"Mitä vaikeammat tehtävät sitä rauhallisempi tila" – lue asiantuntijan vinkit koululaisen toimivan läksyjentekopaikan suunnitteluun

koululaiset
Ekaluokkalainen läksyjenteossa.
Johanna Luukko / Yle

Toimistoissa aikuisilla on sähköpöytiä ja satulatuoleja, jopa kävelytyöpisteitä. Kouluihinkin on jo tuotu jumppapalloja, istuma-alustoja ja erilaisia tuoliratkaisuja, joilla arkeen voi tuoda liikettä.

Monissa mainoskuvissa, sisustusblogeissa ja somefeedeissä kuitenkin ihastellaan lastenhuoneissa jopa viime vuosisadan puisia paripulpetteja ja työpisteen ergonomia jää sivuosaan. Lapsen jalat eivät yllä tuolilta lattiaan tai pöytä on selvästi liian korkea pikku piirtelijälle. Hieno design-tuoli saattaa miellyttää sisustussilmää, mutta lapsen työtila kannattaisi suunnitella lapsen mittojen mukaan, käyttäjälleen sopivaksi.

Koulun ruokalan tuolit pöydän ääressä
Tuomelan koulun ruokalassa Hämeenlinnassa tuolit mahdollistavat pientä liikettä.Nina Keski-Korpela / Yle

Tuotepäällikkö Mika Nyberg Työterveyslaitokselta on ergonomian asiantuntija. Hänen mielestään keittiönpöytäkin voi olla ihan hyvä peruslähtökohta koululaisen istumiselle ja läksyjenteolle.

– Keittiön pöydällä on hyvä tehdä, jos se on sopiva, mutta yleensä ne ovat pikkukoululaiselle vähän liian korkeita. Silloin tarvittaisiin korkeampi tuoli tai istuma-alusta tuolille.

Nyberg muistuttaa, että pikkuiset eivät kovin paljon istu paikallaan pitkiä aikoja.

– Läksyjä voi lukea löhötuolissakin tai lattialla makoillen. Siihen ei välttämättä tarvitse kiinteää työpistettä.

Isomman koululaisen isommat vaatimukset

Mitä vanhemmaksi lapsi tulee, sitä enemmän työpisteeltä vaaditaan samoja asioita kuin aikuistenkin työpisteeltä. Työpöydän lisäksi tarvitaan kunnollinen, tukeva työtuoli säätömahdollisuuksineen. Minimissään tuolista pitäisi voida säätää ainakin korkeutta ja selkänojaa.

Nyberg muistuttaa, että vaihtelevat työasennot ovat nuorelle hyväksi.

– Jos on kirjoittamista tai piirtämistä vaativa tehtävä, vaaditaan yläraajojen tukea pöydästä, mutta lukea voi jumppapallon päällä, löhötuolissa tai vaikka seisten. Missään työskentelyasennossa ei kannata olla turhan pitkään.

Telma Tuhkasaari ja Aurora Tuominen
Koululainen voi välillä löhöillä myös koulutyön yhteydessä, kuten esimerkiksi Tuomelan koulussa Hämeenlinnassa.Timo Leponiemi / Yle

Sähköisesti säädettävien pöytien hinnat ovat laskeneet muutaman vuoden takaisesta. Milloin sitten olisi järkevää hankkia sähköpöytä?

– Siinä vaiheessa, kun koululainen kasvaa aikuisen mittoihin. Pienemmän koululaisen seisomakorkeudelle voi riittää tavallinenkin pöytä. Kun kasvaa pituutta, aika nopeasti tarvitaan jo säätöjä. Jos työpisteen hankkii, kannattaa miettiä, onko se satsaus vähän pidemmäksi aikaa, kertoo Nyberg.

Koulutyöhön keskittyminen vaatii rauhallista tilaa

Koulun aloittajan työpiste voi olla muun oleskelutilan läheisyydessä niin, että vanhemmat voivat tarvittaessa auttaa.

– Rauhallista tilaa siihenkin työskentelyyn tarvitaan, ettei ole niin paljon virikkeitä. Jos ruokapöydässä muut ruokailevat ja höpöttävät, niin keskittyminen on vaikeaa. Mitä vaikeammat tehtävät sitä rauhallisempi tila, linjaa Mika Nyberg.

Rauha tarkoittaa paitsi hiljaisuutta, myös liikkumiselta rauhoitettua tilaa. Kodin kulkureitin vieressä on hankala keskittyä.

Viivi Helin, Rebecca Rendic ja Päivyt Niemi
Timo Leponiemi / Yle

Kännykän ja tabletin käyttäminen saattaa aiheuttaa nuorillekin niska- ja hartiaseudun vaivoja, jos laitetta katsellaan pää kumarassa.

– Siinäkin mahdollisuuksien mukaan hyvä asento, että pää pysyy suorassa, on mukavampi tuki- ja liikuntaelimistölle.

Hyvässä "löhöasennossa" selkäkin voi olla hyvin tuettuna, joko sohvalla tai erillisessä tuolissa.

– Jos oikein kulmikkaasti istutaan, niin lihakset väsyvät ja vaikka kuinka ponnistellaan, hyvä työasento vähitellen romahtaa. Hyvä tuki selälle auttaa jaksamaan, Nyberg muistuttaa.

Tulevaisuuden työskentelytaitoja opitaan kotona(kin)

Työterveyslaitoksen tuotepäällikkö Mika Nyberg painottaa mahdollisuuksia erilaisiin työskentelytapoihin.

– En sijoittaisi hirveitä summia pöytään ja tuoliin. Pöytä voi olla peruspöytä, ja vaihtoehtoina voisi olla tarjolla esimerkiksi satulatuoli ja jumppapallo tai tuoli. Samalla voi opettaa tulevaisuuden työskentelytaitoja, pientä liikettä ja töitä vaihtelevissa työasennoissa.

Koulujakin rakennetaan nykyään niin, että siellä on erilaisia tiloja oppimiselle. Välitunneilla voisi Nybergin mielestä aktivoida lapsia enemmänkin.

– Jos ei ole mitään tekemistä pihalla, niin samalla lailla aikuinenkin valitsee aika nopeasti kännykän räpläämisen. Koulun hommaa on luoda ympäristöjä, joissa on virikkeitä ja tekemistä.

Lapsia kiipeilytelineessä.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Kotona taas kannattaa kiinnittää huomiota siihen, ettei mitään tehdä liian kauan.

– Jos tykkää pelata, voi niin tehdä, mutta välillä vaikka seisten. Vaihtelevasti ja mielikuvitusta käyttäen tehdä hommia, sillä tavoin mikä tuntuu hyvältä.

Aikuisten esimerkki on työtapojen oppimisessakin tärkeä.

– Saatetaan lapselle sanoa, ettei saa pelata kahta tuntia – ja itse sohvaudutaan kolmeksi tunniksi. Tee itse niin kuin toivoisit lapsen oppivan. Syödään vaikka aamupalaa seisten, kehitellään uusia toimintatapoja, joilla liike ja aktiivisuus pysyvät.

Näyttöpäätetyötä tekevälle aikuiselle ergonomiavinkkejä löytyy esimerkiksi Työterveyslaitoksen verkkosivuilta (siirryt toiseen palveluun).