1. yle.fi
  2. Uutiset

Solmu Mäkelä oli herrasmies ja taikuri, joka keräsi harvinaisen kokoelman – nyt sen kohtalo huolestuttaa kollegoita

Solmu Mäkelän ura alkoi jo sotien aikaan Viipurissa. Hänet tunnetaan myös ainutlaatuisesta taikurikirjallisuuden ja sirkusjulisteiden kokoelmastaan.

Solmu Mäkelä
Solmu Mäkelä esiintyy Linnanmäellä
Solmu Mäkelä esiintyy Linnanmäellä

Viime viikolla kuollut Solmu Mäkelä (1922–2018) oli suomalainen taikurilegenda, jonka ominta alaa olivat sorminäppäryyttä vaativat manipulaatiotemput. Hänen välineinään oliva pelikortit, kolikot ja liinat. Tarpeisto mahtui pieneen tilaan ja sitä oli helppo liikutella.

Kipinä alalle syttyi jo 1930-luvulla synnyinkaupunki Viipurissa, jossa Mäkelä vaikuttui tivolissa esiintyvän taikurin tempuista. Ammattilainen Mäkelästä tuli 1940-luvulla.

Sota-aikana taikuri palveli Suomen armeijan viihdytysjoukoissa. Tuolloin, paikasta toiseen siirtyessä, Mäkelälle tyypillisestä kevyestä välineistöstä oli etua.

Mäkelä teki taikojaan tivoleissa. Hän osasi myös jonglöörata. Linnanmäellä hän esiintyi vuosina 1950–1985 ja toimi lisäksi huvipuiston sirkuskoulun taikaryhmän opettajana.

Taikuri

Suuri taikakirja on klassikko

Mäkelä jakoi tietämystään auliisti. Hän kirjoitti kymmenisen alan saloja avaavaa kirjaa, joista tunnetuin on Suuri taikakirja vuodelta 1951. Opus toimi monen alalle päätyneen ensi kosketuksena taikatemppuihin.

– Kun olin kuusivuotias äiti luki minulle Solmun Suurta taikakirjaa. Ilman sitä en olisi alalla, sanoo Timo Kulmakko, joka tunnetaan Timo Taikurina.

Kulmakko tunsi Mäkelän läheisesti ja luonnehtii tätä hienostuneeksi, taidokkaaksi ja tyylikkääksi ammattilaiseksi.

– Hän oli viimeisiä tuntemiani vanhan ajan herrasmiehiä niin töissä kuin töiden ulkopuolellakin, aina valoisa, Kulmakko sanoo.

Taikuri Robert Jägerhornia Mäkelä opetti 1970-luvulla, kun Jägerhorn oli vain 12-vuotias. Opetus jatkoi parikymppiseksi asti.

– Hän oli minulle kuin toinen isä. Teimme asioita yhdessä ja myöhemmin matkustelimme ja kävimme kongressimatkoilla ympäri Eurooppaa.

Jägerhorn kuvaa Mäkelää ainutlaatuiseksi persoonaksi, jonka sosiaaliset taidot olivat omaa luokkaansa.

– Hän oli taitava rakentamaan sofistikoitunutta herrasmiestaikurin imagoaan aikana, jolloin imagonrakennukseen ei ollut juurikaan kanavia, Jägerhorn luonnehtii.

Solmu Mäkelä esittelee julistetta

Harvinaisen kokoelman kohtalo arvoitus

Timo Kulmakko pitää Mäkelän perintöä suomalaiselle taikurikulttuurille mittaamattomana.

– Mäkelä piti jo 1950-luvulta lähtien yhteyksiä Pohjoismaihin ja Saksaan, jonne hän loi kansainväliset suhteet suomalaisille taikureille.

Myös Robert Jägerhorn korostaa, että Solmu Mäkelä oli juuri tässä suhteessa edellä aikaansa.

– Hän loi suhteita ympäri maailmaa. Hänellä oli laaja ystäväpiiri Euroopassa ja kollegat olivat aina tervetulleita hänen luokseen. Hänen olohuoneessaan istuttiin ja rupateltiin. Kun matkustimme Euroopassa, yövyimme vastaavasti aina hänen ystäviensä luona, Jägerhorn muistelee.

Saman kansainvälisen piirteen ja ammatillisen uteliaisuuden nostaa esiin myös tietokirjailija ja sirkusasiantuntija Markku Aulanko.

– Solmu tutki alaa ja keräsi siihen liittyvää aineistoa. Hän oli kansainvälinen matkustelija ja kuului ulkomaisiin taikuriyhdistyksiin, hankki sen alan ystäviä, rekvisiittaa ja kirjallisuutta, Aulanko sanoo.

Solmu Mäkelä keräsi laajan, yli kymmennen tuhannen sirkusjulisteen kokoelman, jota hän kierrätti näyttelyissä ulkomaita myöten.

Nyt sekä Aulankoa että Jägerhornia huolestuttaa, mitä suurelle taikurikirjallisuutta, sirkusjulisteita ja postikortteja sisältävälle kokoelmalle tapahtuu.

– Kokoelmalla on kansallista arvoa. Itselläni on huoli siitä, että ulkomailta haetaan kokoelman parhaat palat ja lopulle tapahtuu, mitä tapahtuu. Kokoelma on harvinainen ja olisi tärkeätä, että se säilyisi eheänä, Jägerhorn sanoo.

pelikortteja kädessä

Taikuri oli myös valkokankailta tuttu

Mäkelä ajoi taikurien asiaa ja toimi Suomen Taikapiiri ry:n puheenjohtajana yli 30 vuotta. Taikuri esiintyi myös Suomi-filmeissä, muun muassa Pekka ja Pätkä neekereinä -elokuvassa vuonna 1960.

Aki Kaurismäen Kauas pilvet karkaavat -elokuvassa vuonna 1996 Mäkelä esitti vuoropäällikköä, joka joutuu irtisanomaan henkilökuntaa. Vuoropäällikkö ratkaisee korteilla, kuka joutuu lähtemään. Sorminäppäryydestä huomaa, että asialla on ammattilainen.

Toisin kuin moni luulee, Solmu ei ollut taiteilijanimi. Enne se saattoi olla, sillä Mäkelän ohjelmistoon kuului myös solmutemppuja. Solmu Mäkelä menehtyi 25. heinäkuuta 2018. Hän oli kuollessaan 96-vuotias, ja hän oli juuri ehtinyt viettää syntymäpäiviään.

Lue seuraavaksi