Maakunta-sote tässä ja nyt: Lue oikeustieteen professorin 7 vastausta, ja olet taas kartalla

Soutaminen ja huopaaminen jatkuu, koska yhdelläkään puolueella ei ole ollut johdonmukaista linjaa, sanoo oikeustieteen professori Pauli Rautiainen.

Sote-uudistus
Pauli Rautiainen
Oikeustieteen professori ja valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiainen, Itä-Suomen yliopisto.Retu Liikanen / Yle

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta (StV) valmistelee kuumeisesti mietintöään hallituksen esittämästä maakunta- ja sote-uudistuksesta eli maku-sotesta.

Urakka on historiallisen suuri, ja aikataulupaineet ovat ankarat. Jos ja kun StV:n mietintö valmistuu, se menee – vielä ainakin kerran – perustuslakivaliokunnan (PeV) syyniin.

Tässä maakunta- ja sote-uudistus pähkinäkuoressa. Yle Uutisten tenttipenkissä on oikeustieteen professori Pauli Rautiainen Itä-Suomen yliopistosta.

1 §. Mikä on maakunta- ja sote-uudistuksen perusidea?

Nykyinen, kuntien järjestämisvastuuseen rakentuva peruspalvelujen tuotanto on tullut tiensä päähän. Se ei enää kykene turvaamaan ihmisten perusoikeuksia.

Ajatuksena on, että tulevaisuudessa maakunnat järjestävät suuren joukon nykyisin kuntien vastuulla olevista tehtävistä. Samalla vahvistetaan yksityistä palvelutuotantoa ja asiakkaan valinnanvapautta sote-palveluissa sekä uudistetaan työvoimapalveluita, pelastustointa ja ympäristöhallintoa.

2 §. Kuinka kauan tämä tahkoaminen on jatkunut?

Suurta kuntauudistusta yritettiin 1960- ja 1970-luvuilla siinä onnistumatta. Urho Kekkonen katsoi 1970-luvulla maakuntahallinnon luomisen lähes mahdottomaksi tehtäväksi.

Kekkonen jätti kuitenkin pyrkimyksille räppänän auki: ”Jos joku kykenisi sairaanhoitoon syntyneen aivan hirveän sekasotkun selvittämään, niin silloin mahdollisesti myös voitaisiin ruveta puhumaan maakuntaitsehallinnosta.”

Lähes kaikki hallitukset ovat tavalla tai toisella yrittäneet sotkua selvittää erilaisten hallintouudistusten avulla. Kainuun maakuntakokeilu, Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen Paras-hanke ja Alexander Stubbin (kok.) hallituksen sote-uudistus ovat kaikki osa samaa tahkoamista.

3 §. Kuinka isosta asiasta nyt eduskunnan käsiteltävänä olevassa maku-sotessa on kysymys?

Käsillä on Suomen historian laajin peruspalveluiden järjestämis- ja tuottamisrakenteen uudistus, johon on yhdistetty mittava aluehallinnon uudistus. Hallituksen esityksiä on kymmenittäin, eikä niitä kaikkia ole vieläkään tuotu eduskuntaan.

Poikkeuksellisen laajoihin esityksiin liittyy lukuisia oikeudellisesti monimutkaisia kysymyksiä. Uusia ja muutettavia lakeja on sadoittain.

Julkinen keskustelu on pyörinyt maakuntalain ja valinnanvapauslain ympärillä, mutta ne ovat oikeastaan vain pieni osa maku-soten kokonaisuudesta.

4 §. Miksi tämä maku-sote-uudistukseen tähtäävä soutaminen ja huopaaminen kestää ja kestää?

Kyse on poliittisesti vaikeista kysymyksistä, joihin yhdelläkään puolueella ei ole ollut johdonmukaista linjaa. Tällä hallituskaudella soutamista ja huopaamista on tuottanut hallituspuolueiden keskinäinen sopimus päättää eduskunnassa yhtä aikaa kahdeksalletoista maakunnalle rakentuvasta maakuntahallinnosta ja laajasta sote-valinnanvapausmallista.

Tämä on käytännössä pysäyttänyt keskustalle tärkeän maakuntauudistuksen etenemisen, koska kokoomukselle tärkeässä valinnanvapausmallissa on törmätty ongelmiin. Valinnanvapausmalli olisi puolestaan ollut ongelmattomampi, jos sitä ei olisi kytketty maakuntauudistukseen.

5 §. Maakunta-sotea on jo kaikessa hiljaisuudessa rakennettu täyttä häkää virkamiestyönä ja erilaisilla piloteilla – mistä on kysymys?

Vaikka yhtään uudistusta koskevaa lakia ei ole vieläkään säädetty, Juha Sipilän (kesk.) hallitus on vienyt aktiivisesti niin maakuntahallintoa kuin valinnanvapausmalliaan eteenpäin venyttämällä nykylainsäädännön tulkintaa ja hallitukselle kuuluvaa yleistoimivaltaa äärimmilleen.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta moittikin keväällä hallitusta ankarasti varaslähdön ottamisesta uudistuksen toimeenpanossa. Kun uudistukseen valmistautumisen nimissä on jo tehty kuntatasolla hallituksen yllyttämänä ja miltei pakottamana suuria muutoksia, maakunta-soten kaatuminen ei oikeastaan tarkoita enää paluuta entiseen.

6 §. Valistunut arvauksenne, mitä eduskunnassa tapahtuu seuraavaksi?

Jos uudistus halutaan varmasti maaliin, sosiaali- ja terveysvaliokunta jatkaa asiantuntijakuulemisia läpi syksyn ja tekee lopulta hallituksen esitykseen laajoja muutoksia. Kun valiokunta tekee työnsä huolella, valmisteltu lakipaketti saadaan käsiteltyä perustuslakivaliokunnassa suhteellisen nopeasti.

En kuitenkaan usko tähän. Todennäköisempää on, että sosiaali- ja terveysvaliokunta tekee heti alkusyksystä ja ilman uusia asiantuntijakuulemisia valinnanvapauslakiin sellaiset vähäiset muutokset, joihin sen hallituspuolueita edustavat jäsenet uskovat perustuslakivaliokunnan tyytyvän.

Perustuslakivaliokunnan tehtäväksi jää tällöin järjestää ne asiantuntijakuulemiset, joita sosiaali- ja terveysvaliokunta ei järjestänyt, ja silloin valinnanvapauslain käsittelyyn perustuslakivaliokunnassa voi kulua koko syksy.

7 §. Skenaarionne: Missä jamassa maakunta-sote-uudistus on puolen vuoden kuluttua, eduskuntavaalien alla 2019?

Maakunta-sote-uudistus voidaan viedä maaliin tämän hallituskauden aikana, jos vain tahtoa perustuslakivaliokunnan edellyttämien muutosten toteuttamiseen löytyy.

Vaikka maakunta- ja valinnanvapauslait hyväksyttäisiin ennen eduskuntavaaleja, monista uudistuksen sisällöllisistä kysymyksistä päättäminen siirtyy väistämättä eduskuntavaalien jälkeiseen aikaan.

Professori Pauli Rautiainen oli Päivän kasvo -ohjelman vieraana 30.7.2018. TV1, kello 18.20

Lue myös:

Kuka huusi, mitä huusi ja kuka otti aikaa? Yle kurkisti sote-valiokunnan suljetun oven taakse

Analyysi: Yllätys, yllätys – vaikka sotea on säädetty lähes 10 vuotta vuotta, uudistus ei ole menossa romukoppaan