevät samat palokuntalaiset, joiden harteilla on pienten paikkakuntien koko pelastusvalmius.

metsäpalot
Sammutustöitä Pyhärannassa 18. heinäkuuta.
Sammutustöitä Pyhärannassa 18. heinäkuuta.Roni Lehti / Lehtikuva

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön palokuntajohtaja Petri Jaatinen toivoo Suomeen saatavan metsäpaloihin ja myrskyraivauksiin keskittyviä vapaaehtoisia.

Metsäpalosammuttajat voisivat Jaatisen mukaan olla joko perinteisiä vpk-taustaisia sammuttajia, jotka ikänsä tai kuntonsa vuoksi eivät enää ole savusukelluskelpoisia tai maallikoita, jotka saavat kevyen palokuntakoulutuksen.

– Usein sinne maastopaloihin lähtevät ne, jotka kykenevät myös savusukellukseen. Ja he ovat sitten kiinni. Miten saadaan henkilöstön jaksaminen hoidettua, Jaatinen kysyy.

Jaatinen muistuttaa, että vapaapalokuntalaisista vain osa on savusukelluskelpoisia eli kykenee toimimaan rakennus-, teollisuus- tai autopaloissa paineilmalaitteita käyttäen. Kun samaan aikaan metsäpalon tai myrskyraivauksen kanssa sattuu välitöntä pelastamista vaativa tehtävä, sille keikalle lähtevät ovat valmiiksi väsyneitä.

– Esimerkiksi myrskyjen aikana jo muutenkin kaikki yksiköt ovat käytössä. Turha ajaa heitä piippuun.

Maastopaloa sammutetaan Rovaniemen Santavaarassa heinäkuun 20. päivä 2018
Maastopaloa sammutetaan Rovaniemen Santavaarassa 20. heinäkuuta.Uula Kuvaja / Yle

Omat sahat, omat autot

Palokuntajohtaja Petri Jaatisen toiveena olisi jonkinlainen pop up -vapaaehtoisten rinki, jossa mukana olevat tuntisivat toiminnan riskit ja osaisivat käyttää tehtävässä vaadittuja suojavarusteita.

– He olisivat aina koulutetun ryhmänjohtajan alaisuudessa. Mutta he voisivat toimia jopa omilla sahoilla ja omilla autoilla. Ja yhteiskunta olisi korvausvelvollinen jos varusteet vaurioituvat.

Metsäpalosammuttajilla olisi normaaleja sammutusasuja kevyemmät varusteet ja vakuutusturva. Rekisteröityä sentään pitäisi, sillä tavoitteena ei ole tuhansien vapaaehtoisten omatoiminen ja hallitsematon tulo palopaikoille.

Hälytyksiin metsäpaloväki lähtisi pyydettäessä. Metsäpalosammuttajille voitaisiin perustaa vaikkapa oma tekstiviestirinki.

– Meillähän on jo nyt esimerkiksi Lapissa ensivasteeseen erikoistuneita sairaanhoitajia, joiden ei ole tarkoituskaan osallistua muuhun hälytystoimintaan, Jaatinen muistuttaa.

Jaatisen mukaan metsäpalosammuttajat ja myrskyraivaajat toisivat laajalla osaamisellaan valtavasti muitakin etuja kuin vain helpotusta väsyneiden vaihtomiehinä.

Auttajien joukossa olisi metsureita, sähköasentajia, automekaniikkoja tai vaikka kokkeja, fysioterapeutteja ja pappeja. Se tiedetään, että kun palo pitkittyy, laitteilla ja ihmisillä on taipumus alkaa reistailla.

– Suomen pelastustoimessa ollaan keskitytty nopeaan toimintaan ja meillä on myös suunnitelmat poikkeusoloihin. Mutta miten on tällaisissa pitkäkestoisissa tilanteissa? Mistä saa vaihtomiehistöä, Jaatinen kysyy.