Kauppa-autoja on koko Suomessa enää kuusi – ”Hautausmaa on suurin kilpailijamme”

Kauppa-auton kyydissä voisi kulkea vaikka apteekkipalvelu, mutta byrokratia nostaa seinän vastaan.

myymäläautot
Helsinkiläinen Helena Vuojakoski asioi kauppa-autossa aina mökkeillessään Kangasniemellä.
Helsinkiläinen Helena Vuojakoski asioi kauppa-autossa aina mökkeillessään Kangasniemellä.Esa Huuhko / Yle

Kello on seitsemän aamulla kun Petri Huoponen lastaa keltapunaista kauppa-autoaan. Peruselintarvikkeiden lisäksi autosta voi ostaa tuoreita paistotuotteita, vihanneksia ja itse jauhettua jauhelihaa.

Päivän ajoreitti kulkee mutkaisia hiekkateitä pitkin eteläsavolaisella maaseudulla: Kutemajärvellä, Luusniemellä, Haukivuorella. Haukivuori on näistä asutuskeskuksista suurin hieman yli kahdellatuhannella asukkaallaan.

Kesäisin Huoposen luotsaaman Kutemajärven talouskaupan kaksi kauppa-autoa lennättävät sorakiviä maaseutureiteillä Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa kuutena päivänä viikossa. Ajokilometrejä kertyy viikon aikana satoja. Talvella on hiljaisempaa, eikä kylänraiteilla kierrä kuin toinen Huoposen kauppa-autoista.

Asiakkaita on muutaman kilometrin välein. Monet heistä odottavat kauppa-autoa pihateillä postilaatikkojensa vieressä yksin.

– Alkaa olla sellaista, että monessa mökissä on enää yksi mummo tai yksi pappa jäljellä. Jos he ovat jossain reissussa, ajetaan tyhjälle pysäkille, Huoponen toteaa.

Kauppa-auton kauppias Petri Huoponen.
Petri Huoponen on Kutemajärven talouskaupan kauppa-auton kauppias ja yksi kuskeista.Esa Huuhko / Yle

Huoposella on kauppa-auton kuskaaminen verissä. Hänen isänisänsä perusti Kutemajärven talouskaupan vuonna 1956. Kauppa-auto hankittiin osaksi talouskaupan toimintaa myöhemmin 1970-luvulla.

– Tässä kaupan hyllyjen välissä olen pyörinyt koko ikäni ja kauppa-autoa ajanut 34 vuotta. En ole tästä oikein muuallekaan osannut lähteä, kertoo Huoponen.

Kauppa-autoilu on Huoposten suvun yhteinen ponnistus. Petri Huoposen lisäksi yrityksen kauppa-autoja ajaa hänen veljensä ja kaksi aikuista poikaansa.

Kauppa-autoille kesä on kulta-aikaa

Keski- ja Pohjois-Karjalassa Sekatyöliike Hirvonen Oy:n kauppa-autoa kuljettava Olli Hirvonen kertoo kuluvan kesän olleen säiden ja asiakasmäärien puolesta poikkeuksellinen.

– Nyt olisi enemmän kysyntää kuin mitä me pystymme tarjoamaan, Hirvonen hymyilee.

Kesän liikevaihtoa kasvattavat maaseutujen rauhaan vetäytyvät kesäasukkaat ja mökkiläiset. Vapaa-ajan asunnoillaan lomailevat ihmiset vilkastuttavat kylänraitteja ja voivat jopa tuplata kauppa-autojen asiakasmäärän.

Tänä kesänä säät ovat suosineet lomailijoita, mikä on osaltaan vaikuttanut siihen, että ihmiset viettävät enemmän aikaa mökeillään.

Kauppa-autossa on tarjolla myös tuoreita vihanneksia.
Kauppa-auton valikoimaan kuuluvat tuoreet vihannekset ja hedelmät.Esa Huuhko / Yle

Tutkimusjohtaja Petri Kahila Karjalan tutkimuslaitokselta Itä-Suomen yliopistosta kertoo kesäasukkaiden auttavan pieniä kuntia selviytymään talvesta. Kahilan mukaan esimerkiksi monet kyläkaupat tekevät kesällä niin paljon voittoa, että selviävät tuotoilla talven yli.

– Ei vapaa-ajan asutus maaseutua kuitenkaan pelasta, Kahila toteaa.

Pitkät talvet ovat kauppa-autoyrittäjille vaikeita. Talvella työpäivien lisäksi lyhenevät myös kauppa-autolla ajettavat reitit.

– Kesällä ajetaan seitsemänä päivänä viikossa kahdentoista tunnin päiviä. Talvella sitten viitenä päivänä viikossa noin kahdeksan tunnin päiviä, Olli Hirvonen kertoo.

Kesä ei kestä ikuisesti ja viimeistään syyskuussa mökkiläiset siirtyvät takaisin asuinpaikkakunnilleen. Maaseuduilla asuvat, monesti iäkkäät vakioasiakkaat pitävät talvisin niin Hirvosen kuin Petri Huoposenkin kauppa-autot toiminnassa. Asiakkaita on kuitenkin vuosi vuodelta vähemmän.

Asiakasmääriin vaikuttaa vuodenaikojen lisäksi luonnollinen poistuma. Maaseutujen väestö ikääntyy ja nuoremmat muuttavat työmahdollisuuksien perässä muualle.

– Hautausmaa on suurin kilpailijamme, toteaa Huoponen sarkastisesti.

Kauppa-auto helpottaa asukkaiden arkea

Keltapunaisessa kauppa-autossa Petri Huoponen laittaa vilkun päälle ja pysäyttää auton pellonreunaan. Sisään astelee hyviä huomenia iloisesti toivotteleva Timo Knaappila napaten samalla bussin etuosasta ostoskorin käteensä.

Knaappila kertoo asioivansa kauppa-autossa viikoittain. Kangasniemelle ruokakauppaan on 25 kilometrin matka.

– Puolet kuukausiostoksista ostan tästä kauppa-autosta. Hintaluokka on toki marketissa toinen, mutta matkakulut ja ostosten hinnat yhteenlaskettuna hintojen ero tasoittuu.

Timo Knaappila ostaa puolet kuukauden ruokaostoksistaan kauppa-autosta.
Timo Knaappila ostaa puolet kuukauden ruokaostoksistaan kauppa-autosta.Esa Huuhko / Yle

Syrjäseuduilla asuville iäkkäille ihmisille omalle postilaatikolle pysähtyvä ruokakauppa on tärkeä. Omaa autoa ei välttämättä ole ja muulla tavoin kirkonkylälle pääseminen voi olla hankalaa.

Mikäli kauppa-auto lopettaisi liikennöinnin Knaappilan kotitalon edestä kulkevalla hiekkatiellä, joutuisi hän pohtimaan asumisratkaisunsa uudelleen.

– Olisi alettava miettimään, että pitääkö se karkuun lähteä täältä vai mikä.

Toiselta pysäkiltä kyytiin nouseva helsinkiläinen Helena Vuojakoski on myös kauppa-auton vakiokävijä.

– Kesällä Kangasniemellä mökillä ollessani asioin kauppa-autossa joka viikko. Minulla ei ole autoa ollenkaan ja kirkonkylälle on 15 kilometriä matkaa. Nuorempana sen vielä polkupyöräilin mutta nyt en enää, Vuojakoski naurahtaa.

Huoposen kauppa-auton lisäksi ruokakauppaan pääsee Kangasniemen kirkonkylälle. Vuojakosken mökkitienhaarassa pysähtyy perjantaisin kunnan järjestämä asiointitaksi, joka kuljettaa kauempana asuvia ihmisiä Kangasniemen kuntakeskukseen asioilleen.

Sääntöviidakko toiminnan laajentamisen esteenä

Suomessa liikennöi enää kuusi kauppa-autoa. Viisi niistä palvelee asiakkaitaan Itä-Suomen maaseuduilla ja yksi kiertelee Kankaanpään seudulla Suomenselän alueella.

Tutkimusjohtaja Petri Kahilalla on kauppa-autojen keskittymisestä Itä-Suomeen selkeä näkemys.

– Se on yksinkertainen maantieteellinen tekijä. Itä-Suomessa on pitkät etäisyydet eri asutuskeskusten välillä.

Esimerkiksi Hämeessä ja Varsinais-Suomessa asutuskeskukset ovat lähempänä toisiaan ja toistensa palveluita. Kauppa-autoille ei siellä ole niin selkeää markkinarakoa, kun ihmiset pääsevät helpommin asioimaan perinteisissä kaupoissa.

Palveluille on maaseudun asukkailla tarvetta siinä missä asutuskeskustenkin ihmisillä. Asutuskeskusten palveluiden ollessa kaukana voisi kauppa-autojen mukana kulkea esimerkiksi lääkkeitä tai kirjastopalveluita. Kahilan mukaan tämä helpottaisi syrjäkylillä asuvien iäkkäiden ihmisten elämää.

Kutemajärven talouskaupan kauppa-auto.
Esa Huuhko / Yle

Nyt jo kauppa-autojen palveluihin kuuluu tarvittaessa vaikka asiakkaan pihan kolaaminen talvisin tai polttopuiden tuominen liiteristä. Kauppakassit kannetaan pyydettäessä sisälle saakka.

Kauppa-autojensa rateissa Petri Huoponen ja Olli Hirvonen ovat molemmat sitä mieltä, että sääntöjä tulisi höllentää jotta toiminnan laajentaminen olisi mahdollista. Edellytykset esimerkiksi kirjastopalveluille olisivat jo olemassa.

– Miksi pitäisi alkaa pyörää keksimään uudelleen. Tässä ne kulkisivat samalla vaivalla muutkin maaseutujen ihmisten tarvitsemat palvelut.

Esteeksi ovat muodostuneet toiminnan rahoitus ja sääntöviidakko.

Kahdeksan kunnan alueella liikennöivä Petri Huoponen olisi saanut Kangasniemen apteekkarilta käsikauppalääkkeitä myyntiin kauppa-autoonsa. Suunnitelma kuitenkin kaatui byrokratian kiemuroihin.

– Kangasniemen apteekkarin tuotteita olisi saanut myydä vain Kangasniemen alueella ja kuntarajan ylittyessä olisi pitänyt olla toisen kunnan apteekkarin tuotekaappi. Ei ole mitenkään mahdollista kuljettaa kahdeksan eri apteekkarin kaappeja yhdessä kauppa-autossa.