Valtiovarainministeriölle sataa budjettiehdotuksia talousviisailta – SAK kiristäisi varakkaiden verotusta, Veronmaksajat keventäisi ansiotuloverotusta

Valtiovarainministeriö julkaisee budjettiehdotuksensa ensi viikon lopussa torstaina.

budjetit
Teemu Lehtinen, Veronmaksajien keskusliitto.
Teemu Lehtinen, Veronmaksajien keskusliitto.Janne Lindroos / Yle

Valtiovarainministeriön johto kokoontuu ensi viikon alussa viimeistelemään valtion budjettia. Eri etujärjestöjen talousviisailla on ehdotuksia, mitä hallituksen pitäisi tehdä.

Osittain ehdotukset ovat ristiriitaisia. Veronmaksajien keskusliiton ja SAK:n edustajilla on erilaiset näkemykset siitä, pitäisikö ansiotuloverotusta laskea.

– Jos katsomme ensi vuotta, niin tärkein tavoite on, että ansiotuloverotusta ei päästetä kiristymään. Ja tämä edellyttää kevennyspäätöksiä noin 200–300 miljoonalla eurolla viimeistään budjettiriihessä, Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen sanoo.

Lehtinen viittaa mahdollisella kiristymisellä kilpailukykysopimukseen, joka nostaa ensi vuonna työntekijän työeläkemaksua. SAK:n ekonomistin Patrizio Lainàn mukaan hallitus kompensoi maksukorotukset yli 500 miljoonan euron veronalennuksella.

Hallitus alensi ansiotuloverotusta pian kilpailukykysopimuksen solmimisen jälkeen.

– Tässä taloudellisessa tilanteessa ei varmastikaan työn verotuksen keventämiseen kannata lähteä. Kun elämme noususuhdannetta, verotusta ylipäätään olisi aihetta kiristää ja nyt olisi hyvä hetki siirtää sitä enemmän pääomapuolelle, SAK:n ekonomisti Patrizio Lainà toteaa.

Ekonomisti SAK, Patrizio Lainà.
Patrizio LainàJanne Lindroos / Yle

Lainà viittaa sanoillaan verotuksen kiristämisestä muun muassa varallisuusveron käyttöönottoon, kiinteistöveron pohjan laajentamiseen maa- ja metsätalousmaihin sekä pääomatulojen verotuksen kiristämiseen.

Kiristetäänkö finanssipolitiikkaa?

Julkisuudessa on herätelty keskustelua siitä, pitäisikö Suomen kiristää vyötä nyt, kun taloudessa menee hyvin. Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa (siirryt toiseen palveluun), että korkeasuhdanteessa olisi hyvä kiristää finanssipolitiikkaa. Ajatuksena olisi kerätä puskuria huonoja aikoja varten.

– Ei pidä sahata koko ajan edestakaisin, mutta ei pidä enää keventääkään. Minusta mitoitus on nyt hyvä. Riittää aivan hyvin, että talous päätyy miljardin luokkaa lähellä olevaan tasapainoon ensi vuonna, Lehtinen puolestaan sanoo.

– Kiristävää finanssipolitiikkaa olisi tarvetta jo harkita. Työttömyys on edelleen suhteellisen korkealla eli yli seitsemässä prosentissa, mutta sen pitäisi ennusteiden mukaan laskea rivakasti, Lainà toteaa.

Finanssipolitiikalla viitataan valtion talouspolitiikaan ja siihen, kuinka paljon se käyttää rahaa esimerkiksi investointeihin ja julkiseen kulutukseen.

Myönteisiä talouslukuja

Suomen taloudesta on saatu viime aikoina myönteisiä lukuja. Talous kasvaa, työllisyys nousee ja kuluttajien luottamus on pysynyt vahvana.

Hyvien talouslukujen kääntöpuoli on se, että työnhakijat ja avoimet työpaikat kohtaavat entistä heikoimmin toisensa. Tietyille aloille ja alueille syntyy työvoimapulaa, kun työnhakijoita on aiempaa vähemmän.

Lainà toteuttaisi täsmätoimia tilanteen helpottamiseksi.

– On ensinnäkin olemassa maantieteellinen kohtaanto-ongelma, jolloin työpaikat eivät ole siellä, missä työnhakijat olisivat. Tähän liikkumisavustukset voisivat olla tervetulleita uudistuksia. Toiseksi on olemassa puutteita osaamisessa, jolloin se ei vastaa yrityksien tarvetta. Osaamisen kehittämiseen tarvitaan satsauksia, Lainà toteaa.

Valtiovarainministeriö esittelee budjettiehdotustaan ensi viikon keskiviikkona.