Sveitsissä varttuneelle Matildalle Suomi on tärkeä osa identiteettiä: "Aika mahtavaa olla suomalainen"

On entistä tavallisempaa, että suomalaisen perheen lapset eivät ole viettäneet Suomessa kuin kesälomansa. Ulkosuomalaiset nuoret pitävät suomen kielen ja juuriensa tuntemista kuitenkin tärkeänä osana identiteettiään.

ulkosuomalaiset
Matilda Slotte (oik.) ja Immi Van Der Auweraert
Immi Van Der Auweraert (vas.) ja Matilda Slotte viihtyvät kesälukioleirillä Janakkalassa.Nina Keski-Korpela / Yle

Matilda Slotte, 18, on syntynyt Helsingissä, mutta muuttanut parin kuukauden ikäisenä vauvana Geneveen, Sveitsiin. Suomenruotsalaisen isänsä kanssa hän puhuu ruotsia, äidin ja siskojensa kanssa suomea. Lisäksi nuorelta naiselta taittuvat sujuvasti ranska ja englanti ja saksaakin hän osaa omien sanojensa mukaan vähän.

– Genevessä ihmiset eivät tunne Suomea hyvin. Kun sanon, että menen kesälomalle Suomeen, niin ne kysyvät, että menetkö igluun, onko siellä lunta. Ihmisillä on sellainen kuva, että täällä on lunta koko vuoden, kylmää ja tylsää. Mutta minun mielestäni tänne on aina ihana tulla.

Matilda Slotte kokee olevansa enemmän suomalainen kuin sveitsiläinen, vaikka identiteetin määrittely ei aina olekaan yksinkertaista.

– Sain Sveitsin passin vasta vuosi sitten. Mutta ennen sitäkin koin jo, että vaikka olin asunut koko elämäni Sveitsissä, olen suomalainen, en ole sveitsiläinen. Nyt minulla on molemmat kansalaisuudet samaan aikaan, mutta suomalaisuus on iso ja tärkeä osa elämästä.

Kesälukioleiriltä rakennuspuita identiteettiin

Työ- ja perhe-elämän kansainvälistyttyä yhä useamman suomalaisperheen lapset varttuvat pääosin ulkomailla. On entistä tavallisempaa, että suomalaisen perheen lapset eivät ole viettäneet Suomessa kuin kesälomansa. Ulkosuomalaiset nuoret pitävät suomen kielen ja juuriensa tuntemista kuitenkin tärkeänä osana identiteettiään.

Tällä viikolla järjestetyllä kesälukioleirillä Janakkalan Kiipulassa ulkosuomalaiset nuoret ovat harjoittaneet kielitaitoaan ja kohdanneet vertaisiaan. Kolmisenkymmentä nuorta kahdestatoista maasta on saanut muun muassa verestää Kalevala-tuntemustaan.

Ulkosuomalaisia nuoria opiskelemassa
Ulkosuomalaisnuoret opettelevat muun muassa Kalevalan juonta. Opetus sujui suomeksi, englanniksi ja välillä näytellenkin.Nina Keski-Korpela / Yle

Brysselissä asuvan 16-vuotiaan Immi Van Der Auweraertin äiti on suomalainen ja isä belgialainen. Hän on syntynyt Genevessä ja asunut ensin siellä reilut kymmenen vuotta. Hän on kesäleirien konkari ja houkutteli ystävänsä Matildan jo viime kesänä mukaan kesälukioon.

– Ekan kerran kun tulin leirille, se oli niin kivaa. Suomi oli surkea ja englantikin aika surkea, olin jotain 6-7-vuotias, mutta se oli ihan mahtavaa! Olen tullut leirille joka vuosi ja saanut hyviä kavereita.

– Täällä voi olla oma itsensä. Minulle se on tärkein osa tästä ja lisää suomalaista identiteettiä, että on muiden suomalaisten kanssa.

Immikin kokee olevansa suomalainen. Kotona on aina puhuttu suomea ja hän on suorittanut netin kautta koko äidinkielen kurssin peruskoulussa. Silti mistä olet kotoisin -kysymys on hänellekin mutkikas.

– Usein sanon, että synnyin Sveitsissä, olen belgialainen ja suomalainen ja yritän jotenkin löytää itseni siinä. Usein tunnen olevani enemmän suomalainen, vaikka en ole asunut Suomessa. Se on joskus outoa, mutta minulle hirveän tärkeä juttu.

– Kun tulen Suomeen, huomaan, että en ehkä ole tyypillinen suomalainen, kun puhun aika paljon. Joskus on ollut ajatuksia, että mikä minä nyt olen. Vaikka olen asunut monta vuotta Belgiassa, niin ei ole aina se fiilis, että on kunnon belgialainen.

Kesälukio yhdistää ja antaa vertaistukea

Kesälukioseura on perustettu vuonna 1965 ajatuksena tarjota vaihtoehtoista opetusta perinteiselle kouluopetukselle. Kesälukioissa voi opiskella lukion oppimäärän mukaisia kursseja.

Kun opiskelijoina ovat ulkosuomalaiset nuoret, ei suomalaista opetussuunnitelmaa tarvitse noudattaa. Leirillä esimerkiksi leivotaan pullaa, opiskellaan Kalevalaa, Suomen historiaa ja käydään vierailulla Hämeen keskiaikaisessa linnassa.

Kesälukioseura on järjestänyt myös lapsille suunnattuja suomen kielen kesäleirejä. Kun valtion rahoitusta on vähennetty, nuorempien lasten leirejä on jouduttu lopettamaan. Rahoitus tulee osin opiskelijoilta itseltään, mutta myös opetus- ja kulttuuriministeriöltä, sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta ja Veikkauksen tuotoista.

Ulkosuomalaislasten kesäleirit olisivat edelleen suosittuja, uskoo kesälukion rehtori Titta Hänninen.

Tiina Hänninen
Rehtori Titta Hänninen kehuu ulkosuomalaisnuorten avarakatseisuutta. – Ei ole voinut jumittaa yhdessä tavassa olla ja elää, vaikka ei sekään ole välttämättä huono tapa.Nina Keski-Korpela / Yle

– Kohderyhmä ei ole kovin pieni, nykyään ollaan liikkuvaisia ja suomalaisia asuu muualla maailmassa jo aika paljon. Monet tulevat kesällä Suomeen lomille ja lapsille on kiva tavata samanlaisessa elämäntilanteessa olevia lapsia.

Nuorille yhteisöllisyys ja identifioituminen suomalaiseen kulttuuriin on tärkeää. Leiri on nuorille myös eräänlainen vertaistukiryhmä.

– Ulkosuomalaisuus yhdistää, täällä syntyy aika nopeasti se yhteisöllisyys ja yhteishenki nuorten kesken. Luodaan uusia ystävyyssuhteita ja halutaan tulla tänne opiskelemaan ja kertaamaan, tekemään juttuja.

Mitä suomalaisuus on?

Ulkosuomalaisten nuorten kanssa pohditaan paljon suomalaisuutta. Kukin kokee sen omalla tavallaan. Moni nuorista kokee suomen toiseksi tai yhdeksi äidinkielistään ja sen vahvistaminen on heille tärkeää.

– Ihan hyvin henkilö, joka käy täällä vaikka vain kesäisin, voi kokea olevansa suomalainen. Se liittyy identiteettiin ja kielellä ajatteluun, maailman katsomiseen. Kielihän on silmälasit, joiden läpi maailmaa katsotaan. Näillä nuorilla on monia eri silmälaseja, niin me täällä vahvistetaan nimenomaan sitä suomen kieltä, Titta Hänninen kertoo.

Hännisen mielestä ulkosuomalaisilta nuorilta voisi oppia sosiaalista joustavuutta. Eri kulttuureissa kasvaneet nuoret ovat joutuneet miettimään sopeutumistaan erilaisiin ryhmiin ja kulttuureihin.

– Sen täällä huomaa, että nuoret hyvin tulevat huomioineeksi toisiaan. Asiat sujuvat keskimäärin aika kivasti ja luulen, että se johtuu kulttuurisesta laajasta ymmärtämisestä ja monista näkökulmista, mitä on jo saanut.

Hännisen mukaan yllättävän moni nuori suunnittelee Suomeen paluuta. Kesälukiossa kerrotaan suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja opiskelumahdollisuuksista.

– Nuoret, jotka ovat asuneet ja kasvaneet monissa kulttuureissa, ovat äärimmäisen fiksuja ja sosiaalisesti taitavia ja hyvää opiskelijapääomaa ihan missä vaan, Hänninen kehuu.

Kulttuurit ovat rikkautta

Matilda Slotte ja Immi Van Der Auweraert myöntävät, että saavat Suomesta kenties liian positiivisen kuvan, kun käyvät täällä lomailemassa kesällä.

– Äitikin on sanonut, että ette varmaan halua olla täällä talvella, kun talvet kestävät kuusi kuukautta, kun meille jo kaksi kuukautta talvea on liikaa, kertoo Immi.

Kummatkin nyökyttelevät myös ajatukselle, että monipuolinen kulttuuritausta on rikkautta.

– Tekee elämästä kiinnostavampaa, kun on asunut kahdessa eri maassa ja on vielä suomalainen kulttuuri mukana. Tekee mieli tutustua muihin kulttuureihin, kun on kahden kulttuurin välissä. On kiinnostavaa nähdä muita kulttuureja, Immi Van Der Auweraert kertoo.

Nuorena pitää vähän kokeilla kaikenlaista ja katsoa mistä tykkää ja sitten myöhemmin löytää se oma paikka ja ehkä jäädä sinne. Sellaista on elämä.

Immi Van Der Auweraert

Hän onkin muuttamassa Intiaan kahdeksi vuodeksi kouluun, minne tulee ihmisiä kaikkialta maailmasta.

– Sitten katsotaan minne tuuli vie sen jälkeen, varmaan takaisin Eurooppaan, täällähän on hyvät yliopistot. Haluan kokea paljon maita että voisi myöhemmin ehkä kolmikymppisenä jäädä jonnekin. Nuorena pitää vähän kokeilla kaikenlaista ja katsoa mistä tykkää ja sitten myöhemmin löytää se oma paikka ja ehkä jäädä sinne. Sellaista on elämä, Immi pohtii.

Matilda Slotte on juuri valmistunut lukiosta Sveitsissä ja elämän suunnan pohdinta on käynnissä välivuoden aikana. Vaihtoehtoja on monia: pitäisi päättää jäädäkö opiskelemaan yliopistoon Sveitsiin tai muualle Eurooppaan vaiko tulla Suomeen.

– En oikein halua opiskella suomeksi, kun se on aika vaikea kieli lukea. Tykkään kirjoittaa ja puhua suomea, mutta olen tottunut ranskan ja englannin lukemiseen, hän kertoo nauraen.