1. yle.fi
  2. Uutiset

Luovutetun Karjalan suomalainen historia kiinnostaa museokävijöitä – Suojärven uusi museo esittelisi mielellään muutakin kuin venäläisiä silitysrautoja

Suojärven museo on saanut suomalaisilta museoilta ja matkailijoilta apua kokoelman kartuttamiseen.

Karjalan tasavalta
Natalia Larionova
Natalia Larionovan johtamassa Suojärven museossa on muun muassa silitysrautoja eri puolilta Venäjää.Heikki Haapalainen / Yle

Suojärveläinen kerrostalo on paljon vartijana, sillä rakennuksessa säilytetään rippeitä suomalaisesta kulttuurista.

Kerrostalon alakertaan on vuosi sitten avattu museo, jossa on käynyt jo viitisentuhatta ihmistä. Määrä on paljon, sillä se on yli puolet koko Suojärven asukasmäärästä.

Tatjana Tishkova
Suojärven apulaiskaupunginjohtaja Tatjana Tishkova tutustuu museon sotaan liittyvään näyttelyyn.Heikki Haapalainen / Yle

Museonjohtaja Natalia Larionovan mukaan kävijöitä kiinnostaa erityisesti paikkakunnan suomalainen historia. Museon kannalta se on pieni ongelma, sillä suomalaisajalta peräisin olevaa esineistöä on säilynyt niukalti.

Paikkakuntalaiset lahjoittavat löytämiään esineitä

Larionova esittelee ylpeänä seinää, jolla on viikatteita, sirppejä, kirveen teriä ja muita miesten käytössä olleita maatalousesineitä.

– Nämä on löydetty entisistä suomalaiskylistä metallinpaljastimen avulla.

Vastaavalla tavalla ovat löytyneet myös monet museon sodanaikaisista esineistä. Vitriiniin on aseteltu suomalaisilta sotilailta peräisin olevia esineitä, kuten kenttäpulloja, nappeja ja ruokailuvälineitä. Esillä on niin ikään vanha suomalainen ampumamerkki ja suojeluskunnan hiihtomerkki.

Suomalaisia sodanaikaisia merkkejä
Suojärveltä löydettyjä suomalaismerkkejä on esillä museon vitriinissä.Heikki Haapalainen / Yle

Museo on saanut kaikki nämä esineet lahjoituksena paikkakuntalaisilta.

– Ihmiset, jotka uskovat museoon, antavat meille esineitä tai luovuttavat ne tänne väliaikaisesti, Larionova myhäilee.

Leppäniemen kadonnut kotiseutumuseo

Suojärvellä toimi museo edellisen kerran 1930-luvulla. Kyseessä oli Leppäniemen nuorisoseuran ylläpitämä vanha rajakarjalainen savupirtti, joka aikalaisten mukaan oli täynnä vanhoja, arvokkaita esineitä.

Leppäniemen savupirtti ja runonlaulajien patsas Suojärvellä
Harvinainen kuva Leppäniemen savupirttimuseosta. Edessä vasemmalla Karjalan Sivistysseuran vuonna 1934 pystyttämä runonlaulajien patsas.Karjalan Sivistysseura ry, Sampo-tietokanta

Karjalan museoiden tuhoja tutkineen dosentti Hannu Takalan mukaan Suojärven museo ja esineistö tuhoutuivat joko talvisodan aikana tai sen jälkeen.

Kaiken kaikkiaan luovutettuun Karjalaan arvioidaan sodan seurauksena jääneen noin 18 400 museoesinettä.

Missä on suomalaisten jälkeensä jättämä omaisuus?

Suomalaisilta jäi luovutettuun Karjalaan myös runsaasti omaisuutta, jota Takalan mukaan paitsi ryöstettiin, myös koottiin suuriin sotasaalisvarastoihin. Niistä esineitä toimitettiin myöhemmin eteenpäin ainakin Eremitaasin taidekokoelmiin ja Etnografiseen museoon Leningradiin.

Vanhoja esineitä Suojärven museossa
Suojärven museossa on vähän esineitä suomalaisajalta, sillä evakoilta jäänyttä omaisuutta ryöstettiin sodan jälkeen. Esineitä myös koottiin suuriin sotasaalisvarastoihin.Heikki Haapalainen / Yle

Suojärven museonjohtaja Natalia Larionova uskoo, että arvokkaimmat esineet otettiin mukaan, kun suomalaiset lähtivät alueelta evakkoon.

– On hyvä, jos esineet vietiin Suomeen, sillä ne säilyvät siellä. Ei voi tietää, mikä niiden kohtalo olisi ollut, hän muotoilee.

Apua tullut myös rajan takaa

Karjalaan siirrettiin sodan jälkeen suomalaisten tilalle ihmisiä eri puolilta Venäjää. Tämä näkyy myös Suojärven museossa, jossa on esillä muun muassa edustava kokoelma erilaisia venäläisiä silitysrautoja.

Natalia Larionova esittelee hääkäsiliinaa.
Museonjohtaja Natalia Larionova esittelee Loimolan kylästä peräisin olevaa liinaa. Häitä varten kirjailtu kangas on viisi metriä pitkä.Heikki Haapalainen / Yle

Venäläisajan esineiden lisäksi myös museon suomalaisesineistö karttuu pikku hiljaa.

Suomalaismatkailijat ovat tuoneet mukanaan paikkakunnan historiasta kertovia kirjoja, ja apua on tullut myös museoalan ammattilaisilta. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo esimerkiksi on lahjoittanut Suojärven museolle satoja digitoituja valokuvia.

Myös evakot ovat tavallaan palanneet paikkakunnalle: Kuopiosta on saatu Suojärvelle evakkojen litteroituja muisteluksia.

Lue seuraavaksi