Syy vauvan itkuun voi selvitä suuhun kurkistamalla – uupunut äiti: “Kun kielijänne leikattiin, meille muutti tyytyväinen ja seurusteleva vauva”

Vauvan kireä kielijänne voi aiheuttaa imetysongelmia ja puhevikoja, mutta sen operointi jakaa jyrkästi lääkärien mielipiteet.

vauvat
Vuoden ikäinen lapsi istuu hymyillen syöttötuolissa.
Vuoden ikäinen Akseli Nygrén tapailee jo sanoja. Syömisestä tuli helpompaa kireän kielijänteen leikkaamisen jälkeen.Laura Kosonen / Yle

Akseli Nygrén, 1, väläyttää leveän hammashymyn, kun kuulee sanan maito. Rintamaito on edelleen suurinta herkkua, vaikka muukin ruoka maistuu loistavasti vantteralle taaperolle.

Myös äiti Kati Heikuraa hymyilyttää, mutta toisin oli vajaa vuosi sitten. Kun perheen esikoisvauva Akseli syntyi, jo ensi-imetyksellä synnytyssalissa äiti ihmetteli, kuinka paljon imetys sattuu.

Ensisynnyttäjän rinnat kipeytyvät aluksi herkästi imetyksestä, mutta Heikuralla kipu ei mennyt ohi viikkojenkaan kuluessa.

Imetyspoliklinikalla tutkailtiin vauvan imuotetta ja imetysasentoja, mutta mikään ei oikein auttanut.

– Pahimmillaan imetyshetket olivat yhtä tuskaa, ja sekä vauva että äiti itkivät, kontiolahtelainen Heikura muistelee.

Lisäksi vauva röyhtäili paljon, ja maitoa tuntui jatkuvasti nousevan takaisin suuhun imetyksen jälkeen.

Jänne säätelee kielen liikettä

Yksi tunnettu syy imetyskipuun on vauvan liian kireä kielijänne. Kielen alapuolella oleva kielijänne säätelee kielen liikkeitä suussa. Kun vauva imee rintaa, kielen tulisi liikkua suussa aaltomaisesti ja yltää riittävän pitkälle eteenpäin, jotta imeminen olisi tehokasta eikä sattuisi äitiä.

Heikura epäili pojallaan kireää kielijännettä, sillä kieli oli kärjestä sydämen muotoinen, mikä on liian kireän jänteen yksi merkki. Vauvan itkiessä kieli jäi kupille, mikä myös viittasi jänteen kireyteen. Lastenlääkärit arvioivat kielijänteen imetyspoliklinikalla, mutta totesivat sen normaaliksi, koska kielijänteen kalvomainen osa oli vain puolen millin mittainen.

Vuoden ikäinen lapsi äitinsä kanssa.
Kati Heikura on tyytyväinen, että jaksoi itse etsiä tietoa kireästä kielijänteestä. Rintamaito on edelleen Akselin herkkua.Laura Kosonen / Yle

Heikura jatkoi imetystä hammasta purren, sillä hänelle oli tärkeää ruokkia vauvaa parhaalla mahdollisella ravinnolla. Samalla hän aloitti tiedonhaun ja oppi, että lääkäreillä on hyvin vaihtelevat näkemykset kielijänteestä ja sen operoinnista.

Oireina itkuisuutta, refluksia ja puhevikoja

Kireä kielijänne on yleinen lievä rakennepoikkeavuus (siirryt toiseen palveluun) (Duodecim). Jänne on poikkeavan kireä silloin, kun se rajoittaa kielen liikkeitä.

Pienellä vauvalla liian kireä kielijänne oireilee usein imetysongelmina.

– Imetys voi olla äidille hyvin kivuliasta ja rinnanpäiden iho saattaa mennä rikki. Vauvan imuote saattaa lipsua ja imetys olla hyvin hankalaa. Voi myös olla, ettei vauvan paino nouse riittävästi, sillä hän ei saa tyhjennettyä rintaa tehokkaasti, kertoo imetykseen erikoistunut kätilö ja imetyskouluttaja Pirjo Piirainen.

vauva imee rintamaitoa
Kireät kieli- ja huulijänteet voivat aiheuttaa monenlaisia imetysongelmia.AOP

Kun imuote lipsuu, vauva nielee runsaasti ilmaa, mikä voi aiheuttaa koliikki-itkua tai refluksioireita eli runsasta pulauttelua, röyhtäilyä ja tukalaa oloa rintaruokinnan jälkeen. Vauva saattaa nukkua huonosti, sillä hänen pitää syödä usein huonon imuotteen ja vähäisen maidonsaannin vuoksi.

Isommalla lapsella kiinteiden ruokien syöminen voi olla hankalaa. Kireä kielijänne aiheuttaa ongelmia myös puheenkehityksessä, koska äänteiden tuottaminen ei onnistu normaalisti.

Tietämys ja osaaminen vaihtelevat

Vastasyntyneiden selvästi kireitä kielijänteitä on operoitu synnytyssairaaloissa iät ja ajat. Yksinkertaisessa toimenpiteessä kielijänteen kalvomainen osa napsaistaan saksilla. Vauvalle riittää kivunlievitykseksi tippa sokeriliuosta ja toimenpide vie tuskin minuuttia.

Riippuu kuitenkin sairaalasta ja lääkäristä, millaiset kielijänteet päätyvät leikattavaksi. Tietämys asiasta ja leikkauskäytännöt vaihtelevat.

– Useimmilla vauvoilla oireet helpottavat, kun selvästi kireän jänteen kalvomainen osa leikataan, Pirjo Piirainen sanoo.

Vauvan kireä kielijänne ennen ja jälkeen leikkauksen. Nuoli osoittaa jänteen kiinnittymiskohdan ennen leikkausta.
Vauvan kielijänne ennen ja jälkeen leikkauksen. Nuoli osoittaa jänteen kiinnittymiskohdan ennen leikkausta.Laura Kutinlahden kotialbumi

On kuitenkin vauvoja, joiden kielijänteessä ei ole kalvomaista osaa lainkaan tai kielen liike jää vajavaiseksi sen leikkaamisesta huolimatta.

Suomessa on puolenkymmentä korva-, nenä- ja kurkkutautien lääkäriä, jotka tekevät yksityisellä vastaanotolla syvemmälle kudokseen yltäviä leikkauksia. He puhuvat posteriorisesta eli taemmasta kielijänteestä. Sen kireyttä arvioidaan kansainvälisen luokitustaulukon avulla.

Leikkauksessa jänne puudutetaan molemmin puolin ja leikataan hieman pidemmälle kuin tavallisessa kielijänteen katkaisussa. Kielen alle tulee muutaman millimetrin mittainen, timantin muotoinen haavapinta.

Jälkihoitona leikkauskohtaa hierotaan kuukauden ajan useamman kerran vuorokaudessa, ettei arpi parantuessaan kiristä jännettä uudelleen. Samalla saatetaan leikata myös ylähampaiden välissä sijaitseva huulijänne. Myös sen liiallinen kireys hankaloittaa imetystä ja myöhemmin esimerkiksi hampaidenpesua.

Leikkaavat lääkärit kieltäytyivät haastattelusta

Taemman kielijänteen leikkaaminen on käytössä esimerkiksi Yhdysvalloissa, mutta Suomessa se jakaa jyrkästi lääkärikunnan mielipiteet. Kuvaavaa on, että yksikään Ylen tavoittamista näitä leikkauksia Suomessa tekevistä lääkäreistä ei suostunut haastatteluun, sillä asia on tulenarka ja henkilöitynyt lääkärikunnan sisällä.

Julkisessa terveydenhuollossa taemman kielijänteen leikkaamiseen suhtaudutaan kriittisesti

– Tutkimusnäyttöä asiasta ei ole riittävästi. Täytyy suhtautua varauksellisesti kajoaviin toimenpiteisiin, joiden hyödystä ei ole selkeää näyttöä, sanoo pediatrian apulaisylilääkäri Mari Juuti Pohjois-Karjalan keskussairaalasta.

– Kielijänteen kalvomainen osa voidaan leikata tarpeen mukaan, mutta kielen laajempi irrottelu alustastaan on kyseenalaista, Juuti sanoo.

Hän muistuttaa, että vatsavaivoja ja refluksioireita aiheuttavat vauvoille monet muutkin asiat, eikä kielijänteen katkaisua yleisesti pidetä refluksitaudin hoitona.

“Kipu loppui kuin taikaiskusta”

Yksityislääkäreiden vastaanotolta avun saaneiden perheiden kokemukset kertovat toista. Niin myös Kati Heikura. Kun Akseli oli neljän kuukauden ikäinen, vanhemmat veivät hänet yksityislääkärin vastaanotolle Helsinkiin. Siellä lääkäri totesi aiemmin normaaliksi luonnehditun kielijänteen erittäin kireäksi. Myös huulijänne oli kireä. Molemmat leikattiin vastaanotolla saman tien ja apu imetykseen oli välitön.

– Kipu loppui kuin taikaiskusta. Tunsin vauvan kielen liikkeet, eikä maitoa enää valunut yli joka paikkaan, Heikura sanoo.

Hän kertoo, että myös “rekkamiehen röyhtäykset” loppuivat, samoin refluksityyppinen pulauttelu. Elämä helpottui paljon. Leikkauksen jälkihoitokin sujui ongelmitta. Nyt vuoden vanha poika tuottaa monia äänteitä. Lääkäri epäili, että ilman leikkausta puheviat olisivat olleet hyvin todennäköisiä.

Vuoden ikäinen lapsi leikkii leluilla.
Soivat traktorit kiinnostavat 1-vuotiasta Akseli Nygréniä.Laura Kosonen / Yle

Samantyyppiset kokemukset on monilla perheillä. Kun tätä juttua varten etsittiin haastateltavia Facebookin Vauvan kireä kielijänne -ryhmästä, vapaaehtoiseksi ilmoittautui hetkessä parikymmentä perhettä.

Heidän kokemuksensa ovat yhteneväiset: Apua imetysongelmiin ja kielijänneasioihin on ollut hankala saada julkisesta terveydenhuollosta. Leikkaus yksityislääkärillä on ratkaisevasti helpottanut vauvan oireilua ja imetystä monessa perheessä.

– Tietämys kielijänneasioista on kasvanut Suomessa vasta viime vuosina, sanoo terveydenhoitaja ja imetyskouluttaja Salla Joutsen. Hän tekee yksityisvastaanotollaan kieli- ja huulijänteiden arviointia osana imetysohjausta.

Leikkaus ei kuitenkaan automaattisesti ratkaise imetyspulmia ja myös leikkauksia tekevät lääkärit ovat sitä mieltä, että asiaa täytyy aina harkita tapauskohtaisesti. Kireilläkin jänteillä tulee toimeen.

Julkiselta puolelta apua ei saa

Vantaalainen kahden lapsen äiti Inka Airo kertoo, että perheen kuopus oli syntymästään lähtien hyvin itkuinen ja tyytymätön vauva. Imetys takkuili, vauva oli rinnalla lähes koko ajan ja hänellä oli vatsavaivoja. Esikoisen imetys pari vuotta aikaisemmin oli päättynyt muutaman kuukauden iässä, sillä lapsi tarvitsi hitaan painonnousun vuoksi jatkuvasti lisämaitoa ja alkoi hylkiä rintaa.

Airo epäili, että kuopuksen kielijänne on kireä, mutta asiaan ei puututtu julkisella puolella. Yksityislääkäri totesi jänteen kireäksi ja se leikattiin, kun vauva oli viiden viikon ikäinen.

– Siihen käyntiin loppuivat mahavaivat ja itkut. Kun kielijänne leikattiin, meille muutti tyytyväinen ja seurusteleva vauva, Airo sanoo.

Hän on ammatiltaan kätilö ja tuntee imetysasiat hyvin. Myös esikoisella todettiin kireä huulijänne hammaslääkärissä 1-vuotiaana, kun hampaiden pesu oli todella hankalaa. Kireä jänne oli todennäköisesti syy myös imetysongelmiin. Jänne katkesi itsestään lapsen kaatuessa 2-vuotiaana.

– Minun kokemukseni julkisesta terveydenhuollosta on, ettei imetysongelmia pidetä riittävän pätevänä syynä tehdä jänteille mitään, Airo sanoo.

– Niillä voi olla kuitenkin valtava merkitys koko perheelle. Oma imetyspettymykseni esikoisen kanssa oli musertava. Kuopuksen vauva-ajasta tuli toisenlainen leikkauksen ansiosta, Airo sanoo.