Analyysi: Talvivaaran aave leijuu kaivosalan yllä, myös Heinävedellä

Kiivaita puheenvuoroja kirvoittanut Heinäveden kaivoshanke tuskin uhkaa koko Saimaata, mutta paikallisia ympäristövaikutuksia sillä voi toteutuessaan olla.

kaivokset
kanavan sulut
Jani Saikko / Yle

Vajaan 3 500 asukkaan eteläsavolainen Heinäveden kunta on viime viikkoina noussut valtakunnallisen huomion kohteeksi. Kuntaan on vireillä grafiittikaivos, jonka ympäristövaikutukset huolestuttavat paikallisia ja laajemminkin Saimaan alueen ihmisiä.

Faktoja mahdollisesta kaivoksesta ei vielä juurikaan tiedetä.

Malminetsintää Heinävedellä tehnyt brittiläisen Beowulf Miningin tytäryhtiö Fennoscandian Resources tekee loppuvuodesta päätöksen, hakeeko se lupaa kaivoksen perustamiselle. Jos yhtiö päättää hakea lupaa, edessä on vuosien prosessi.

Kaivoksilla on aina jonkinlaisia paikallisia ympäristövaikutuksia. Sen vuoksi Heinäveden asukkaiden huolet ovat ymmärrettäviä.

Tavallisten Heinäveden asukkaiden ja mökkiläisten huolta lisää se, ettei Fennoscandian Resources -yhtiöllä ole tällä hetkellä toimivia kaivoksia. Yhtiö on keskittynyt malminetsintään, mutta Heinävedellä se aikoo toimia myös kaivosyhtiönä.

Yhtiön edustaja kertoi 18. heinäkuuta Heinävedellä järjestetyssä tilaisuudessa, että myös hankkeen rahoitus on tällä hetkellä auki. Tieto kohahdutti yleisöä.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Yleistunnelma Heinävedellä on vahvasti kaivosta vastaan. Esimerkiksi kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mervi Hokka (sd.) kertoo, ettei ole kuullut yhdenkään paikallisen kannattavan kaivosta.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Auvo Gustafsson (kesk.) puolestaan on hieman harmissaan kaivoshankkeen herättämästä vastarinnasta. Gustafsson pitäisi parempana odottaa hankesuunnitelmia, ennen kuin koko kaivoshanke tyrmätään.

Myös Fennoscandian Resourcesissa toivotaan, että selvitykset katsottaisiin loppuun.

Suomen ympäristökeskus SYKE on selvittänyt kaivosteollisuuteen liittyviä mielikuvia kyselytutkimuksella.

Ylivoimaisesti yleisin kaivostoiminnasta suomalaisille mieleen tuleva asia on Talvivaara. Sen mainitsi 23 prosenttia vastanneista. Seuraavaksi yleisin vastaus oli luonto tai ympäristö, jonka mainitsi noin 13 prosenttia vastanneista.

Positiivisena asiana nähdään yleisimmin työpaikat ja tulot.

Heinävedelle kaavailtua kaivosta ei suoraan voi verrata Talvivaaraan. Fennoscandian Resourcesista kerrotaan, että louhintamäärä on heidän tämänhetkisen arvionsa mukaan noin sadasosa Talvivaaran louhintamäärästä.

Lisäksi monta kysymystä on edelleen avoinna, lähtien rikastamon sijainnista ja rikastustekniikasta. Rikastus ja siinä käytettävät kemikaalit ovat avainasemassa kaivoksen ympäristövaikutusten kannalta.

Myöskään malmin tarkasta koostumuksesta ei tässä vaiheessa vielä tiedetä. Sillä on merkitystä, koska malmista voi liueta ympäristöön muutakin kuin louhinnan kohteena olevaa grafiittia.

SYKE:stä kerrotaan, että tutkimuksen perusteella luottamus viranomaisiin ei kaivostoiminnan suhteen ole samalla tasolla kuin luottamus muihin viranomaisiin Suomessa yleensä.

Vakuuttelut tiukoista ympäristönormeista saattavat siksi kaikua kuuroille korville.

Kokonaisuudessaan suomalaisista yli puolet suhtautuu kuitenkin SYKE:n tutkimuksen mukaan myönteisesti kaivosteollisuuteen ja malminetsintään. Kyselyn vastaajista 12 prosenttia ilmoitti asuvansa paikkakunnalla, jossa kaivosteollisuudella on vaikutusta.

Heinäveden tapaus on saanut valtakunnan tason päättäjät aktivoitumaan keskusteluun. Saimaan alueen poliitikot ovat kantaneet (siirryt toiseen palveluun) huolta (siirryt toiseen palveluun) koko vesistöä uhkaavasta tuhosta, jos Heinävedelle tehdään kaivos.

Heinäveden luonnonystävien puheenjohtaja Risto Sulkava kertoo toppuutelleensa puheita koko Saimaan saastumisesta. Yhdistys on Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisosasto. Heinäveden luonnonystävien kanta on, ettei alueen puhtaita vesiä pitäisi saastuttaa lainkaan.

Yle tavoitti myös muutamia alueen maanomistajia. Heistä kukaan ei halunnut antaa varsinaista haastattelua, mutta he kertoivat taustaksi, mitä ajattelevat kaivoshankkeesta.

Yhdelle kaivos sopii hyvin, toinen ei haluaisi antaa maitaan kaivostoimintaan. Muutama kaipasi edelleen lisää tietoa asiasta.

Nykylainsäädännön mukaan maanomistaja ei juurikaan pysty vaikuttamaan kaivoksen perustamiseen mailleen.

Heinäveden kunnanhallituksen puheenjohtaja Auvo Gustafsson kiinnittäisikin huomion koko kaivoslakiin yhden hankkeen sijasta.

– Se tässä kaivostoiminnassa ihmetyttää minua suuresti, että suomalaisen perinteisen omistusoikeuden yli voidaan kävellä kaivoslain turvin jopa ylikansallisten firmojen toimesta, Gustafsson kertoo tunnoistaan.

Kaivoslakia tarkastellaan paraikaa Työ- ja elinkeinoministeriössä. Tarkoituksena on selvittää, aiheuttaako Euroopan ja Kanadan 2016 solmima vapaakauppasopimus CETA tarvetta muuttaa kaivoslakia. Kansanedustajille kaivoslain mahdollinen avaaminen tarjoaisi kenties tilaisuuden muokata sitä.

Kaikkiaan Suomessa on kaivosvarauksia tällä hetkellä 123. Niiden yhteispinta-ala on hieman alle 35 000 neliökilometriä, kun koko maan pinta-ala on reilut 390 000 neliökilometriä.

Varauksen perusteella on mahdollista hakea malminetsintälupaa, joita on tällä hetkellä voimassa 260 ja vireillä 300. Malminetsintäluvat koskevat yhteensä 161 000 hehtaarin aluetta. Toiminnassa olevia kaivoksia Suomessa oli viime vuonna 44.

Harva hanke lopulta etenee kaivokseksi asti.