Osmo Wessmanin, 85, luona on käynyt lyhyessä ajassa yli sata kotihoitajaa – Anna Hietanen on "enkeli" numero 41

Jyväskylässä kotihoitajat ovat pitkään tehneet töitä jaksamisen rajoilla, mistä kertovat sairauspoissaolot ja ylityöt. Nyt kaupunki koettaa ratkoa tilannetta palkkaamalla lisää väkeä ja kehittämällä työtapoja.

kotihoito
Kotihoidon asiakas Osmo Wessman ja kotihoitaja Anna Hietanen
Riina Mäentausta / Yle

Jyväskyläläinen Osmo Wessman on tarkka mies. Kun hänestä noin kaksi ja puoli vuotta sitten tuli kotihoidon asiakas, hän alkoi kirjata ruutupaperille ylös jokaisen hänen kotonaan käyneen kotihoitajan nimen.

Nimien määrä Wessmanin listassa pysäyttää.

– Minulla on nyt käynyt 104 hoitajaa, Wessman sanoo ja katsoo siniset silmät tuikkien lähihoitaja Anna Hietasta.

Hietanen kääntelee A5-kokoista ruutupaperia käsissään. Hän ei heti löydä omaa nimeään listasta.

– Eikun tuollahan minä olen. Minä olen numero 41, Hietanen huudahtaa ja nauraa heleästi.

Aina Hietasta ei työvuorossa naurata. Asiakkaita on paljon ja aikaa vähän. Hän huokaa lopettaneensa työvuorossa hoitamiensa ihmisten määrän tarkan laskemisen.

Aamuvuorossa Hietanen käy arvionsa mukaan 10–15 asiakkaan luona. Iltavuorossa määrä nousee pariin kymmeneen.

Käytännössä päivän mittaan meillä ei ole nyt varaa siihen, että tapahtuisi jotain ylimääräistä

Anna Hietanen, lähihoitaja

Kotona asumisen tukemisesta vastaava vs. palvelupäällikkö Kirsi Santama Jyväskylän vanhuspalveluista on keskustellut tilanteesta kaikissa kotihoidon tiimeissä. Viesti on ollut selvä.

– Perustiimeihin tarvitaan lisää miehitystä, Santama kiteyttää.

Keskusteluissa ovat nousseet esiin kiire sekä se, ettei kirjallisiin töihin ja asiakkaan hoidon suunnitteluun jää aikaa. Kotihoitajan työ ei ole vain hoitokäyntejä, vaan hoitaja on vastuussa asiakkaan tilanteesta laajemmin – hän esimerkiksi tekee kauppatilauksia ja varmistaa, että jääkaapissa on ruokaa.

Työvuoro tuo tullessaan yllätyksiä, mutta ei lisäaikaa

Jyväskylässä kotihoitajat ovat työskennelleet pitkään jaksamisen rajoilla. Tämän vuoden aikana hoitajien työtaakka on kasvanut siinä määrin, että kotihoidon perustiimeihin on viimein luvassa lisää työntekijöitä. Jyväskylän kaupunki palkkaa kotihoitajia syksyn aikana kymmenen lisää. Rekrytointi on parhaillaan käynnissä.

Lisäväen palkkaaminen maksaa hieman yli 400 000 euroa vuodessa. Tällä hetkellä Jyväskylän kotihoidossa työskentelee noin 280 ihmistä.

Kotihoidon asiakas Osmo Wessman ja kotihoitaja Anna Hietanen
Osmo Wessmanilla ja kotihoitaja Anna Hietasella jutut ja huumori käyvät yksiin.Riina Mäentausta / Yle

Kotihoidon asiakas Osmo Wessman epäilee, että kotihoitajien lisääminen näkyisi suoraan hänen arjessaan.

– Asiakaskunta on lisääntynyt niin paljon, että eiköhän ne kymmenen hoitajaa huku sinne. En usko, että ainakaan minun kohdallani se muuttaa tilannetta mihinkään, Wessman hymähtää.

Santama myöntää, että kymmenkunta hoitajaa lisää kenttätyöhön on vaikutuksiltaan rajallinen määrä. Hän arvioi sen kuitenkin tasaavan kuormitusta niin, että sairauspoissaolot ja ylityöt vähenevät.

– Toivottavasti tämä vähentää sitä, että ihmisten ei tarvitsisi enää tehdä tuplavuoroja tai ylitöitä yhtä paljon kuin nyt, hän sanoo.

Lähihoitaja Anna Hietasen mielestä kymmenen uutta kotihoitajaa on hyvä alku.

– Sitten nähdään, miten se vaikuttaa. Jos saataisiin vielä senkin jälkeen lisää hoitajia.

Kotihoidossa käynnissä monta uudistusta

Jyväskylässä kotihoitoa ja sen työtapoja ollaan parhaillaan viilaamassa toimivammiksi. Hoitajien palkkaamisen lisäksi kotihoitoon perustetaan kotiutustiimi, joita on ollut käytössä esimerkiksi Helsingissä.

Kotiutuvat asiakkaat ovat työllistäneet Jyväskylän kotihoitoa tavallista enemmän tänä vuonna.

Kotiutustiimi on yksi keino, jolla kaupunki yrittää vähentää kotihoitajien työn kuormitusta. Viisihenkisessä ryhmässä työskentelee hoitajien lisäksi esimerkiksi fysioterapeutti. Tiimi keskittyy hoitamaan sairaalasta kotiin palaavia kotihoidon asiakkaita.

Minun on melko mahdotonta mennä esimerkiksi roskakatokselle

Osmo Wessman

Syksyllä kaupunki aloittaa myös kokeilun, jonka aikana selvitetään, voitaisiinko kotihoidon asiakkaiden lääkkeiden jakaminen toteuttaa yhteistyössä apteekkien kanssa. Tähän saakka kotihoitajat ovat annostelleet asiakkaiden lääkkeet.

– Tällä hetkellä se työllistää aika paljon hoitajia, Santama selventää.

Yksi kysymys on, miten kokeilu toteutuessaan vaikuttaisi asiakkaan kannalta esimerkiksi kotihoitopalveluiden hintaan.

– Ei vaikuta, sillä annosjakelun kustannus kuuluu kunnalle. Asiakas maksaa vain omat lääkkeensä, Santama täsmentää.

Katse on kiinnittynyt myös työvuoroihin. Kevättalvesta alkaen osassa kotihoidon alueita on ollut käynnissä kokeilu, jossa kotihoitajat ovat voineet kokeilla pidempää työvuoroa.

Vastaavista työaikajärjestelyistä on saatu hyviä kokemuksia muualla Suomessa. Esimerkiksi Helsingissä Vuosaaren kotihoidossa (siirryt toiseen palveluun) saaduista kokemuksista on uutisoitu laajasti.

Lähihoitaja Anna Hietanen lukee asiakkaan muistiinpanoa
Lähihoitaja Anna Hietanen etsii omaa nimeään Osmo Wessmanin listasta. Hietanen on järjestyksessä 41. kotihoitaja Wessmanin luona, mutta hänen jälkeensä on käynyt vielä yli 60 lisää.Riina Mäentausta / Yle

Jyväskylässä järjestelystä saatuja kokemuksia arvioidaan tarkemmin tässä kuussa. Santaman mukaan tähän mennessä kokeilu on osin jakanut kotihoitajien mielipiteitä. Työvuoron pidentäminen lisää työntekijöitä iltapäivään. Pulma on, että suurin tarve lisätyöntekijöille on aamuvuoroissa.

– Vielä emme tiedä tuloksia. Tässä vaiheessa näyttää kuitenkin siltä, että vielä pitää vähän miettiä sitä, että miten saamme päivät täytettyä sillä tavalla, että asiakas aidosti hyötyy kotihoitajan pidemmästä työvuorosta, Santama sanoo.

Kotihoidon asiakkaille hoitaja on arjen tukipilari

Enkeli. Se on nimi, jota Osmo Wessman käyttää kotihoitajasta. Mies tottui vuosikymmenet hoitamaan asiansa ja arjen askareet itse, mutta nyt tilanne on toinen.

Wessmanin äänessä kuuluu pieni turhautuminen.

– Minä en pääse mihinkään. Minun on melko mahdotonta mennä esimerkiksi roskakatokselle. Kerran yritin, enkä ollut päästä takaisin. Minulla on niin huono sydän, hän toteaa.

Wessman teki vuosikymmenien työuran metallitehtaassa hiojana. Hän syntyi lyhytkasvuisena ja päätyi polvivaivojen vuoksi lääkärin määräyksestä – tosin hieman yllättäen – eläkkeelle. Polvet särkevät nykyään, mutta Wessman kävelee kyynärsauvat apunaan.

Kyllähän se väsyttää, jos ihminen paljon tekee pitkää päivää. Se on ihan päivänselvää

Kirsi Santama, palvelupäällikkö

Runsaat pari vuotta sitten hän tunsi, kuinka rinnassa juili. Mies päätyi sydänvaivojen takia Palokan terveysasemalle.

Yöllä Wessmanin sydän pysähtyi minuuteiksi. Mies oli käytännössä kuollut kahdeksan minuutin ajan. Wessman kuitenkin saatiin elvytettyä. Sydän on nyt niin heikko, että hän tarvitsee apua selvitäkseen arkitoimista.

– Siitä tämä lähti. Sitä ennen en ole tarvinnut minkäänlaista apua, Wessman kertoo.

Wessmanin luona käy kotihoitaja kahdesti päivässä. Vaikka mies on nähnyt hoitajien kovan työtahdin ja sen, ettei näiden työaika anna myöten juttutuokioille, on hän saamaansa hoitoon tyytyväinen.

– Mikä minut olisi perinyt ilman heitä? Kun en tahdo saada riisuttua, enkä puettua päälle, puhumattakaan kaikesta muusta, hän sanoo.

Ylityöt imevät mehut

Kotihoitajat tekevät myös paljon ylitöitä. Työvuoron pituus venyy helposti, sillä kotihoitaja ei ennen kohteeseen menoa aina voi tietää, mikä siellä odottaa.

– Meillä henkilöstö joustaa aika paljon. Usein joudumme kutsumaan viikonloppuisin töihin ne henkilöt, jotka ovat olleet varalla, Santama myöntää.

Ylitöiden tekeminen vaihtelee alueittain. Esimerkiksi Tikkakosken ja Palokan alueella asiakasmäärien kasvu näkyy työpäivien pituudessa. Lähihoitaja Anna Hietanen kertoo, että hänelle niitä kertyy viikoittain, joskus lähes päivittäin.

– Työvuoro saattaa venyä noin puolesta tunnista kahteen tuntiin, hän täsmentää.

Kotihoidon asiakas Osmo Wessman istuu olohuoneen nojatuolissa.
Osmo Wessman arvostaa kotihoitajilta saamaansa apua. Wessmanin elämänilo on tarttuvaa.Riina Mäentausta / Yle

Toistuvalla joustamisella on hintansa. Nyt ylitöitä ei ole esimerkiksi voitu korvata vapaana, vaan pelkästään rahana.

– Kyllähän se väsyttää, jos ihminen paljon tekee pitkää päivää. Se on ihan päivänselvää, toteaa Santama.

Kotihoitajien oikea määrä on kuin palapelin kokoamista

Ylityöt verottavat lähihoitaja Anna Hietasen jaksamista. Vapaapäivä menee usein palautuessa. Tiukoista työvuoroista huolimatta hän nauttii muiden ihmisten hoitamisesta.

– En tiedä, mitä muuta tekisin. Minä todella tykkään tästä työstä, Hietanen sanoo.

Äänessä on painokkuutta. Se kertoo, ettei asiasta tarvitse tehdä lisäkysymyksiä.

Jos Hietanen saisi vallan päättää, miten hän muuttaisi omaa työtään, hän ottaisi mallia vanhusten palvelutaloista. Siellä on käytössä hoitajamitoitus. Yhtä asiakasta kohti pitää vähintään olla 0,5 hoitajaa.

– Käytännössä kotihoitoon pitäisi saada hoitajamitoitus, eli meillä pitäisi olla tietty määrä hoitajia tietyssä vuorossa asiakasmäärien mukaan, Hietanen sanoo kuin apteekin hyllyltä.

Hietasen mielestä tämä toisi pelivaraa työvuoroihin yllättävien tilanteiden varalta.

– Käytännössä päivän mittaan meillä ei ole nyt varaa siihen, että tapahtuisi jotain ylimääräistä. Nyt joudumme muuttelemaan hirveän paljon käyntejä keskenämme.

Kotihoidossa oikean hoitajamäärän löytämiseen vaikuttavat monet asiat. Miten lähihoitaja määrittelisi hoitajien riittävyyden?

Täytetty lääkedosetti
Kotihoitajan tehtävä on huolehtia, että asiakas saa lääkkeensä.Riina Mäentausta / Yle

Anna Hietanen huokaisee.

– Se pitäisi katsoa asiakasmäärien, alueiden ja asiakkaiden hoidettavuuden mukaan.

Vanhuspalveluiden palvelupäällikkö Kirsi Santaman mukaan työn raskautta kotihoidossa ei voida arvioida pelkästään asiakasmäärän pohjalta.

– Hoitajamitoitusta ei voi kotihoidossa ihan suoraan laskea. Se ei ole sama, kuin ympärivuorokautisessa hoidossa, koska asiakkaiden määrät ja hoitotunnit vaihtelevat esimerkiksi viikoittain, hän sanoo.

Kun uudet lähihoitajat on palkattu, Santama joutuu kuitenkin päättämään, millä alueilla, missä tiimeissä ja missä vuoroissa heitä tarvitaan eniten.

– Minä yritän arvioida tiimien tarvetta nimenomaan sen mukaan, kuinka paljon alueella on asiakkaita, kuinka paljon siellä tehdään käyntejä tunneissa ja minuuteissa ja kuinka raskashoitoisia asiakkaat ovat. Sekään ei ole ihan absoluuttinen keino, mutta sillä tavalla voi vähän arvioida asiaa.

Sairauslomia kotihoidossa keskiarvoa enemmän

Kotihoitajien tiukka työtahti ei ole vain Jyväskylän kaupungin ilmiö. Samasta asiasta kohistaan eri puolilla Suomea.

Jyväskylässäkin kotihoitajien tilanne on ollut tiedossa pitkään. Miksi vakituisia kotihoitajia palkataan lisää vasta nyt?

Santama vakuuttaa, että tilannetta on Jyväskylässä koetettu ratkoa. Yhtenä keinona on parannettu sijaisten saatavuutta. Se ei ole kuitenkaan ratkaissut asiaa, sillä kotihoidon tiimeissä väkeä on ollut liian vähän. Perustiimejä vahvistetaan nyt ensimmäistä kertaa moneen vuoteen.

Sairauspoissaoloja on Jyväskylän kotihoidossa runsaasti ja ylitöitä tehdään paljon. Santama muistuttaa, että kuntasektorilla sairauspoissaolot ovat hoitoalalla yleisestikin korkeat, keskimäärin 20 tuntia työntekijää kohti vuodessa. Sairauspoissaoloihin vaikuttaa sekin, että hoitotyössä työntekijät altistuvat infektioille.

Jyväskylän kotihoidossa sairauspoissaolot kuitenkin ylittävät koko hoitoalan keskiarvon. Yksi kotihoitaja on Jyväskylässä siis poissa remmistä käytännössä yli kuukauden sairastumisten takia.

Anna Hietasen käynti Osmo Wessmanin luona on tältä erää päättymässä. Hänen pitää ajaa seuraavaan paikkaan. Nainen taputtaa Wessmania toverillisesti olalle ja hyvästelee.

– Nähdään taas, Osmo, hän huikkaa.

Rintamasuunta on ovelle päin, mutta Hietanen on läsnä asiakkaalle viimeiseen asti.

Wessman kääntää kasvonsa Hietaseen päin ja nyökkää hymyillen.

Siniset silmät tuikkivat.

Kirsi Santama on vs. palvelupäällikkö Jyväskylän kaupungin vanhuspalveluissa
Kirsi Santama aloitti työt Jyväskylän kaupungin vanhuspalveluissa vs. palvelupäällikkönä tänä keväänä.Isto Janhunen / Yle

Korjattu 3.8.2018 kello 11:30 Osmo Wessman on 85-vuotias, eikä 80-vuotias.