Mars on lähimmillään 15 vuoteen – punainen piste paistaa etelätaivaan reunalla

Matkaa Marsiin on nyt vain 57,6 miljoonaa kilometriä. Juuri nyt punaista planeettaa tosin himmentää pölyhuntu.

Mars (planeetat)
Punainen planeetta, jonka pinnalla näkyy hiekkapilviä.
Hubble-avaruusteleskooppi otti heinäkuun puolivälissä kuvan Marsin hurjasta hiekkamyrskystä.Esa / Nasa

Naapuriplaneettamme ovaali kiertorata toi Marsin keskiviikon vastaisena yönä lähimmilleen maapalloa 15 vuoteen. Mars on nähtävissä epätavallisen suurena vielä viikkojen ajan, vaikka alkaakin taas etääntyä.

Yhtä vieressä se on uudelleen vasta 15 vuoden päästä, vaikka planeettamme lähestyvätkin toisiaan parin vuoden välein.

Mars on ollut jo kolmen viikon ajan taivaan kirkkain kohde Auringon, Kuun ja Venuksen jälkeen. Pieni Mars on napannut väliaikaisesti nelossijan aurinkokuntamme suurimmalta planeetalta Jupiterilta.

Etäisyyttä Maasta Marsiin on nyt 57,6 miljoonaa kilometriä. Vuonna 2003 välimatkaa oli vielä puolitoista miljoonaa kilometriä vähemmän, kun planeettamme olivat lähimmillään miltei 60 000 vuoteen.

Mars sai nimensä roomalaisten sodan jumalan mukaan, sillä Mars näkyy Maahan äreän punaisena pisteenä. Astronomian ansiosta tiedämme, ettei väri ole sodan punaa, vaan johtuu marsperän ruosteisuudesta.

Vaikka Mars on nyt tavallista suurempi piste, ongelmaa havaitsemiselle aiheuttaa Marsin asema. Se on Suomesta katsottuna erittäin matalalla eteläisellä taivaalla.

Marsin poikkeuksellisen rajuna riehunut pölymyrsky puolestaan himmentää punaa niillekin, jotka paljaiden silmien sijaan katselevat naapuria kaukoputkella.

Tutkijat hyödyntävät matkan lyhentymistä

Astronomeille Marsin ja Maan käväisy toistensa lähellä on joka toinen vuosi oivallinen tilaisuus lähettää tutkimuslaitteita tavallista lyhyemmälle avaruustielle.

Tällä kertaa Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa pani keväällä matkaan InSight-laskeutujansa (siirryt toiseen palveluun), jonka on määrä olla perillä Marsissa marraskuussa.

InSightin tehtävänä on porautua marsperään selvittämään, miten aurinkokuntamme kiviplaneetat – myös Maa – syntyivät runsaat neljä miljardia vuotta sitten. Vihjeitä toivotaan myös muiden aurinkokuntien kivisten eksoplaneettojen synnystä.

InSightin vanavedessä avaruutta halkoo ensi kertaa kaksi MarCo-minisatelliittia (siirryt toiseen palveluun). Vain salkun kokoisilla laitteilla testataan kommunikaatiomahdollisuuksia InSightin tarpeisiin ja tulevien Mars-lentoja varten.

Puiden lehtiminen onkin pölyä

Vielä 1960-luvulla Maassa ei naureskeltu ajatukselle, että Marsissa olisi asukkaita. Teleskooppien kehittyminen ja ensimmäiset Marsin kiertoradalle lähetetyt luotaimet kuitenkin osoittivat, etteivät kanavat olleetkaan kanavia eivätkä pinnan muuttuvat värit olleet keväisin lehtiin puhkeavia ja syksyisin kuihtuvia puita. Vaihtelu johtuikin pölymyrskyistä.

Kehittynyttä elämää Marsissa ei ole, se on selvää, mutta mikrobeja ehkä, tai jopa todennäköisesti. Tutkijoiden mukaan uurteille ja tasanteille ei ole muuta loogista selitystä kuin se, että joskus kauan sitten lämpimässä Marsissa virtasi vettä. Samaa todistavat Mars-mönkijöiden löytämät mineraalit.

Vesi on luultavasti haihtunut avaruuteen, mutta ehkä ei kokonaan. Ehkä sitä on pinnan alla. Olot eivät ole helpot, mutta Maan vastaavissa oloissa elää paljon bakteereja – miksi ei siis Marsissa?

Järven mahdollisuus innostaa

Italialaistutkijat tulivat vastikään siihen tulokseen, että puolentoista kilometrin syvyydessä Marsin napajäätikön alla on parinkymmenen kilometrin levyinen suolajärvi. Heidän mukaansa se ei luultavasti ole edes ainoa.

Science-lehdessä (siirryt toiseen palveluun) viime viikolla julkaistu tutkimus perustuu Euroopan avaruusjärjestön Mars Express -luotaimen tutkahavaintojen tulkintaan.

Heijasteleva alue punaisella pinnalla.
Tutkakuvaa Marsin eteläiseltä napa-alueeltaEsa

Marsista on löydetty vettä aiemminkin, mutta kaasukehästä, ikiroudasta ja jäätiköistä. Elämä sellaisena kuin me sen tunnemme tarvitsee sulaa vettä.

Jos maanalainen järvi saa vahvistuksen, se on innostava uutinen paitsi mikroskooppisen elämän etsijöille niin Mars-lentojen kaavailijoille ja viime kädessä niille, jotka havittelevat Marsista ihmiskunnan uusia kotikontuja, jos ja kun maapallo aikanaan käy asumiskelvottomaksi.

Vielä tutkimustuloksesta ei riemuita varauksetta, sillä osa tutkijoista epäilee, että pinnanalainen heijastuma onkin järven sijasta vettynyttä marsperää. Sellaisenaankin se kuitenkin on lupaava paikka, jonne elämän etsintää kannattaa kohdistaa.

Lue Yle Uutisista myös suomalaisen asiantuntijan kommentti löydöstä.

Lisätty 1.8.: Mars näkyy epätavallisen suurena vielä viikkojen ajan, vaikka alkaakin taas etääntyä.