Rysky Riiheläisen kolumni: Kukaan ei ole yksin oikeassa – lentokoneen käytävällä törmäsivät erilaiset ehdottomuudet

Finnairin koneessa eilen sattuneeseen pakkopalautusta vastustavaan välikohtaukseen voi perustellusti suhtautua monella tavalla, kirjoittaa Rysky Riiheläinen kolumnissaan.

kolumnit
Janne Riiheläinen
Janne RiiheläinenJyrki Lyytikkä / Yle

Tiistaina tapahtunut välikohtaus Finnairin lennolla on herättänyt suuria tunteita. Yksittäinen lentomatkustaja halusi pysäyttää maasta poistamisen tai palautuksen pysymällä pystyssä. Lentokone ei voi lähteä liikkeelle, jos joku seisoo. Poliisi poisti protestoijan koneesta. Tapauksesta on tehty lukuisia erilaisia tulkintoja ja sitä myös väännellään melkoisen surutta moraaliastaloksi, joilla lyödään eri mieltä olevia päähän.

Protestoijalla ei voinut olla mitään tietoa siitä kuka palautettava oli tai miksi häntä oltiin palauttamassa. Kuvauksen perusteella häntä oli saattamassa neljä poliisia, joka viittaa merkittävään yhteistyöhaluttomuuteen palautettavan puolelta. Sen voi ajatella myös vihjaavan vaarallisuudesta, mutta nippusiteillä sidotun palautettavan vaikerrus ei vaarallisuudesta viestinyt. Viranomaisilla ei ole mahdollisuutta antaa tietoja yksittäistapauksesta. Palautettavan kohtelun takana saattoi siis yhtä hyvin olla vaarallisuutta kuin itsetuhoisuuttakin.

Hänen toimintaansa on kuvattu sekä lapselliseksi ymmärtämättömyydeksi että sankarilliseksi inhimillisyydeksi.

Protestoijan voi politiikan ja lainsäädännön kanssa työskentelevänä olettaa ymmärtäneen hyvin, mitä on tekemässä toimiessaan sääntöjä ja viranomaisten ohjeita vastaan. Kyseessä oli väkivallaton kansalaistottelemattomuus, jolla on pitkät perinteet poliittisessa vaikuttamisessa.

Mitään hyötyä itselleen protestoija ei tästä siinä hetkessä syntyneestä protestista varmastikaan saa, pikemminkin päinvastoin. Jos olen tulkinnut tapauksesta julkisuudessa olleita tietoja oikein, niin hänen perheensä jäi koneeseen, kun hänet poistettiin. Hänen toimintaansa on kuvattu sekä lapselliseksi ymmärtämättömyydeksi että sankarilliseksi inhimillisyydeksi. Tulkinta teon luonteesta nousee näkökulmasta, jonka tulkitsija on tilanteeseen ottanut.

Ilmailussa turvallisuus on kaikkein tärkein lähtökohta ihan joka asiassa. Ohjeiden mukaan toimiminen on ilmailussa niin absoluuttista kuin se nyt vain inhimillisessä toiminnassa voi olla. Protestoijan käytös rikkoi räikeästi tätä ilmailun ytimessä olevaa eetosta vastaan ja sitä kautta protestin tulkinta on hyvin jyrkästi kielteinen. Koneen henkilöstön ensimmäinen ja tärkein tehtävä on taata matkustajien turvallisuus. Maassa olevassa koneessa tapahtunut protestointi ei kuitenkaan konkreettisesti kenenkään turvallisuutta vaarantanut.

Juridisesti asia on nyt siinä vaiheessa, että poliisi on tekemässä esitutkintaa. Päätös esitutkinnasta on poliisin oma ja Finnairilla vielä harkitaan, tehdäänkö tapauksesta rikosilmoitus ja haetaanko mahdollisesti vahingonkorvauksia lennon myöhästymisen takia. Poliisin näkökulmasta kyse on myös varmasti siitä, että vastaavien tapausten syntyminen tulevaisuudessa pyritään estämään.

Finnairille tilanne on monimutkaisempi, sillä se joutuu tämän tapauksen johdosta hyvin voimakkaiden tunteiden keskelle. Yksityinen Virgin-lentoyhtiö Britanniassa on ilmoittanut maansa viranomaisille, ettei se enää halua olla mukana palautuslennoissa. Finnairin tilanne on toinen, sillä Suomen valtio omistaa reilun puolet yrityksestä. Voisin kuvitella omistajaohjauksen puuttuvan asiaan, jos Finnair haluaisi lopettaa palautuslentoihin osallistumisen. Tapaus kuvastaa hyvin sitä, miten kaupallisetkin brändit joutuvat helposti polarisoituneiden poliittisten myrskyjen keskelle. Ihmiset ovat jo ilmoittaneet boikotoivansa Finnairia tapahtuneen johdosta.

Koska protestoija oli poliittisen puolueen, vihreiden, työntekijä ja kyseisen puolueen puheenjohtaja kiirehti tukemaan hänen toimintaansa, tuli mukaan myös sisä- ja puoluepoliittinen jännite. Vihreät ovat olleet hallituspuolueille ja perussuomalaisille mieluisa lyöntikohde ja se on näkynyt tähänkin tapaukseen otetuissa kannoissa. Korkeimman oikeuden päätöstä omasta tuomiostaan ”muutaman ihmisen tulkinnaksi” aikanaan nimittänyt PS:n puheenjohtaja Jussi Halla-aho tarttui tilaisuuteen ja leimasi vihreät laittomuuden kannattajiksi (siirryt toiseen palveluun).

Tapahtumasta käy myös ilmi, miten lainsäädäntövaltaa käyttävien toimijoiden suhde kansalaistottelemattomuuteen on hankala. Kun Päivi Räsänen toi ministeriaikoinaan esiin näkemyksensä maallisen lain ylittävistä uskonnollisista määräyksistä, oli kohu valtaisa. Tässä pitää myös nyt erottaa omaa hyötyä hakeva lain rikkominen tai vastuun väistely. Näistäkin riittää viime aikaisia esimerkkejä eduskunnasta tai sen liepeiltä.

Itse näen tässä tilanteessa ennen kaikkea omilla kasvoilla tehtyä ja seuraukset kantavaa kansalaistottelemattomuutta, jolla rikottiin lakia, mutta jolla ei haettu hyötyä itselle, vaan pyrittiin suojelemaan toista ihmistä. Sinällään protestoija tuskin piti tällaista tekoa hyvänä, mutta arvioi seisomisensa kuitenkin olevan pienempi paha. Joka tapauksessa hän kantaa nyt tekonsa seuraukset.

Valistuneesti arvaan, että yksi seurauksista on jo käynnistynyt valtava paskamyrsky, jolla halutaan lyödä protestoija maahan. Täytyy toivoa, että poliisi suhtautuu protestoijan saamiin uhkauksiin ja muuhun saastaan yhtä suurella vakavuudella kuin se suhtautuu lentokoneessa tapahtuneeseen.

Turvapaikkakäsittelyjen usein heikko laatu on osaltaan luonut perusteita tällaiselle toiminnalle. Tulkkien ja asianajajien toiminnassa esiintyneet puutteet ovat vaarantaneet muutenkin herkkiä ja vaikeita palautusprosesseja. Palautusprosesseja lähempää seuranneille ovat niissä esiintyneet epäoikeudenmukaisuudet olleet raastavia.

Yleisellä tasolla on helppo todeta, että jos oleskeluluvalle tai turvapaikalle ei ole löytynyt riittäviä perusteita, on ihminen palautettava ehdottomasti. Tilanne ja riittävät perusteet ovat aivan eri asia, jos kyseessä on tuttu ihminen, joka aidosti pelkää henkensä, terveytensä ja vapautensa puolesta. Näiden läheltä turvapaikkaprosesseja seuraavien ihmisten joukossa luottamus viranomaisiin, poliisi mukaan lukien, on kärsinyt vakavia kolhuja.

Noudatettu maahanmuuttopolitiikka perustuu hallitusohjelmaan, jonka maahanmuutto-osio tuli aikoinaan hallitusneuvotteluissa hyvin pitkälti perussuomalaisilta. Hallitusohjelmastahan tämä liitoksissaan useasti nitissyt hallitus pitää tiukasti kiinni. Maahanmuuttopolitiikan kohdalla tästä huolehtivat erityisesti siniset. Ei siis tarvitse edes kovin paljoa kärjistää, että voi sanoa Suomen maahanmuuttopolitiikan olevan Jussi Halla-ahon kirjoittamaa.

Viranomaiset, Migri ja poliisi etunenässä, toteuttavat tätä laissa ja määräyksissä ilmaistua poliittista tahtoa. Siinä on kuitenkin aina käytännössä liikkumavaraa. Viranomaisten toivoisi pystyvän toimimaan niin, että sekä laki että oikeus toteutuisivat. Mutta vastuuta näistä tapahtumista nykyhetken ja tulevaisuuden edessä kantavat nimenomaan hallitus ja hallituspuolueet. Poliitikkojen tehtävänä päätösvallan kaikilla tasoilla on pohjimmiltaan päättää elämästä ja kuolemasta.

Ei tässä kukaan ole täysin väärässä.

Tapaukseen voi minusta siis ihan perustellusti suhtautua monella tavalla ja pitäisin myös ehdottoman tärkeänä, että tästä tilanteen monitulkintaisuudesta olisi myös yhteinen ymmärrys. Ei tässä kukaan ole täysin väärässä. Tässä törmäsivät laki, moraali, politiikka, omatunto, viranomaistoiminta ja monet muut seikat. Ikävä kyllä tässä on odotettavissa melkoinen soppa juuri näiden erilaisten lähestymiskulmien takia. Siksi toivoisin, että kukin keskustelija pystyisi hahmottamaan tilanteessa olevan muitakin lähestymistapoja kuin juuri se oma. Silloin voisimme todennäköisemmin käydä ihan oikeaa ja vaikuttavaa keskustelua.

Ajan kulu sitten antaa oman perspektiivinsä ja siitä syntyy historian tuomio tälle tapaukselle, mikä se sitten ikinä onkin. Sitä ennen päästään kuitenkin jo äänestämään ensi kevään eduskuntavaaleissa myös siitä, jatkuuko nykyinen toimintatapa vai muuttuuko se johonkin suuntaan.

Janne "Rysky" Riiheläinen

Kirjoittaja on joensuulainen bloggari, joka on aktiivinen turvallisuuspolitiikan keskustelija. Riiheläinen on vapaa toimija, joka ei ole sidottu mihinkään asemaan, organisaatioon tai ajatussuuntaan.