Varhaiskasvatuksen pidentämisestä toivotaan apua oppimisvaikeuksien huomaamiseen

5-vuotiaana aloitettu varhaiskasvatus voisi ehkäistä ongelmia myöhemmin koulutiellä, uskovat opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ja OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.

Koulutus ja kasvatus
Mitä uutta syksy tuo kouluihin ja päiväkoteihin
Mitä uutta syksy tuo kouluihin ja päiväkoteihin

Koulujen alku lähestyy, ja monella kouluasteella eletään muutosten aikaa.

Useassa oppilaitoksessa vielä totutellaan vuonna 2016 voimaan tulleeseen opetussuunnitelmaan. Ammatillisessa koulutuksessa vuoden alussa käynnistynyt uudistus taas on siirtänyt oppimista entistä enemmän työpaikoille.

Elokuun alussa joukkoon liittyy varhaiskasvatuksen kokeilu, jossa tarjotaan viiden vuoden ikäisille lapsille varhaiskasvatusta maksutta 20 tuntia viikossa eli 4 tuntia päivässä. Mukana kokeilussa on noin viidennes ikäluokasta: 12 000 viisivuotiasta noin 19 kunnasta.

Kokeilu liittyy suunnitelmiin laajentaa varhaiskasvatusta nykyisestä yksivuotisesta kaksivuotiseksi.

Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n viime vuonna julkaisemassa tutkimuksessa opettajat ja rehtorit arvioivat, että oppilaille ei saada tarjottua tarpeeksi erityistukea koko maassa, vaikka perusopetuslaki siihen velvoittaa. Eikö nykyiset koulutuksen ongelmat pitäisi korjata, ennen kuin aletaan laajentaa varhaiskasvatusta entistä nuoremmille?

Vaikeuksiin voisi puuttua jo ennen koulua

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) ja OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen mielestä nämä tavoitteet eivät sulje toisiaan pois. Asia on heidän mukaansa pikemminkin päinvastoin.

– Mahdollisimman monen lapsen saaminen varhaiskasvatuksen piiriin mahdollistaisi esimerkiksi oppimisvaikeuksien tunnistamisen jo ennen koulupolun alkua, Grahn-Laasonen sanoi Ylen aamu-tv:n haastattelussa torstaina.

Grahn-Laasonen korosti, että varhaisopetuksen laajentaminen voisi tasoittaa lasten kotitaustoista johtuvia eroja oppimisessa ja auttaa estämään syrjäytymistä.

Olli Luukkaisen mukaan myös OAJ kannattaa varhaiskasvatuksen laajentamista kaksivuotiseksi. Samaan aikaan myös erityisopetuksen ja -tuen saatavuutta pitäisi parantaa. Luukkaisen mukaan tähän tarvittaisiin lisää opettajia ja pienempiä opetusryhmiä. Lisäksi opettajan työhön liittyvää byrokratiaa vähentämällä opettajalla olisi enemmän aikaa keskittyä oppilaisiin.

Erot nuorten hyvinvoinnissa kasvaneet

Uusi opetussuunnitelma laajenee syksyllä alaluokilta myös kahdeksasluokkalaisten opetukseen. Yle Uutisten vuonna 2016 toteuttamassa kyselyssä osa vastanneista opettajista esitti huolensa sitä, että itseohjautuvaa ja ilmiöpohjaista oppimista korostava opetussuunnitelma pudottaisi heikommat oppilaat kyydistä.

OAJ:n Luukkainen tyrmäsi huolen.

– Perusopetus ei ole kilpajuoksua. Siinä on tavoitteet, joihin pyritään. Sen takia me tässä oppivelvollisuuskeskustelussa puhumme joustavista, uudenlaisista ratkaisuista oppimispolun sekä alku- että loppupäässä. Suomalaiset nuoret ovat paljon fiksumpia kuin me kuvittelemmekaan ja mitä olemme itse aikoinamme olleet, Luukkainen sanoi.

Luukkainen ja Grahn-Laasonen totesivat molemmat, että oppilaiden väliset erot hyvinvoinnissa ja oppimistuloksissa ovat kasvaneet.

– Yksilölliset opintopolut auttavat tunnistamaan tarpeet, joita jokaisella oppilaalla on. Kuten tiedetään, osa kahdeksasluokkalaisista viilettää menemään ja maailma on avoinna, mutta vastaavasti meillä on entistä enemmän kasautuvaa pahoinvointia, johon pitäisi riittävällä tuella ja riittävän aikaisin paneutua, Grahn-Laasonen sanoo.

– Varhaiskasvatus on juuri tapa puuttua oppimisvaikeuksiin ennalta.

Lue myös:

"Tiukasti sanottuna tämä on laiton tilanne" – OAJ: Lasten oppimisen tukeminen esiopetuksessa ei aina toteudu

Yli 12 000 viisivuotiasta saa tänä syksynä varhaiskasvatusta ilmaiseksi – "Ulos jäävät usein juuri ne, joille kasvatuksesta olisi eniten hyötyä"

OAJ: Erityisopetus ei toteudu lainmukaisesti – opettajia vähän, aika valuu paperitöihin

Opettajat ovat epävarmoja, auttaako uusi opetussuunnitelma oppimaan paremmin – "Lahjakkaille uusi OPS toimii"