Osassa Suomea varhaiskasvatus verottaa vanhempien kukkaroa tänä syksynä aiempaa vähemmän. Yhdeksäntoista kuntaa tarjoaa viisivuotiaille lapsille maksutta 20 tuntia varhaiskasvatusta viikossa.
Taustalla on opetus- ja kulttuuriministeriön varhaiskasvatuskokeilu.
Anne Malovan tytär Palina saa varhaiskasvatusta maksutta, sillä heidän kotikuntansa Mäntyharju on mukana kokeilussa.
– Palina on itse halunnut tosi innolla lähteä mukaan. Hänellä on vanhempia sisaruksia, jotka ovat jo tuolla koulussa ja heillä on omia kavereita. Silloin on kova kaipuu, että saisi myös itse niitä omia ystäviä, Anne Malova pohtii.
Kokeilun tarkoituksena on ennen kaikkea nostaa varhaiskasvatukseen osallistuvien viisivuotiaiden osuutta väestöstä.
Kokeilun piirissä on arviolta 12 400 viisivuotiasta, eli noin viidennes ikäluokasta.
Mäntyharjun kunnan sivistysjohtaja Suvi Pirnes-Toivanen toteaa, että kokeilu on tuonut aiempaa useampia lapsia varhaiskasvatuksen piiriin.
– Yleensä meillä sellaiset 75–80 prosenttia ikäluokan lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen. Tällä uudistuksella on päästy reiluun 90 prosenttiin, Pirnes-Toivanen sanoo.
– Ei tämä kuitenkaan poista sitä, että aina osa jää ulkopuolelle.
Varhaiskasvatukseen osallistuminen lähemmäs pohjoismaista tasoa
Kuntia haettiin mukaan kokeiluun maaliskuussa. Tuolloin ministeriö arvioi tiedotteessaan (siirryt toiseen palveluun), että kokeilussa maksutonta varhaiskasvatusta tarjottaisiin jopa 19 000 viisivuotiaalle.
Kuntien intoa lähteä mukaan kuitenkin jarrutti se, että osallistuminen tarkoitti kunnille tulojen menetystä. Esimerkiksi Jyväskylä oli aluksi lähdössä mukaan kokeiluun, mutta vetäytyi siitä viime metreillä.
Vaikka tavoitellusta määrästä jäätiin, on opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kokeilun laajuuteen tyytyväinen.
– Erityisesti se on hyvä, että mukaan saatiin monipuolinen joukko kuntia eri puolilta Suomea, Grahn-Laasonen toteaa.
Hänen mukaansa määrä riittää antamaan tietoa kokeilun toimivuudesta.
– Tutkimuksissa on todettu, että osallistumisesta varhaiskasvatukseen on hyötyä myös myöhemmän oppimisen kannalta. Tällä hetkellä ulos jäävät usein juuri ne, joille kasvatuksesta olisi eniten hyötyä.
Verrattuna muihin Pohjoismaihin viisivuotiaita osallistuu varhaiskasvatukseen Suomessa muita vähemmän.
– Pitkän aikavälin tavoitteena on, että koko ikäluokka saataisiin varhaiskasvatuksen piiriin, Grahn-Laasonen toteaa.
Myös Suvi Pirnes-Toivanen näkee varhaiskasvatukseen osallistuvien määrän nostamisen hyvänä asiana.
– Varhaiskasvatuksessa tarjotaan se vertaisryhmä lapsille, ja voidaan mahdollisesti myös seuloa niitä, jotka ovat erityisen tuen tarpeessa.
Myös esiopetuksen laajentaminen harkinnassa
Anne Malova työskentelee itse luokanopettajana. Hän toivoo, että varhaiskasvatus toisi hänen tyttärelleen oivaltamisen kokemuksia.
– Ehkä sosiaalisiin taitoihin keskittyy ne toiveet. Että saisi valmiuksia toimia siinä ryhmässä. Lukeminen ja kirjoittaminen tulee kyllä sitten siellä koulun puolella.
Pedagoginen näkökulma on varhaiskasvatuksen laajennuksessa vahvasti mukana. Kokeilu kerää tietoa avuksi pohdintoihin siitä, pitäisikö myös esiopetuksesta tehdä tulevaisuudessa kaksivuotinen.
Kokeilun on jo ilmoitettu saavan jatkoa ensi vuonna. Opetus- ja kulttuuriministeriö toivoo, että mukaan saataisiin sekä lisää kuntia, että nyt kokeilun aloittavia jatkamaan sitä vielä toinen vuosi.
Mäntyharjulla kokeilun jatkoon ei vielä ole otettu kantaa.
– Me olemme sitoutuneet nyt yhteen vuoteen eli ensi kesään asti. Lautakunta käsittelee asiaa keväällä ja tekee sitten päätöksiä. Itse en näe mitään estettä, minkä takia emme voisi osallistua pidempäänkin, Mäntyharjun sivistysjohtaja Suvi Pirnes-Toivanen sanoo.