Lappilaispalomiehet lähtivät Ruotsiin päästämään kollegansa kotimatkalle – "Kun rakas naapuri pyytää apua, niin silloin mennään"

Paloalueella Ljusdalissa odottaa todennäköisesti jälkisammutus eli lapiotyöt savuavassa mäntymetsässä.

metsäpalot
Juha-Petteri Juotasniemi
Palomies Juha-Petteri Juotasniemi lähtee ensi kertaa sammutustöihin naapurimaahan.Annu Passoja / Yle

Neljä Lapin pelastuslaitoksen palomiestä lähti lähes 1000 kilometrin ajomatkalle tiistaiaamuna, heti kun palomies Juha-Petteri Juotasniemen työvuoro loppui. Juotasniemen vapaapäivät vaihtuvat 12 - 14 tunnin työpäiviin Ljusdalissa Keski-Ruotsissa.

– Ihan mukavaa lähteä katsomaan, miten maailmalla tätä hommaa hoidetaan. Meillä muuten tämä työ on aika paikkakuntasidonnaista, niin ihan mukava lähteä katsomaan miten niin sanotusti iso pyörä pyörii, Juotasniemi kertoo. Hän ilmoittautui vapaaehtoiseksi heti viime viikolla, kun lähtöhalukkuutta kysyttiin.

Matkaan lähtee myös ylipalomies Ville Rankinen.

– Jos rakas naapurimaa pyytää apua, niin totta kai silloin mennään auttamaan. Minullakin sattui nyt hyvä sauma lähteä, perhe pärjää kotona, Rankinen sanoo. Ensimmäisenä apuun rientäneet ja viikonloppuna työnsä aloittaneet suomalaispalomiehet lähtevät alkuviikon aikana kotimatkalle. Joukkoon kuuluu palomiehiä Lapin, Oulu - Koillismaan ja Pohjois-Savon pelastuslaitoksilta. Heidän tilalleen on tullut palomiehiä Rovaniemen lisäksi Tornion seudulta.

Maasto savusi Alvdalenissa, Ruotsissa 26. heinäkuuta.
Maasto savusi Alvdalenissa, Ruotsissa 26. heinäkuuta.Maja Suslin / EPA

Sammutusletkuja vedetään kilometrikaupalla

Ljusdalin seutu on ollut yksi Ruotsin historiallisten tuhoisien metsäpalojen pahimmista alueista. Maastoa on palanut jopa 10 000 hehtaaria. Viikonlopun sateet auttoivat paikalla puurtaneita suomalaisia, ruotsalaisia, ranskalaisia ja puolalaisia palomiehiä.

– Minun käsitykseni mukaan siellä on tilanne ihan hyvin hallinnassa ja jälkisammutustyöt menossa. Puitteet ovat kuulemma kohdallaan, huolto toimii ja siellä on hyvät teltat ja majoitusolosuhteet. Nyt lähdetään katsomaan, mikä tilanne on kun päästään perille ja mikä meidän työtehtävä tulee olemaan, Rankinen toteaa.

Elleivät salamat sytytä uusia paloja, edessä on todennäköisesti kytevien palopesäkkeiden etsimistä savukiehkuroiden perusteella.

– Jälkisammutusta tehdään niin, että toinen on lapion varressa ja toinen letkun varressa. Savuava kuntta kaivetaan esiin, käännetään nurin kurin ja toinen sitä kastelee samalla. Pojat ovat tehneet kilometritolkulla letkulinjastoja sinne eli letkuja laitetaan toisensa perään ja välillä korotuspumppuja, että saadaan paine pysymään letkuissa. Käytännössä ne viedään yleensä aina käsin, Juotasniemi kertoo.

Ville Rankinen
Ville Rankinen arvelee pärjäävänsä Ruotsin sammutustöissä "huonolla ruotsilla ja hyvällä englannilla".Annu Passoja / Yle

Ruotsin sammutustöistä hyödyllistä oppia

Tunnelma suomalaisjoukossa on pysynyt Ljusdaliin soitelleen Rankisen mukaan hyvänä, vaikka päivät ovat venyneet jopa 14-tuntisiksi.

– Ei ole ainakaan kukaan valittanut, että väsyttäisi. Töitä tehdään niin kauan kuin käsketään ja sitten levätään loppuaika.

Kulunut kesä on ollut metsäpalojen suhteen omaa luokkaansa myös kotimaassa.

– Joinakin kesinä on ollut paljon pieniä kähäyksiä, mutta kun ajattelee vaikka Sallan ja Raja-Joosepin paloja, niin en ole niin suuria paloja aiemmin urallani nähnyt, sanoo Juotasniemi, joka oli aiemmin heinäkuussa Sallassa vahtimassa, ettei rajaa hiponut metsäpalo leviä Venäjältä Suomen puolelle.

Lapista on Rankisen muistin mukaan oltu auttamassa länsinaapuria aiemminkin, mutta Lapin pelastuslaitos ei ole vielä joutunut apua pyytämään.

– Mutta koskaan ei tiedä, mitä tapahtuu, ylipalomies Rankinen toteaa. Hän arvelee, että Ruotsin monikansallisista sammutustöistä saadaan hyödyllistä oppia ja osviittaa myös Lapin pelastuslaitokselle.