Analyysi: Brexit on niin umpisolmussa, että nyt tarvittaisiin yllättävä käänne – ilman sitä erosta voi tulla kaoottinen

Jos EU ja Britannia eivät pian saa sopimusta aikaiseksi, Britannia voi erota kokonaan ilman siirtymäaikaa. Se ajaisi maan modernin historiansa vaikempaan sisäpoliittiseen kriisiin, kirjoittaa Ylen EU-erikoistoimittaja Susanna Turunen.

Brexit
Kesäkuun mielenilmaus Britannian EU-eroa vastaan Lontoossa.
Kesäkuun mielenilmaus Britannian EU-eroa vastaan Lontoossa.Susanna Turunen / Yle

Deus ex machina on temppu, johon näytelmäkirjailijat turvautuivat antiikin Kreikassa.

Kun näytelmän juoni oli liian monimutkainen, Jumala laskeutui lavalle ja ratkaisi tilanteen.

Nykyajan Euroopassa brexit eli Britannian suunnitelma erota EU:sta on näytelmä, jonka näyttelijät eivät tunnu löytävän ratkaisua.

Juoni on sellaisessa solmussa, että nyt tarvittaisiin Deus ex machina.

Brexit-kansanäänestyksestä on kulunut jo kaksi vuotta, mutta yhteisesti tyydyttäviä ratkaisuja sen toteuttamiseen ei vieläkään ole. Päin vastoin – Britannia on kahdessa vuodessa ajautunut sekasortoiseen sisäpoliittiseen tilanteeseen.

Siksi koko neuvottelutilanne on lukossa.

Euroopan unionilla on omat vaatimuksensa, joista se ei aio antaa periksi. Tärkein niistä on Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajan pysyminen näkymättömänä.

Mutta aika kuluu – erosopimuksen pitäisi olla valmis lokakuussa. Britannian varsinaisen eron pitäisi tapahtua jo maaliskuussa 2019.

Brexit on jakanut Britannian kolmeen leiriin: Ensinnäkin ovat kovan ja täydellisen eron kannattajat.

Toisekseen tulevat “pehmikset” eli ne, jotka haluavat Britannian pysyvän osana EU:n tulliliittoa. He ovat monimutkaisinkin järjestelyin valmiit myös säilyttämään oikeuden sisämarkkinoihin.

Kolmantena ovat ne, jotka alusta asti ovat kannattaneet EU-jäsenyyttä. Nyt he huutavat uutta kansanäänestystä brexitistä.

Britannian pääministeri Theresa May ehkä kuvitteli, että hänen vihdoin heinäkuussa antamansa ehdotus EU:lle Britannian erosopimuksen pohjaksi toisi kaivatun käänteen omituiseen näytelmään.

Ehdotuksessa May haaveili EU:n kanssa sellaisesta tullijärjestelystä, jossa tuotteet kulkisivat rajan yli häiriöttä. Siinä tapauksessa Britannia noudattaisi yhä EU:n säädöksiä.

Kovan linjan brexit-porukka hermostui. Seurauksena kaksi ydinministeriä, ulkoministeri ja EU-erosta vastaava ministeri lähtivät hallituksesta.

May selvisi nipin napin ehdotuksesta pidetystä äänestyksestä parlamentissa heinäkuussa, mutta kapina kytee.

May on yrittänyt ratkoa Irlannin rajakysymystä ja ehdottanut EU:lle useita vaihtoehtoja, jotka on tyrmätty mahdottomina toteuttaa.

On täysin mahdollista, että rajakysymys on liian vaikea ratkaistavaksi. Siten se voi kaataa koko erosopimuksen.

Jos sopimusta ei saada aikaiseksi, Britannia saattaa irrottautua Euroopan unionista kokonaan ilman sitä.

EU-komissio on jo kehottanut jäsenmaita varautumaan toden teolla tähänkin vaihtoehtoon.

Maailman kauppajärjestön entinen pääjohtaja ja EU:n entinen kauppakomissaari Pascal Lamy lausui äskettäin ikävän näkemyksensä tilanteesta:

“Varautukaa pahimpaan!”

Lamy, kuten jo monet muutkin ovat alkaneet epäillä, että Britannia lähtee EU:sta lopulta ilman sopimusta.

Se kaataisi suunnitelman siirtymäajasta vuosille 2019–20. Samalla se ajaisi yhteistyön EU:n ja Britannian välillä kaaokseen.

Jotkut britit etsivät yhä kaivattua, yllättävää käännettä uudesta kansanäänestyksestä. Mistä aiheesta, siitäkään ei ole yksimielisyyttä.

Toiset haluavat mahdollisen uuden äänestyksen koskevan brexitin toteutumista ylipäätään, toiset sitä, miten brexit toteutetaan.

Jos kansanäänestys järjestettäisi toistamiseen ja peräti kolmella vaihtoehdolla, täysi sekasorto olisi mahdollinen.

Mitä jos kaikki vaihtoehdot saisivat kolmanneksen äänistä?

Kaksi vuotta sitten 52 prosenttia briteistä äänesti EU-eron puolesta.

Tällä viikolla tehty mielipidekysely osoittaa (siirryt toiseen palveluun), että mieli on muuttunut kahdessa vuodessa. Kyselyn on toteuttanut Sky-televisioyhtiön omistama analyysiyhtiö Sky Data.

Nyt 2/3 kansalaisista ajattelee, että neuvottelutuloksesta tulee huono briteille.

Enemmistö haluaa kyselyn mukaan kansanäänestyksen, jossa on kolme vaihtoehtoa: hallituksen neuvottelema sopimus, ei sopimusta tai jäsenenä pysyminen. Äänestystä toivoo 50 prosenttia, 40 prosenttia vastustaa sitä.

Brexitistä ei pidä järjestää uutta kansanäänestystä, sanoo parlamentin riitaisaa brexit-valiokuntaa johtava Hilary Ben.

Työväenpuolueeseen kuuluva Ben pitää ajatusta demokratian vastaisena. Vaikka hän itse kannattaa EU-jäsenyyttä, niin kansa on puhunut ja sillä selvä.

EU on hiertänyt Britanniassa niin kauan, että nyt on syytä kerrankin kuunnella kansaa, Ben ajattelee.

Uutta kansanäänestystä sen sijaan ajaa parikymppisten brittimiesten perustama kansanliike.

Helmikuussa aloittaneen liikkeen nimi on OFOC, Our Future Our Choice. Sen ainoa tavoite on saada äänestää brexitistä uudelleen.

OFOCin toinen perustajajäsen Will Dry äänesti kaksi vuotta sitten britit ulos EU:sta.

– Olin vähän nuori ja tyhmä, tunnusti Dry Ylen haastattelussa kesäkuussa.

Häntä ottaa eniten päähän se, että “eroa ajaneet poliitikot ja lobbarit valehtelivat kaikille suoraan päin naamaa” Brexitin eduista.

Äänenpainot sekä EU-jäsenyyden että toisen kansanäänestyksen puolesta ovat voimistuneet sitä mukaa, kun eron haittoja on tullut esiin.

On käynyt ilmi, että kansallinen terveydenhuolto ei saakaan 300 miljoonaa puntaa lisärahaa viikossa. Yritykset ovat alkaneet siirtyä pois Britanniasta. Investoinnit ovat vähentyneet. Maatalous kärsii, jos tuotteita ei voi sujuvasti myydä EU:n markkinoilla.

Nimenomaan nuoret äänestivät EU:n puolesta.

– Tässä vanhat ja eläkeläiset päättivät meidän tulevaisuudesta, eikä se näytä hyvältä, sanoo Calum Millbank, 26-vuotias insinööri. Hän on toinen OFOCin perustajista.

Jos nuoret kokevat tulleensa vanhojen pettämiksi, yhtä lailla iso joukko etenkin eläköityneitä brittejä seuraa kauhulla hallituksensa edesottamuksia.

Brittejä asuu Euroopan mantereella noin miljoona, joista viidesosa on eläkeläisiä. Heitä huolettaa heidän oma oikeusturvansa.

Löytyisikö Deus ex Machina -ratkaisu sittenkin Britannian perustuslaista?

Brittien Magna Carta ei ole varsinainen perustuslaki, vaan vuosisatojen kokoelma parlamentaarisia päätöksiä, ennakkotapauksia ja tuomioita.

Magna Carta saattaa antaa tarvittavaa joustavuutta ja kekseliäisyyttä vaikean asian edessä.

Ehkä käytännöllinen ratkaisu löytyy, jotenkin.

Ison-Britannian brexit-näyttämöllä “jumala” on parlamentti. Kun kirjallista perustuslakia ei ole, parlamentilla on vain vähän rajoitteita.

Hallituspuolueen parlamentaarikkojen on tapana äänestää hallituksen esitysten puolesta. Brexit-näytelmässä kansanedustajat ovat livenneet rivistä, äänestäneet hallitusta vastaan ja siten vaarantaneet pääministerin ja koko hallituksen.

Kysymys kuuluukin: löytyykö parlamentista lopulta enemmistö kannattamaan neuvoteltua brexitiä?

Saamme tietää syksyllä, ehkä.

Lue myös:
Analyysi: Brexit-ministerin ero uhkaa suistaa Britannian EU-eron raiteiltaan

Mayn hallitus kompuroi edelleen Brexit-erimielisyyksissä

Financial Times: Brexitin aikajana (siirryt toiseen palveluun) (englanniksi)