Yläluokan jälkiruoasta tuli koko kansan herkku – jäätelön suosio ei osoita hiipumisen merkkejä

Jäätelö maistuu suomalaisille läpi vuoden.

jäätelö
Jäätelötötterö
Suomalaiset syövät vuosittain jäätelöä noin 12 litraa henkeä kohti.Yle

Jäätelön alkuperä on edelleen epäselvä, mutta jäljet johtavat Kiinaan. Jo kolmetuhatta vuotta sitten kiinalaisten tiedetään sekoittaneen hedelmämehua ja lunta makeaksi jälkiruoaksi.

Eurooppaan jäätelön kerrotaan tulleen venetsialaisen tutkimusmatkailija Marco Polon mukana 1200-luvulla. Tavallinen rahvas pääsi jäätelön makuun vasta 1600-luvulla Ranskassa.

Suomessa jäätelöä tehtiin jo 1800-luvulla säätyläispiireissä ja kartanoissa kotikäyttöön. Ensimmäiset jäätelönmyyjät tulivat Suomeen Venäjältä 1800-luvun loppupuolella.

– Jäätelön teollinen valmistus käynnistyi Suomessa vuonna 1922, kun italialainen perhe alkoi tehdä myytävää jäätelöä, Ruokatieto ry:n toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi kertoo.

Suomalaiset Euroopan kärkikastia jäätelönsyönnissä

Vaikka jäätelö saapui Suomeen muuta Eurooppaa myöhemmin, kuulumme nykyään kärkikastiin jäätelönkulutuksessa. Tuoreimman tiedon mukaan jäätelöä syötiin Suomessa reilut 12 litraa henkeä kohden vuodessa.

Mutta mikä selittää jäätelön hurjan suosion?

– Jäätelössä yhdistyvät monet hyvät ominaisuudet. Se vastaa makean nälkään, mutta se on myös raikas jälkiruoka. Jäätelö soveltuu aika moniin käyttötilanteisiin jälkiruokana tai pienenä herkkuna, Valio jäätelöt liiketoimintapäällikkö Tea Ijäs kertoo.

Viilennystä helteeseen.
Ensimmäiset jäätelönmyyjät tulivat Suomeen Venäjältä 1800-luvun loppupuolella.Juha Hintsala / Yle

Eurooppalaisten ja suomalaisten perinteiset suosikkimaut ovat vanilja, suklaa ja mansikka. Salmiakki ja lakritsi erottavat meidät muun maailman makutottumuksista. Ne ovat suomalaisten jäätelömarkkinoiden omintakeisia erikoisherkkuja.

– Yksi erikoisuus on myös se, että jäätelöä syödään meillä tasaisesti läpi vuoden, Ijäs sanoo.

Jäätelömarkkinat muuttuivat jättien myötä

Suomen jäätelömarkkinat kokivat melkoisen myllerryksen 2000-luvulla. Valio myi jäätelön valmistuksensa vuonna 2004 Nestlélle ja toinen kansainvälinen elintarvikeyritys Unilever osti 2011 suomalaisen Ingmanin jäätelöliiketoiminnan.

Valiojäätelö muistetaan edelleen varsinkin 1930-luvulla käyttöön otetusta Pingviini-tuotemerkistä.

– Pingviini-merkki yhdistetään edelleen hyvin vahvasti Valioon, vaikka se on nykyään Froneri Finlandin omistuksessa, Tea Ijäs toteaa.

Valio on palannut takaisin jäätelömarkkinoille yli 10 vuoden tauon jälkeen. Jäätelönvalmistus käynnistyi Oulussa alkuvuodesta.

– Olemme palanneet innolla mukaan, mutta nyt edetään pienin askelin, Ijäs kertoo.

Pienvalmistajat innostuivat jäätelöstä

Viime vuosina jäätelömarkkinoille on tullut uusia jäätelön valmistajia ja myös maitotiloilla tehdään jälleen jäätelöä. Esimerkiksi ylikiiminkiläinen Sortolan jäätelötehdas tekee tuotteensa oman maitotilan maidosta.

– Tottunut tekijä valmistaa tunnissa parhaimmillaan 40 litraa jäätelöä, Sortolan jäätelön yrittäjä Sanna Kokkoniemi sanoo.

Sortolan jäätelön maito lypsetään tilan omista lehmistä.
Sortolan jäätelön maito lypsetään tilan omista lehmistä.Juha Hintsala / Yle

Pienen jäätelöntuottajan etuna Kokkoniemi pitää lähialueen raaka-aineiden käyttöä. Myös kuluva kesä ja helteinen sää ovat olleet jäätelöyrittäjän mieleen.

– Kyllä sen huomaa, että kun on helle, ihmiset kaipaavat viilennystä, Kokkoniemi summaa.