Riihimäen museoselvittäjä suosittaa: pienet museot yhteen ja Museokeskukseen

Arvokkaasta Pentti ja Tatjana Wähäjärven taidekokoelmasta ei kannata luopua, toteaa konsultti Martti Piltz selvityksessään.

museot
Kaksi naista asettelemassa arvokasta taulua seinälle
Riihimäen taidemuseon Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelmaan kuuluu arvokkaita Helene Schjerfbeckin teoksia 35 kappaletta. Niistä tunnetuin on Tehtaan tytöt.Miki Wallenius / Yle

Museoalan asiantuntija Martti Piltz selvitti kaupungin tilauksesta, miten Riihimäen museoista saadaan tuottavampia.

Museoselvityksen mukaan yhdistämällä museoita yhden johtajan johtoon syntyisi yksi keskikokoinen museo. Toiminnan keskittäminen parantaisi museoiden tuottavuutta ja tehostaisi avustusten hakemista.

Samalla aukeaisi mahdollisuus museokeskuksen rakentamiselle. Keskuksen muodostaisivat Suomen lasimuseo (siirryt toiseen palveluun), Riihimäen taidemuseo (siirryt toiseen palveluun) ja mahdollisesti perustettava Erämuseo. Nykyisin Riihimäellä toimii Suomen Metsästysmuseo (siirryt toiseen palveluun).

Riihimäellä visioidaan, että museokeskus voisi saada merkittävää taloudellista tukea opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Se myös lisäisi kulttuurista vetovoimaa kaupungissa ja laskisi museokiinteistöjen käyttökustannuksia. Samalla Lasitehtaan alueelle rakennettaisiin vahva kulttuurin osaamiskeskus. Keskuksen tarvitsemaa rakennusta varten voitaisiin hankkia uusia investoijia.

Arvokokoelmasta ei kannata luopua

Selvityksessä todetaan myös, että Pentti ja Tatjana Wähäjärven lahjoittama arvokas kokoelma kannattaa säilyttää kaupungin omistuksessa. Kokoelmaan sisältyy muun muassa Helene Schjerfbeckin teoksia. Kokoelman näyttelytoimintaa pitäisi kuitenkin tehostaa.

Selvityksessä yhtenä vaihtoehtona voisi olla taidemuseon siirto vanhan lämpövoimalan tiloihin. Vaikka voimalatilojen muutostyöt olisivat kalliit, kaupunki hyötyisi kokonaisuutena, kun YIT ryhtyisi jalostamaan kiinteistöä saatuaan kaupungilta sitoumuksen museon siirrosta rakennukseen. Tämä saattaisi johtaa myös muiden investoijien aktivoitumiseen keskustassa, kerrotaan kaupungin tiedotteessa.

Yhteistyö Hyvinkään kanssa?

Selvityksessään Piltz nostaa esiin myös yhteistyön Hyvinkään kanssa. Riihimäellä toivotaan, että naapurikunnatkin voisivat tulevaisuudessa osallistua museoiden rahoitukseen.

Lisäksi museoselvittäjä suosittelee museoiden säätiöittämisen tutkimista. Säätiöitys keventäisi kaupungin museoihin kohdistamaa hallinnointia.

Museokeskus voisi myös tarkoittaa kiinteistöyhtiön perustamista. Näin museot voisivat keskittyä perustoimintaansa vahvemmin ja kaupungin kuluja kiinteistöjen ylläpidossa olisi selvityksen mukaan mahdollista keventää.

Riihimäen päättäjät tekevät museopäätöksiä todennäköisesti aikaisintaan syyskuussa.