Kansallispuistoissa entistä enemmän kävijöitä, mutta niin myös rikkomuksia – tunnetko luonnossa liikkumisen säännöt?

Kokemattomat retkeilijät roskaavat ja sytyttävät nuotioita vääriin paikkoihin. Tällä hetkellä tulta ei saa sytyttää edes virallisilla tulentekopaikoilla.

kansallispuistot
Retkeilijän etiketti luonnonpuistossa
Retkeilijän etiketti luonnonpuistossa

Suomen kansallispuistojen kävijämäärät ovat kasvaneet, mutta puistojen käytössäännöt eivät ole kaikille uusille retkeilijöille tuttuja.

– Uusien kävijöiden myötä on tullut joitakin ilmiöitä, jotka eivät kansallispuistoon kuulu. Kyse on ehkä tietämättömyydestä, ja yritämme opastaa ja ohjeistaa käytöstä parempaan suuntaan, kertoi Metsähallituksen rannikon aluejohtaja Henrik Jansson Ylen Aamu-tv:n haastattelussa perjantaina.

Vuonna 2017 kansallispuistoissa käytiin yhteensä 3,1 miljoonaa kertaa. Kyseessä oli kymmenen prosentin kasvu edelliseen vuoteen verrattuna. Suosituimmaksi puistoksi käyntimäärillä mitattuna nousi Pallas-Yllästunturin kansallispuisto.

Janssonin mukaan suurin osa kansallispuistojen kävijöistä noudattaa puistojen sääntöjä, eli jättää kasvit ja eläimet rauhaan sekä antaa muiden retkeilijöiden nauttia luonnon hiljaisuudesta. Jokamiehenoikeuden ansiosta puistojen alueella saa poimia marjoja ja sieniä, mutta retkeilijä sen sijaan ei saa jättää luontoon muuta kuin jalanjälkensä.

Tulenteko kielletty myös virallisilla nuotiopaikoilla

Moni ei kuitenkaan kerää roskiaan talteen, ja esimerkiksi tupakantumppeja jätetään lojumaan luontoon. Rutikuivalla säällä tumpit ovat erityisen vaarallisia, samoin kuin retkeilijöiden sinne tänne sytyttämät nuotiot.

Kansallispuistossa saa tehdä tulen vain puiston virallisilla tulentekopaikoilla. Janssonin vastuualueella rannikon luontokohteissa vääriin paikkoihin tehdyt nuotiot ovat monesti levinneet tulipaloiksi.

Tällä hetkellä tulta ei kuitenkaan saa tehdä edes virallisilla tulentekopaikoilla. Kuivuuden vuoksi käytännössä koko Suomessa on voimassa avotulentekokielto.

– Jos vaikka haluaa syödä vaikka nakkeja evääksi, ne voi keittää termarissa kuumassa vedessä, Jansson vinkkasi.

Vähemmän määrärahoja, vähemmän vessoja

Hallitus on kehyspäätöksissään leikannut Metsähallituksen luontopalvelujen määrärahoja samaan aikaan, kun hoidettavien kansallispuistojen ja historiallisten kohteiden määrä on lisääntynyt.

– Tiukkaan tilanteeseen se on ajanut, Jansson totesi.

Metsähallitus on yrittänyt karsia menojaan esimerkiksi poistamalla laavuja, nuotiopaikkoja ja vessoja luontoreittien varrelta sekä korvaamalla pitkospuita kestävämmillä materiaaleilla, kuten soralla ja metallirakenteilla.

– Vaikka taukopaikkoja on karsittu, reitit jäävät kuitenkin maastoon. Niissä voi yhä liikkua, Jansson muistutti.

Joistakin vähemmälle käytölle jääneistä luontokohteista Metsähallitus on joutunut jopa luopumaan. Osa tällaisista kohteista on pysynyt kunnossa paikallisten yhdistysten ja muiden toimijoiden työn ansiosta, Jansson kertoi Aamu-tv:ssä.

Lue myös:

Kansallispuistojen turvaohjeet uusiksi