Saamelaiskäräjien entinen puheenjohtaja esittää uuden saamelaiskäräjälain hylkäämistä – Lausuntokierros päättyi viime viikolla

Esitys uudeksi Saamelaiskäräjälaiksi ei kerää kiitosta saamelaiskäräjien entiseltä puheenjohtajalta Klemetti Näkkäläjärveltä.

Suomen saamelaiskäräjät
Klemetti Näkkäläjärvi
Ville-Riiko Fofonoff / Yle

Lapin yliopiston tutkijatohtori Klemetti Näkkäläjärvi ehdottaa lakiesityksen hylkäämistä.

– Yhteenvetona totean, että saamelaiskäräjälakitoimikunnan esitys on erittäin epäonnistunut ja johtaisi toteutuessaan saamelaisten institutionaaliseen assimilaatioon. Se vahvistaa vain valtion oikeuksia ohjata ja säädellä saamelaisuutta, saamelaiskulttuuria ja saamelaisten edustamista, Klemetti Näkkäläjärvi kirjoittaa lausunnossaan (siirryt toiseen palveluun).

Lapin yliopiston alkuperäiskansatutkimuksen tutkijatohtori Klemetti Näkkäläjärven mukaan toimikunnan ehdotuksella on merkittävä vaikutus saamelaiskäräjien asemaan ja sen rooliin saamelaisyhteisössä. Saamelaiskäräjät on tärkeä, koska se on ainoa saamelaisten edustuksellinen elin ja jonka perustamiseksi saamelaisyhteisö on taistellut melkeinpä koko 1900-luvun.

Näkkäläjärvi kritisoi lakiesitystä sellaiseksi, joka rapauttaa saamelaiskäräjien asemaa ja luottamusta saamelaisten keskuudessa.

– Edustuksellisuus muuttuu alueelliseksi edustuksellisuudeksi etnisestä alkuperäistä huolimatta, elin muuttuu yhä vahvemmin institutionaaliseksi ja hallinnolliseksi virkamieselimeksi, joka toimeenpanee alueellisia päätöksiä. Mikäli toimikunnan esitys toteutuu, saamelaiskäräjät ei pysty hoitamaan saamelaista kulttuuri-itsehallintoa, Näkkäläjärvi ruotii esitystä.

Kritiikkiä myös muilta

Hallituksen esitys uudeksi saamelaiskäräjälaiksi kerää lausuntokierroksellaan arvostelua myös muilta tahoilta. Lakiesityksen lausuntokierros päättyi 27.7.2018 ja esityksestä annetut lausunnota löytyvät lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelusta (siirryt toiseen palveluun) tai oikeusministeriön internet-sivuilta lakihankkeet osiosta (siirryt toiseen palveluun).

Suuri osa lausunnon antajista kiinnittää huomiota siihen, kuka saisi äänestää saamelaiskäräjillä tulevaisuudessa.

Klemetti Näkkäläjärven kanssa samoilla linjoilla esityksen hylkäämisestä tai lain valmistelun uudelleen aloittamisesta ovat oikeustieteen tohtori Kaisa Korpijaakko-Labba, oikeustieteen maisteri Oula-Antti Labba, Sámi Árvvut -kulttuuriyhdistys sekä vuoden saamelainen 2017 Pirita Näkkäläjärvi. Pirita Näkkäläjärvi on toiminut aiemmin myös Yle Saamen päällikkönä.

Sii evttohit álggahit sámediggelága ođasmahttinbarggu álggus.
Vuoden saamelainen Pirita Näkkäläjärvi, OTM Oula-Antti Labba sekä tutkijatohtori Klemetti Näkkäläjärvi ehdottavat lakivalmistelun alusta aloittamista.Yle

Saamelaiskäräjälakia valmistelevan toimikunnan asiantuntija-esittelijänä alussa toiminut Oula-Antti Labba on omassa lausunnossaan samoilla linjoilla Näkkäläjärven kanssa. Labban mielestä lakiluonnoksessa saamelaisten oikeusasema on selkeästi huonompi, jos sitä vertaa vuoden 1994 hallituksen esitykseen, joka ei sellaisenaan tullut voimaan. Esityksen mukaan saamelaiskäräjillä olisi ollut muun muassa lopullinen valta päättää vaaliluetteloon ottamisesta.

– On lisäksi hyvin mahdollista, että hallituksen esityksen luonnoksen sisältö vielä heikkenee eduskuntakäsittelyssä saamelaisten kannalta, kuten on käynyt aiempina kertoina, kun saamelaiskäräjälakiehdotus on ollut eduskunnan käsittelyssä eli vuosina 1994-1995 ja 2014-2015, toteaa Labba.

Oikeustieteen tohtori, oikeushistorioitsija Kaisa Korpijaakko-Labba näkee, että valmistellulla lakiesityksellä ei ole korjauksienkaan jälkeen edellytyksiä edetä hallituksen esitykseksi, saati laiksi saamelaiskäräjälain muuttamisesta.

Kaisa Korpijaakko-Labba
Kaisa Korpijaakko-Labba pelkää, että jos lakiehdotus hyväksytään, se sulauttaa saamelaiset valtaväestöön.

– Luonnoksen keskeisimmät muutosehdotukset tulisivat vesittämään ja rapauttamaan saamelaisille tarkoitetun ja turvatun itsehallinnon perusrakenteet siirtämällä keskeisiä oikeuksia suomalaisille sekä suomalaiselle virkamies- ja oikeushallinnolle, toteaa Korpijaakko-Labba.

Korpijaakko-Labba viittaa lausunnossaan siihen kuka tulevaisuudessa saisi äänestää saamelaiskäräjävaaleissa. Lakiesityksen mukaan nykyisen saamelaisen määritelmän sijasta uudessa laissa on kysymys oikeudesta äänestää saamelaiskäräjävaaleissa – ei siitä, ketä on pidettävä ylipäänsä saamelaisena.

Esityksessä esitetään seuraavien saamelaiskäräjävaalien ajankohdaksi vuotta 2020. Ennen vaaleja, vuoden 2018 lopusta vuoden 2020 alkuun, esitetään siirtymäkautta, jolloin vaaliluetteloon hakeudutaan nykyisen lain mukaan.

Korpijaakko-Labban mukaan vaaliluetteloon hakeutumisen mahdolliset muutokset sekä siirtymäsäännökset antavat ei-saamelaisille mahdollisuuden päästä määräävään asemaan saamelaisten kulttuuri-itsehallintoelimessä. Myös vuoden saamelainen 2017, Pirita Näkkäläjärvi pelkää samaa.

– Siirtymäaika yhdistettynä jatkuvaan hakemiseen (23 § Vaaliluettelo) tulee täyttämään saamelaiskäräjien vaaliluettelon ei-saamelaisilla ennen seuraavia vaaleja. Lisäksi ei-saamelaisten henkilöiden lukumäärä saamelaiskäräjien jäseninä tulee nousemaan huomattavasti jo seuraavissa vaaleissa vuonna 2020, Näkkäläjärvi tuo esiin lausunnossaan.

Lappalaispykälän poistaminen jakaa mielipiteitä

Saamelaiskäräjälakia uudistettaessa on yhtenä tavoitteena ollut, ettei laissa enää määriteltäisi, kuka on saamelainen.

Lakiehdotuksessa nykyisen saamelaismääritelmän sijasta on kysymys oikeudesta äänestää saamelaiskäräjävaaleissa. Äänioikeus olisi kieliperusteinen. Samalla vaaliluetteloon hakeutumisen kriteerejä on mukautettu Norjan ja Ruotsin lainsäädäntöihin nähden.

Pohjoismaisen näkemyksen mukaan saamelaiseksi voidaan katsoa henkilö, joka pitää itseään saamelaisena ja jonka kotikielenä tai vanhemman, isovanhemman tai isovanhemman vanhemman kotikielenä on saamen kieli, tai henkilö on sellaisen henkilön lapsi, joka on tai on ollut äänestysluettelossa.

Suomen uudesta saamelaiskäräjälakiehdotuksesta on pyyhitty pois niin sanottu lappalaispykälä, jossa saamelaiseksi luetaan tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maakirjassa merkityn henkilön jälkeläiset.

Lappalaispykälän poistamista pitävät hyvänä muun muassa useat saamelaistoimijat ja kulttuuriyhdistykset sekä Utsjoen kunta.

– Utsjoen kunta pitää onnistuneena lain 3 §:n säännöstä, jossa määritellään se, kenellä on oikeus tulla merkityksi vaaliluetteloon, minkä edellytys on kieliperusteinen, toteaa Utsjoen kunta lausunnossaan.

Kaikkia lappalaispykälän poistaminen lakiehdotuksesta ei miellytä. Enontekiön, Inarin ja Sodankylän kunnat pitävät uudistusta tältä osin huonona. Myös Inarinsaamelaiset ry ja Inarinmaan lapinkylä -yhdistys sekä kansanedustaja Eeva-Maria Maijala (kesk.) olisivat halunneet säilyttää nykyisen saamelaismääritelmän sisältämän kohdan uudessa laissa.

Lausujat pitävät saamen kielen taidon todistamista usean sukupolven taakse voi olla hankalana ja tulkinnanvaraisena.

– Jos jatkossa saamelaiskäräjälain mukaisesti saamelaisiksi olisi määritelty vain kieliperusteiset saamelaiset, niin Suomi menettäisi ainoan todellisen kansainvälisen alkuperäiskansastatuksensa. Suomella eikä ainakaan saamelaisilla ole tähän varaa, Maijala toteaa lausunnossaan.

Syyskuussa valtioneuvoston käsittelyyn

Saamelaiskäräjälain on määrä olla valtioneuvoston käsittelyssä syyskuun 17. päivä. Tällöin valtioneuvosto päättää, viekö se lakiesityksen eduskunnan käsittelyyn.

Esitystä käsitellään myös saamelaiskäräjillä, sen asialistalla lakiesitys on syyskuun 14. päivä. Jos saamelaiskäräjät ei hyväksy ehdotusta, lakiesitystä ei viedä eduskunnan käsittelyyn.

1.8.2018 kello 11.05. Inarinsaamelaiset ja Inarinmaan lapinkylä -yhdistykset lausetta muokattu muotoon Inarinsaamelaiset ry ja Inarinmaan lapinkylä -yhdistys.