Mihin joki loppuu ja mistä meri alkaa? – Perämeren luonto kartoitetaan tarkasti

Perämeren pohjukassa pinnanalaista lajistoa ja meren pohjan rakennetta on tänä kesänä tutkittu ahkerasti.

Perämeri
Perämeren tutkimusta kumiveneestä.
Metsähallituksen meritiimi töissä Perämerellä.Essi Keskinen / Metsähallitus

Tänä kesänä Perämeren pohjukassa on pyörinyt useampikin tutkimusalus. Suomen ja Ruotsin yhteisellä hankkeella kerätään tietoa ympäristöviranomaisten tarpeisiin. Geologian tutkimuskeskuksen Geomari-laiva on heinäkuussa selvittänyt pohjan koostumusta ja Metsähallituksen meritiimi puolestaan tutkii parhaillaan lajien levinneisyyttä.

Tutkimusten tavoitteena on helpottaa ympäristöviranomaisten työtä.

– Tässä pyritään luomaan yhtenäisiä karttoja pohjoiselle Perämerelle niin, että Suomesta Ruotsiin asti yksi ympäristöviranomainen pystyisi katsomaan esimerkiksi yhden lajin levinneisyystietoja tai arvokarttoja tai luontotyyppikarttoja niin, että kaikki datat ei lopu valtion rajaan, Metsähallituksen meribiologi Essi Keskinen kertoo.

Meribiologi sukeltaa meressä.
Suvi Saarnio / Metsähallitus

Perämeren vedenalaista luontoa tutkitaan nyt toisena kesänä peräkkäin. Poikkeuksellisen hyvien olosuhteiden ansiosta kenttätyöt ovat sujuneet selvästi ennakoitua nopeammin. Kenttätyöt jatkuvat vielä ensi kesänä, talven aikana analysoidaan kerättyjä tietoja.

Sekä luontokartoitus, että geologiset tutkimukset ovat osa Suomen ja Ruotsin yhteistä SEAmBOTH-hanketta. Hanke kestää yhteensä kolme vuotta.

– Tutkimme muun muassa jokisuistoilla sitä, mihin joki loppuu ja missä meri alkaa. Pyrimme kartoittamaan alueen veden suolapitoisuusmittauksilla sekä luontotyyppejä määrittelemällä, Keskinen kertoo.

Sammalet eivät ole lisääntyneet, mutta tieto on

Tietoja hyödynnetään myös muun muassa Euroopan unionin joka kymmenes vuosi tehtävässä uhanalaisarviossa. Uusi arvio julkaistaan ensi vuonna. Tiedon lisääntyessä vanhat käsitykset voivat muuttua yllättävästikin.

Meritiimi on löytänyt kesän aikana esimerkiksi valtavasti alueellisesti uhanalaisia Perämeren vesisammalia.

– Varmastikaan ei ole ollut kyse siitä, että sammalet olisi mitenkään lisääntyneet tässä viimeisen kymmenen vuoden aikana vaan se, että tieto on lisääntynyt. Nyt tietoja on tosi mielenkiintoista verrata ruotsalaisten kanssa. Tiedämme jo, että joitakin lajeja löytyy vain Ruotsin puolelta, joitakin vain Suomen puolelta. Ja me ei ihan tiedetä, minkä takia, Keskinen selventää.

Vesikasvi meren pinnan alla
Suvi Saarnio / Metsähallitus

Myös meren pohja on tarkassa syynissä

Geologiantutkimuskeskus on kartoittanut Perämeren pohjaa noin kuukauden tänä kesänä Geomari-alukselta käsin. Geologiset tutkimukset auttavat viranomaisia esimerkiksi meren käytön suunnittelussa.

– Olemme tehneet akustis-seismisiä luotauksia ja ottaneet sedimenttinäytteitä meren pohjasta. Näytteet otetaan pintaosasta noin puolen metrin syvyydestä, geologi Kimmo Alvi Geologian tutkimuskeskuksesta kertoo.

Geologian tutkimuslaitoksen Geomari-alus
Jutta Huovinen / Yle