Uhanalaisen järvitaimenen tila erittäin tukala helteiden takia, kalastaminen kiellettyä – "Tilanne on poikkeuksellinen"

Virtavesissä elävät lohikalat kärsivät näistä helteistä koko Etelä-Suomessa ainakin Kainuuseen asti.

järvitaimen
Järvitaimen
Jarkko Riikonen / Yle

Rutajoella, likellä Korvenkoskea, pyristelee pieni parvi järvitaimenia purossa. Ne ovat tulleet sinne pakosalle kuumenevia vesiä, sillä solisevan puron vesi on päävirtaa viileämpää.

Rutajoen pintavesi on noin 25-asteista, purossa vesi on viitisen astetta kylmempää. Taimenelle jokivesi on aivan liian tukalaa, ja ongelma ei ole vain Keski-Suomessa, vaan lähes koko maassa.

Tutkija Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopistosta arvioi, että virtavesissä elävät lohikalat kärsivät näistä helteistä koko Etelä-Suomessa ja sitä pohjoisempana aina Kainuuseen asti. Osa kaloista voi kuolla, osa ehkä siirtyy järviin.

Etelä- ja Keski-Suomen sisävesien ja rannikkojokien taimenkannat on jo ennestään luokiteltu uhanalaisiksi (siirryt toiseen palveluun) (Fishing in Finland). Rasvaevällinen taimen onkin kokonaan rauhoitettu 64. leveysasteen eteläpuolisissa sisävesissä. Järvitaimenen kalastus on kuitenkin edelleen mahdollista, sillä istutettuja rasvaeväleikattuja järvitaimenia saa kalastaa.

Hiilenpuro Rutalahdella
Järvitaimenet kerääntyvät Rutajoessa vilvoittelemaan Hiilenpurosta laskevaan veteen.Tenho Tornberg / Yle

Rutalahden osakaskunnan puheenjohtaja Jouko Vanhatalo muistuttaa, että taimen stressaantuu, kun happi käy vedessä vähiin.

– Siksi ne hakeutuvat sivupuroille, jossa vesi on hapekkaampaa, Vanhatalo sanoo.

Kalat ovat siis hengenvaarassa, sillä pitkään jatkunut helle on aiheuttanut kalojen kotivesiin happikadon. Kalastus onkin nyt kiellettyä useissa paikoissa, kunnes sade tai helteiden väistyminen viilentää sekä ilmaa että vesiä.

– Olisi hyvä, ettei missään tapauksessa edes liikuttaisi puron ja joen alueella, etteivät taimenet säiky matalassa kylmässä vedessä, Vanhatalo toteaa.

Leivonmäen kalastuskunnan puheenjohtaja Seppo Salminen on pistänyt merkille, että yläjuoksulla järvellä liikkuu normaalisti tähän aikaan vuodesta paljon uistelijoita ja kalastajia. Nyt veneitä ja kalastajia liikkuu vain yksittäisiä.

– Se kertoo siitä, että kalat ovat muualla kuin normaalilla kalastusreitillä, Salminen kertoo.

Järvitaimen
Tenho Tornberg / Yle

Kala ei edes syö silloin, kun vesi on liian lämpöistä. Tukalassa olotilassa kun on vaikea ajatella ruokailua.

Vanhatalo toteaa, ettei purossa virtaava, puoli metriä korkea vesi ole normaalia vuodenajalle. Veden pitäisi olla huomattavasti matalammalla, mutta vesivarastoja virtaa kenties Haapasuon ennallisteltulta alueelta puroon.

– Säännöstelypadosta tulee vettä yli enemmän kuin normaalisti. Se on meille erittäin tärkeää, sillä taimen ei viihdy täällä, jos vettä ei ole.

Lisäksi järvitaimenen kannalta nimenomaan veden raikkaus on elintärkeää.

Kalastamisen rajoittaminen helteiden takia on epätavallista

Vanhatalo kertoo, että Rutajoki on Pohjois-Päijänteen alueen paras taimenten lisääntymisjoki. Sinne ei ole istutettu taimenia vuosikymmeneen, joten tilanne perustuu luonnonkalakantoihin.

– Jos tämä alue tuhoutuu, taimenkanta kärsii vielä pahemmin ja ollaan lähellä katastrofia. Päijänteessä on allaskasvatettua kalaa, mutta hyvin vähän luonnonkalaa, Vanhatalo huomauttaa.

Lankkupato Rutajärvessä, Rutajoen suulla.
Lankkupato Rutajärvessä, Rutajoen suulla.Tenho Tornberg / Yle

Luonnonkala pärjää järvessä paremmin kuin istutettu, sillä luonnonvaraisen taimenen saalistusvietti ehtii kehittyä Vanhatalon mukaan paremmin purossa.

Taimen siirtyy kolme-neljävuotiaana Päijänteeseen, josta se siirtyy hyvässä lykyssä sukukypsänä takaisin Rutajoelle jatkamaan sukua.

– Tälle tilanteelle on ehdotonta, että taimen syntyy joessa. Muuten se ei tule takaisin, Vanhatalo sanoo.

Vanhatalo on ollut mukana kalastuspuuhissa kolmisenkymmentä vuotta, eikä muista, että kalastamista olisi rajoitettu kertaakaan veden lämpötilan takia tuona aikana.

– Tilanne on poikkeuksellinen. Onneksi vettä on runsaasti. Muuten olisivat kalakuolemat todennäköisiä, hän toteaa.

Jos helteet jatkuvat kovina, happikato ja kalakuolemat muuttuvat Vanhatalon mukaan todennäköisemmäksi. Toistaiseksi tilanne on kuitenkin hallinnassa, sillä koskivesi hapettaa taimentenkin vettä eikä tilanne ole siten niin paha kuin tyynempien vesien alueilla.