1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kauppasodat

Pääekonomisti: Yhdysvaltojen ja Euroopan kauppasodassa on kyse paljolti Saksasta

Ylen Päivän kasvo -ohjelmassa vieraillut Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius kommentoi Yhdysvaltojen ja EU:n taloussuhteita.

kauppasodat
Päivän kasvo
Päivän kasvo

EU ja Yhdysvallat neuvottelivat keskiviikon ja torstain vastaisena yönä tulehtuneiden kauppasuhteiden kohentamisesta.

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker lupasi, että EU laskee Yhdysvaltain teollisuutta koskevia tariffeja. Lisäksi EU tuo jatkossa enemmän soijapapuja ja nesteytettyä maakaasua Yhdysvalloista.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump puolestaan lupasi harkita uudelleen EU:lle asettamiaan teräs- ja alumiinitulleja. Trump ja Juncker sanoivat, että edustamansa tahot sitoutuvat yhdessä työskentelemään sen eteen, että teollisuustuotteiden tullimaksut voitaisi poistaa.

Trumpin asettamat teräs- ja alumiinitullit ovat johtaneet EU:n vastatoimiin ja lietsoneet pelkoa täysimittaisesta kauppasodasta. Vielä ennen neuvotteluiden alkamista Juncker oli sanonut, että ei ole kovin optimistinen.

Yhdysvaltojen kauppa Euroopan suuntaan vahvasti alijäämäinen

Miksi Yhdysvallat ja EU olivat joutuneet näin pahalle törmäyskurssille ja kauppasodan partaalle?

Ylen Päivän kasvo -ohjelmassa vieraillut pääekonomisti Tiina Helenius Handelsbankenista arvioi perussyyn olevan sen, että Yhdysvaltojen kauppa on reilusti alijäämäinen suhteessa Eurooppaan.

EU vei viime vuonna Yhdysvaltoihin yli sadan miljardin dollarin arvosta enemmän tuotteita ja palveluja kuin sieltä toi takaisin.

– Trump näkee, että suuret alijäämät Yhdysvaltojen kaupassa ovat osoitus siitä, että Yhdysvaltoja käytetään hyväksi ja viedään heiltä työpaikkoja. Jos katsotaan isoja alijäämiä Yhdysvaltojen kaupassa, sieltä nousee Kiinan lisäksi Saksa, Helenius arvioi.

Heleniuksen mukaan Yhdysvaltojen ja Saksan kauppa on mittavasti alijäämäistä Yhdysvaltojen suuntaan. Saksa vie Yhdysvaltoihin paljon enemmän tuotteita ja palveluja, kuin mitä se sieltä tuo.

– Koska Saksa ei neuvottele yksin Yhdysvaltojen kanssa, vaan EU:n kautta, pullistelu kohdistuu koko EU:hun. Trumpin uhkaamat autotullit, joita ei nyt tulekaan, olisivat iskeneet pääosin Saksaan. Mutta alumiini- ja terästullit ovat edelleen olemassa, Helenius sanoo.

Hänen mukaansa on jo viitteitä siitä, että Suomeen voisi koitua vaikutuksia Trumpin asettamista alumiini- ja terästulleista.

– Teräksen hinta on noussut jo Yhdysvalloissa. Se vaikuttaa myös terästä ja alumiinia käyttäviin yrityksiin Suomessa.

Trumpin saatava onnistumisia – kongressivaalit lähestyvät

Miksi Trump on ottanut käyttöön näin kovat kauppapoliittiset keinot? Helenius uskoo, että taustalla on sisäpoliittisia tekijöitä.

– Kongressivaalit lähestyvät, ne ovat marraskuun alussa. Presidentinvaali oli tiukka. Jotta republikaaneille jatkuisi menestys sisäpolitiikassa, Trumpin pitää saada onnistumisia.

Heleniuksen mukaan Trump näkee kauppatilanteen niin, että amerikkalaisen teollisuuden, joka on investoinut Yhdysvaltojen ulkopuolelle, tuotantoketjut olisi saatava palaamaan takaisin Yhdysvaltoihin.

– Globaalien yritysten tuotantoketjut ovat hyvin hajallaan. [Amerikkalaisen Applen] iPhone on tästä hyvä esimerkki. Sen valmistus on Kiinassa, mutta osia tulee monista maista.

Trump on julistanut kauppasotaa EU:n ja Venäjän lisäksi myös Kiinalle. Heleniuksen mukaan Kiina toteuttaa vahvaa omaa teollisuuspoliittista ohjelmaa.

– Kiina haluaa olla strategisilla toimialoilla omavarainen ja nousta teknologisessa osaamisessa – lisätä arvoa, mitä se valmistaa. Kiina haluaa vaurastua, synnyttää hyvää maan suurelle keskiluokalle ja vastata keskiluokan unelmiin, Helenius arvioi.

Pääekonomisti uskoo, että Kiina on jollain tapaa säikäyttänyt amerikkalaiset ja etenkin Trumpin.

– Sillä se, kuka hallitsee teknologiaa, on myös sotilaallisesti vahva valtio. Tässä on kyse maailman herruudesta, siitä kenellä on globaali geopoliittinen hegemonia, Helenius sanoo.

Lue lisää:

Yhdysvallat tajusi, mihin uhkailu vie – asiantuntija: kauppasopu erittäin hyvä uutinen

Analyysi: Kauppasodan vaara väistyi, mutta ei poistunut – mistä siis taas sovittiin?

”Teimme diilin” – Trump ja Juncker löysivät yhteisen sävelen kauppaneuvotteluissa

Lue seuraavaksi