Salpausselän kisojen pääsihteeriksi valittu Aino-Kaisa Saarinen aikoo kulkea töihin hiihtämällä – haluaa helsinkiläiset Lahden laduille

Ex-maastohiihtäjä haluaa, että etenkin perheet viihtyvät entistä paremmin Lahden kisoissa. Palveluja tulee olla lisää ja yleisön pitää päästä urheilijoiden iholle.

Aino-Kaisa Saarinen
Aino-Kaisa Saarinen
Entinen huippuhiihtäjä Aino-Kaisa Saarinen kokee olevansa hyvin onnekas, kun töitä löytyi aivan läheltä ja rakkaan lajin parista.Sini Ojanperä / Yle

Salpausselän kisojen pääsihteerin paikka on ex-huippuhiihtäjälle, Aino-Kaisa Saariselle, kaikkea sitä mitä hän voi työltä toivoa. Urheilu-uran päätyttyä uuden työn löytäminen olisi voinut kestää kauan tai se olisi saattanut olla kaukana kotoa.

Mutta toisin kävi. Lahden naapurikunnassa Hollolassa asuva Saarinen sai töitä kirjaimellisesti hiihtomatkan päästä.

– En olisi kuuna päivänä voinut uskoa, että tällainen paikka tulee auki ja tulen vielä saamaan sen. Pääsen nyt toteuttamaan seuraavaa ihanaa, uutta unelmaa edelleen urheilun parissa ja vielä näin läheisesti, Saarinen iloitsee vuolaasti.

Hän aikoo myös oikeasti kulkea töihin suksilla heti, kun laduille pääsee.

– Tulen varmasti kulkemaan päivittäin suksilla. Samalla pystyn tsekkaamaan, missä kunnossa latuverkostomme on.

Aino-Kaisa Saarinen.
Aino-Kaisa Saarinen päätti kilpaurheilu-uransa keväällä 2018.AOP

Latua sunnuntaihiihtäjille

Lahden ja Hollolan välinen latuverkosto onkin Aino-Kaisa Saarisen mukaan asia, jonka puolesta hän aikoo puhua uudessa roolissaan, vaikka päätösvalta niistä onkin kaupungilla ja kunnilla. Saarisen mielestä paikalliset eivät aina edes ymmärrä, miten hyvät ladut kaupungissa ja naapurikunnassa on.

Hän näkee kuitenkin parantamisen varaa siinä, miten ladut palvelevat harrastehiihtäjiä. Kumpuileva maasto on raskas jopa huippu-urheilijoille, eivätkä jyrkät mäet välttämättä houkuttele vaikkapa aikuisia, jotka empivät palaamista lapsuuden harrastuksen pariin.

– Toivoisimme, että saisimme esimerkiksi Lahti–Hollola-välin lumetettua. Eivät pelkästään kisaladut, vaan tulisi myös "hiihdettävämpää" latua, jota me kaikki kuntalaiset ja kaupunkilaiset voisimme käyttää hyvinvointiin.

Sunnuntaihiihtäjät ajavat jo nykyisin Helsingin seudulta Salpausselälle hiihtämään. Saarisen mielestä tätäkin voitaisiin lisätä.

– Voitaisiin markkinoida pääkaupunkiseudulle, että olette vain tunnissa Etelä-Suomen Lapissa ja pääsette hienoille laduille. Ei tarvitse jonossa hiihtää sitä kilometrin lenkkiä, vaan tähän lähelle pääsee ja saa hiihtää pitkään hienolla, lumetetulla ladulla.

Salpausselän yleisöä lauantain sprinttikilpailussa.
Yleisöä Salpausselän vuoden 2018 kisoissa.EPA

Isä ja äiti katsomaan sprinttiä, lapsi pulkkailemaan?

Uusi pääsihteeri näkee, että hiihtoinnostuksella on yhteys siihen, minkä verran maastohiihdon MM-osakilpailu vetää katsojia paikan päälle Lahteen. Saarinen uskoo, että jos ihmisellä syttyy intohimo lajin harrastamiseen, voi huippuhiihtäjienkin mittelö tuntua aiempaa kiinnostavammalta.

Salpausselän kisojen yleisömäärät laskevat, ja väkeä tarvitaan tarvitaan, jotta kisojen järjestäminen kannattaa. Jo pikkutytöstä muun perheen kanssa kisoja katsomassa käynyt Aino-Kaisa Saarinen ajattelee, että tapahtuma on edelleen ennen kaikkea perhe- ja urheilujuhla.

Voitaisiin markkinoida pääkaupunkiseudulle, että olette vain tunnissa Etelä-Suomen Lapissa.

Aino-Kaisa Saarinen

Perheille on tarjottava enemmän palveluja ja tekemistä.

– Jos lapsi ei esimerkiksi jaksa katsoa sprintin finaaleja, siellä on jotain muuta lapselle – vaikka pulkkamäkeä – jotta vanhempi voi seurata kisaa.

Se, että urheilijat viihtyvät, on Saarisen mukaan myös tärkeää. Myönteistä virettä voi hyödyntää molemmin puolin.

– Haluan tuoda urheilijat lähemmäs yleisöä ja saamaan kontaktia niin, että urheilijoiden kanssa pääsee jutustelmaan ja näkemään heidän fiiliksiään ennen lähtöä. Uskon, että siitä saadaan lisää viritystä ja tunnelmaa Salppurin kisoihin.

Mäkihyppy nousee, mutta hitaasti

Entinen huippuhiihtäjä Aino-Kaisa Saarinen vakuuttaa kiinnittävänsä pääsihteerin työssä huomiota myös Salpausselän kisojen muihin lajeihin, mäkihyppyyn ja yhdistettyyn.

– Mäkihyppy on myös suomalainen perinnelaji. Meillä on ollut aika paljon haasteita menestymisessä, mutta uskon, että tulossa on uusi sukupolvi. Hiihtoliitto on panostanut nyt valmennukseen, ja sitä työtä lähdetään tekemään sitä kautta.

Yleisö taas kiinnostuu mäkihypystä, jos ja kun menestystä alkaa taas tulla.

– Toki edessä on pitkä tie. Se ei tapahdu ihan ensi vuonna eikä ehkä seuraavana, Saarinen tuumaa.