Kuinka monta naista tarvitaan kasvattamaan yksi meksikolainen mies? Meksikossa uran hinta on äidille kova

Juristi Maria Morales paiskii usein töitä ilta yhdeksään asti. Siksi yksivuotiaan taaperon hoitamiseen tarvitaan kahdet isovanhemmat, kotiapulainen ja harvoin kotona näkyvä puoliso.

perheet
Mariana Morales lapsen kanssa.
Mariana Moralesin työpäivät ovat usein niin pitkiä, ettei hän ehdi iltaisin kuin kylvettää Bruno-poikansa, kun on jo nukkumaanmenon aika.Laura Böök

MéxicoMariana Morales työntää lastenvaunut kotiovesta sisään, heittää käsilaukun sohvalle ja lähtee vaihtamaan poikansa vaippaa.

– Brunolla oli noussut päiväkodissa kuume, yksivuotiaan taaperon äiti huokaa.

Kello on kolme keskiviikkoiltapäivänä. Jos Morales, 37, olisi toimistotöissä Suomessa, hän tekisi päivän viimeisiä töitä. Mutta nyt ollaan Meksikossa, ja Morales on tullut kotiin vasta lounastauolle.

– Minulle oli aina selvää, että haluan uran, juristina työskentelevä Morales kertoo laittaessaan edellisenä iltana valmistamaansa pastakeiton mikroon.

Keitto näyttää olevan Brunon mieleen. Morales tarjoaa pojalleen myös kanaa ja riisiä, mutta niistä taapero ilmoittaa mielipiteensä heittämällä lusikan tomerasti lattialle.

Jos Moralesin kaltainen perheellinen nainen haluaa Meksikossa edetä työelämässä, hänen on osoitettava, että työ on etusijalla.

– Jos jää kotiin hoitamaan lastaan, leimautuu helposti naiseksi, jolle hoiva on tärkeintä. Silloin ei ehkä oteta huomioon kun mietitään, kuka ylenee, Morales sanoo.

Kolme lasta ja lapsi keittiössä.
Kotiapulainen Marina Reyes Lemus auttaa Mariana Moralesia ruuanlaitossa. Kuvan etualalla isoäiti Guadalupe Guerra Flores.Laura Böök

Äitiysvapaa alkaa Meksikossa 30 päivää ennen laskettua aikaa ja päättyy 60 päivää sen jälkeen.

Suomeen verrattuna se kuulostaa lyhyeltä, mutta äitiysvapaa on suunnilleen samanmittainen muissakin Latinalaisen Amerikan maissa.

Vanhempainvapaata Meksikossa ei tunneta, ja ajatus kolmen vuoden hoitovapaasta on utopiaa.

– Töihin palaaminen tuntui todella uuvuttavalta. Juuri kun aloin sopeutua elämään vauvan kanssa, oli palattava töihin. Kaksi kuukautta on naurettavan lyhyt aika, Morales puhahtaa.

Morales on silti etuoikeutettu moneen muuhun meksikolaisäitiin verrattuna. Suurin osa ihmisistä työskentelee aloilla, joissa ei tunneta palkallista äitiysvapaata ollenkaan. Vain neljäsosa äideistä on oikeutettuja äitiysvapaaseen, arvioidaan lasten hyvinvointia edistävästä Early Institute -ajatuspajasta.

Lapsi leikkiautossa.
Bruno viettää päiväkodissa kuusi tuntia kerrallaan.Laura Böök

Mariana Morales tukee työkseen rikosten uhreja Meksikon liittovaltion virastossa. Kun hän palasi töihin, Brunon kaikki isovanhemmat alkoivat osallistua vauvan hoitoon.

Yhtenä päivänä vauvaa heijasivat Marianan vanhemmat, toisena isän Juan Carlosin vanhemmat.

Vuoden ikäisestä alkaen Bruno on ollut päiväkodissa yhdeksästä kolmeen. Nykyisin Mariana Moralesin äiti hoitaa poikaa arki-iltaisin.

Kun Morales saapuu päivän päätteeksi kotiin, ehtii hän vain kylvettää ja nukuttaa lapsensa.

– Äitini ja päiväkodin työntekijät kasvattavat poikaani, en minä. Päiväkodista kerrotaan, että Bruno on oppinut leikkimään piilosta. Iltaisin poikani on jo niin väsynyt, ettei hän halua enää leikkiä tai opetella värejä.

Ainoa mahdollisuus viedä lapsi leikkipuistoon on viikonloppuisin, mutta vapaapäivät hurahtavat nopeasti ohi. Kaikki hoidettavat asiat kasaantuvat pitkien työpäivien vuoksi lauantaille ja sunnuntaille.

Äiti ja lapsi kadulla.
Mariana Moralesilla on kunnolla aikaa lapselleen lähinnä viikonloppuisin.Laura Böök

"Hei rakkaani!", huudahtaa Mariana Moralesin äiti Guadalupe Guerra Flores ovelta lapsenlapselleen. Kello on neljä, joten isoäiti on pian ottamassa ohjat.

Ennen Brunon syntymää Guerra Flores piti lounasruokalaa. Nyt hän ei valmista ruokaa toimistotyöntekijöille vaan taaperolle.

– Kun Mariana sanoi laittavansa Brunon päiväkotiin parin kuukauden ikäisenä, sanoin heti, että ei missään nimessä, minä alan hoitaa poikaa. Ei tämä jatku lopun elämää, vaan kyseessä on lyhyt kausi elämässäni, Guerra Flores miettii.

Flores jäi itse aikoinaan pois työelämästä lastensa takia, koska tukiverkkoa ei ollut. Miten hän olisi reagoinut, jos tytär olisi päättänyt jäädä kotiäidiksi?

– En olisi antanut Marianan tehdä sitä. Hän on opiskellut tehdäkseen uraa. Työelämässä oleva nainen on vapaa, Guerra Flores sanoo.

Mariana Moralesin työpäivä liittovaltion virastossa on jaettu kahteen osaan. Ensin työskennellään yhdeksästä kolmeen. Kolmesta viiteen on ruokatauko, ja viidestä seitsemään jatketaan vielä hommia – joskus myöhempään, iltayhdeksään asti.

OECD:n mukaan Meksikossa tehdään maailman pisintä työpäivää. Joustava työaika ja etätyöt ovat Meksikossa käytössä vain harvoilla työpaikoilla.

Pyöreää päivää tekevät työntekijät saavat osakseen arvostusta ja ylennyksiä, mutta Mariana Morales pitää pitkiä työpäiviä osittain silmänlumeena.

– Puhutaan istumistunneista. On ihan sama, roikkuuko toimistolla somessa.

Pitkät työpäivät eivät lisää tuottavuutta. Meksiko onkin yksi maailman vähiten kilpailukykyisiä maita, perheen ja työn yhteensovittamiseen perehtynyt meksikolaistutkija kertoo.

– Johtajuus on Meksikossa ymmärretty väärin. Erityisesti valtion työpaikoilla on yleistä, että työntekijät eivät saa lähteä kotiin ennen kuin johtaja on lähtenyt. Kotiin lähteminen ennen pomoa näyttää huonolta, tutkija Bartlett Jímenez kuvaa.

Mariana Morales.
Mariana Morales työskentelee juristina kuten isänsä.Laura Böök

Kun äiti ja isoäiti hääräävät Brunon ympärillä, perheen pyykkejä ripustaa kolmas nainen, Marina Reyes Lemus.

Kuten lähes kaikissa keski- ja yläluokkaisissa perheissä Meksikossa, myös Moralesin perheen asunnon käy kaksi kertaa viikossa siivoamassa kotiapulainen.

– Marina tekee ostoslistan, sillä hän huomaa ensimmäisenä, mitä meiltä puuttuu, Morales naurahtaa.

Myös kotiapulaiset tekevät hyvin pitkää päivää, sillä he matkustavat usein kolmekin tuntia suuntaansa pääkaupungin Méxicon köyhemmiltä alueilta kalliisiin naapurustoihin. Heille maksetaan usein pimeästi, jolloin palkallista äitiyslomaa tai muitakaan työsuhteen etuja ei kerry.

– Siivoan viikolla ihmisten koteja ja lauantaisin hoidan lapsenlapsiani, kun tyttäreni on töissä kynsistudiossa, kertoo Reyes Lemus.

Asioita aletaan pikkuhiljaa kyseenalaistaa.

Meksikolainen lainsäädäntö ja valtion palvelut perustuvat yhden huoltajan malliin. Suurimmassa osassa perheistä kummankin vanhemman on kuitenkin tehtävä töitä.

Päiväkodeistakaan ei ole juuri naisten työssäkäynnin tueksi. Useimmissa päivä loppuu jo iltapäivällä, tunteja ennen kuin toimistotyöntekijät pääsevät kotiin.

Tutkija Bartlett Jímenez näkee uudenlaisen ajattelun tulevan Meksikoon yritysmaailmasta.

– Jotkut kansainväliset yritykset tarjoavat samanlaisia etuja perheellisille työntekijöille ympäri maailmaa. Silloin meksikolaisetkin saavat nämä edut, ja asioita aletaan pikkuhiljaa kyseenalaistaa, Bartlett Jímenez kertoo.

Kolme naista ja lapsi huoneessa.
Mariana Morales sanoo saavansa voimaa feministisestä ajattelutavasta.Laura Böök

Myös jotkut kansalaisjärjestöt näyttävät mallia perheen ja työn yhteensovittamisessa.

Tästä hyötyi myös Mariana Morales, sillä Bruno-vauvan synnyttyä hänen miehensä pystyi olemaan kotona 20 arkipäivää. Aviomies Juan Carlos työskenteli silloin ihmisoikeusjärjestössä, joka myönsi pidemmän isyysvapaan kuin Meksikon työlaki edellyttää.

Monet muut isät jättävät jopa lain vaatiman viiden päivän isyysvapaan käyttämättä. Syynä saattavat olla työnantajat, jotka vetoavat alaisiinsa, etteivät nämä pitäisi isyysvapaata.

Toisaalta tutkija Bartlett Jímenezin mukaan on tavallista, että isät käsittävät isyysloman henkilökohtaisena lomana, eikä heitä näy kotona äitiä auttamassa. Tämä tietenkään ei kannusta työnantajia isyysloman kunnioittamiseen.

Brunon isä Juan Carlos tekee valtion virkamiehenä vielä pidempää työpäivää kuin vaimonsa. Aamuisin hän valmistaa perheelle aamiaisen, lähtee töihin yhdeksäksi ja palaa vasta illalla yhdentoista aikaan. Lisäksi hän opettaa yliopistossa perjantai-iltaisin ja lauantaisin.

Onneksi mies hyvittää poissaoloaan lomilla, Mariana Morales sanoo.

Morales on varma siitä, että arjen pyöritys ei onnistuisi ilman hänen feminististä asennettaan.

– Monet niistä asioista, joita nyt pystyn tekemään, eivät olisi mahdollisia ilman tätä ajattelutapaa. En ehkä vaatisi puolisoani olemaan vastuullinen vanhempi, eikä minun olisi mahdollista kehittyä ammatillisesti. Enkä vaatisi esimiehiltäni oikeutta vastata myös lapseni tarpeisiin.

Bruno heittäytyy lattialle kiemurtelemaan ja osoittaa keksipurkin suuntaan. Morales avaa purkin ja antaa lapsen valita pari keksiä. Kello on puoli viisi.

– Yleensä tähän aikaan lähden takaisin toimistolle. Tänään en, sillä tänään vien Brunon lastenlääkärille, Morales sanoo.

Artikkelia varten on haastateltu tutkimusjohtaja Cándido Pérez Hernándezia Early Institute -ajatuspajasta.

Lue lisää:

Islannin perhevapaamalli toi isät kotiin vauvoja hoitamaan – "Naisten ei tarvitse valita uran tai lasten välillä, täällä voi saada molemmat"

Kuinka ison loven työttömyys, vanhempainvapaa tai opiskelu tekee perheesi talouteen? Me-säätiön ja THL:n tulolaskuri antaa vastauksia