Vanhoja soluasuntoja remontoidaan kiivaasti yksiöiksi – "Mitä pienempi yksiö ja mitä lähempänä yliopistoa, sitä enemmän se kiinnostaa"

Opiskelijat haluavat mieluummin muuttaa yksiöön kuin soluasuntoon ventovieraiden kanssa.

opiskelija-asunnot
Yksiöksi muutettu soluasunto.
Soluasunnon puolikkaasta saatiin napakka yksiö. Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiön toiminnanjohtaja Joonas Grönlund esittelee lähes koko seinän levyistä ranskalaista parveketta, jossa on pariovet.Tommi Parkkinen / Yle

Maansiirtokoneet jyrisevät ja hiekka pöllyää Lappeenrannan Skinnarilassa. Neljän 1990-luvulla rakennetun opiskelijatalon yhteinen piha on muutoksen kourissa.

Suurin muutos on kuitenkin meneillään kerrostalojen seinien sisäpuolella.

Talojen alkuperäiset soluasunnot jaetaan peruskorjauksen yhteydessä kahtia. Yhdestä kahden asukkaan solusta remontoidaan kaksi pientä yksiötä, joilla on omat sisäänkäynnit, täysin varustellut keittöt ja omat kylpyhuoneet.

Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö Loas on remontoinut samalla menetelmällä jo aiemmin 280 yksiötä. Lisäksi Loasin uudisrakennuksiin on viiden viime vuoden aikana valmistunut 235 yksiötä.

– Opiskelijat haluavat asua yksin. Mitä pienempi yksiö ja mitä lähempänä yliopistoa, sitä enemmän se kiinnostaa, sanoo Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiön toiminnanjohtaja Joonas Grönlund.

Soluasuntoihin kuuluneet parvekkeet jäävät peruskorjauksessa isompien yksiöiden käyttöön. Tasapuolisuuden vuoksi rakennetaan pienempiin yksiöihin leveillä pariovilla varustetut ranskalaiset parvekkeet.

– Aika makeet, ihastelee Grönlund.

Peruskorjattujen talojen yksiöiden kuukausivuokrat vaihtelevat asunnon koon mukaan noin 300:sta 450 euroon. Vuokraan sisältyvät sähkö ja yhden gigan laajakaista.

Peruskorjataan, myydään tai puretaan

Lappeenrannan opiskelija-asuntosäätiö Loas muuttaa vähitellen kaikki soluasuntonsa yksiöiksi, jos talon pohjaratkaisu vain sen sallii. Trendi noudattaa valtakunnallista suuntausta.

– Yksiöiden kysyntä on lisääntynyt. Samalla kun vanhaa opiskelija-asuntokantaa peruskorjataan, muutetaan vanhoja soluasuntoja yksiöiksi, kertoo Suomen opiskelija-asunnot -yhdistyksen Soan toiminnanjohtaja Lauri Lehtoruusu.

Lappeenrannassa ollaan Lehtoruusun mukaan täysin ajan hermolla.

Lappeenrannassa peruskorjaus on paras vaihtoehto , sillä vanhimmat opiskelijatalot on rakennettu 1970-luvulla ja loput sen jälkeen.

LOASin opiskelija-asuntoja remontissa.
Korpimetsänkadun pihapiirin opiskelijataloissa tehdään täyttä remonttia. Myös julkisivut ovat saaneet uutta väriä ja parvekkeisiin on asennettu uudet lasit.Tommi Parkkinen / Yle

Opiskelijatalojen sijaintikin on Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun yhteiskampuksen näkökulmasta erinomainen.

– Jos sijainti oppilaitoksiin nähden on huono ja asuntotyyppi väärä, asukkaita on hankala saada, Lehtoruusu sanoo.

Silloin voidaan ottaa käyttöön muitakin keinoja kuin soluasuntojen muuttaminen yksiöiksi.

Esimerkiksi Vaasassa huonossa paikassa sijainnut ja jo parhaat päivänsä nähnyt opiskelijatalo purettiin, ja sen tilalle rakennettiin uusi. Myös Helsingin opiskelija-asuntosäätiö Hoas purkaa kolmen vuoden sisällä opiskelijataloja Vantaan Kulomäessä.

– Pääkaupunkiseudulla joitakin kohteita on myyty, ja niistä saaduilla rahoilla on rakennettu uusia opiskelija-asuntoja vetäviin paikkoihin, kertoo Lehtoruusu.

Soluasukas on aina vain harvinaisempi

Ensimmäinen Loasin neljästä nykyisestä peruskorjauskohteesta valmistuu elo–syyskuun vaihteessa. Toinen talo on muuttovalmis syyskuun lopulla, ja kaksi seuraavaa ensi vuoden alkupuolella.

Energiatekniikan opiskelija Teemu Sikanen olisi voinut muuttaa remontoituun yksiöön. Hän kuitenkin valitsi soluasunnon.

– Ei tarvitse olla kotona koko aikaa yksin ja omaa rauhaa on sen verran kuin tarvitsee, sanoo Sikanen.

Teemu Sikanen seisoo huoneessaan soluasunnossa.
Energiatekniikan opiskelija Teemu Sikanen viihtyy soluasunnossa. Yliopisto on vajaan kilometrin päässä.Tommi Parkkinen / Yle

Syksyllä viidennen opiskeluvuotensa Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa aloittava Sikanen on asunut koko opiskeluaikansa solussa. Nyt koti on ylimmässä kerroksessa vuosi sitten peruskorjatussa talossa. Kesälomilta seinän taakse palaa tuttu kaveri.

Sikasen kämppäkaverit ovat vaihtuneet pari kertaa "luonnollisen poistuman" takia, kun ovat valmistuttuaan muuttaneet pois.

Yksiöitä pian enemmän kuin soluasuntoja

1990-luvun alussa valmistuneiden opiskelijatalojen remontin jälkeen Loasilla on enemmän yksiöitä kuin soluasuntoja. Yksiöiden määrä nousee 1 400:an. Soluasuntoja Lappeenrannassa on 900.

Seuraavan kohteen peruskorjaus Lappeenrannassa alkaa vuonna 2020. Lisäksi säätiön tavoitteena on rakentaa vielä yksi uusi opiskelijatalo. Alustavien suunnitelmien mukaan siihen tulee 200 yksiötä.