Analyysi: Kun Google lähti mukaan hakutulosten sensuuriin, se uhkaa koko riippumatonta tiedonvälitystä

Muutaman kuukauden aikana maailmalle on paljastunut yhä enemmän sekä Facebookin että Googlen pimeitä puolia. Ne pitää ottaa vakavasti, kirjoittaa Heikki Valkama.

Google
Sundar Pichai
Sundar PichaiVirendra Singh Gosain / AOP

Don’t be evil. Älä ole paha. Se oli aiemmin mottona Googlen eettisissä ohjeissa. Keväällä Google pudotti lauseen pois motostaan. (siirryt toiseen palveluun)

Sanoilla on merkitystä. Poistettu kohta sisälsi muun muassa lauseen, jossa Google julistaa tarjoavansa riippumattoman yhteyden tietoon.

Eilinen uutinen Googlen toimista Kiinassa kertoo, että riippumattomuuden rippeetkin ovat menossa. Yritys on valmis toimimaan sorron apuvälineenä.

The Intercept -julkaisu paljasti eilen, että (siirryt toiseen palveluun) Google on kehittänyt salaa hakukonetta, joka auttaa viranomaisia sensuroimaan hakutuloksia.

Google haluaa Kiinan markkinoille ja hakukone poistaa tulokset, joissa käsitellään esimerkiksi ihmisoikeuksia, demokratiaa, uskontoa ja rauhallisia mielenilmauksia.

Googlen pääjohtaja Sundar Pichai ja korkeat kiinalaisviranomaiset olivat sopineet asiasta jo vuosi sitten. Sen jälkeen Google oli aloittanut salaisen Dragonflly-nimellä kulkevan projektin, jonka yhtiön työntekijä vuosi The Interceptille. Vuotaja ei hyväksynyt sitä, että Google ryhtyy toimimaan sortovallan apuna.

Kiinassa verkon sensurointi on tavallista. Esimerkiksi opposition ääntä tukahdetaan sensuurin avulla.

Uutisen merkittävyys on siinä, että Google ei ole aiemmin voinut eikä halunnut toimia Kiinassa. Yhtiö veti jo vuosia sitten hakukoneensa Kiinasta, koska se ei halunnut hakuja sensuroitavan.

Tämän vuoden keväällä ihmeteltiin sitä, miksi Google avasi Kiinaan uuden toimiston, vaikka se ei siellä saanut toimia. (siirryt toiseen palveluun)

Googlen ja Facebookin kaltaisten teknojättien merkitystä ei voi vähätellä. Ne vaikuttavat siihen, millaista tietoa on tarjolla.

Ne eivät ole vain välineitä, ne ovat tiedon portinvartijoita.

Samalla ne ovat poliittisia vaikuttajia. Google käytti vuonna 2017 enemmän rahaa poliitikkojen lobbaamiseen Yhdysvalloissa kuin mikään muu yritys.

Internet on algoritmien myötä kuplautunut. Kun tähän päälle lisätään sensuuri, ollaan maailmassa, joka on kaukana alkuperäisestä internetin vapaan tiedon ja tiedonvälityksen ihanteesta.

Toisaalta ongelma ei ole aivan yksinkertainen. Verkon ”sensuroimista” ja siihen puuttumista vaaditaan myös hyvistä syistä.

Tiistaina Facebook ilmoitti havainneensa koordinoidun, propagandaan pyrkineen poliittisen kampanjan alustallaan.Facebook on sulkenut yli 30 epäaitoa käyttäjätiliä ja sivua, joilla on pyritty luomaan poliittisia jännitteitä ennen marraskuun välivaaleja Yhdysvalloissa. Facebookin mukaan suljettujen käyttäjätilien ja sivujen toiminta oli samanlaista kuin presidentinvaalien 2016 aikaan toimineiden venäläistilien.

Facebookilta ja muilta sosiaalisen median palveluilta vaaditaankin toimia tämänkaltaisia kampanjoita vastaan.

Sunnuntaina julkaistu Britannian parlamentin komiteamietintö esimerkiksi vaatii tiukempaa sääntelyä Facebookille. Sosiaalisen median yhtiöiden pitäisi lisätä valvontaa, jotta disinformaatio ja valeuutiset eivät leviäisi. (siirryt toiseen palveluun)

Facebook ja muut teknologiayhtiöt toimivat ympäristössä, jota ei juuri säädellä. Facebookin ja muiden alustojen pitää ottaa vastuu siitä, miten niitä käytetään, mietintö toteaa. (siirryt toiseen palveluun)

Komitealla on myös ehdotus.

Teknologiajättien pitäisi luoda kansainvälinen eettinen ohjeistus, code of ethics, yhdessä hallitusten, tutkijoiden ja muiden intressiryhmien kanssa. Ja tämän eettisen koodiston pitäisi olla näiden yritysten selkäranka.

Muutaman kuukauden aikana maailmalle on paljastunut yhä enemmän sekä Facebookin että Googlen pimeitä puolia.

Don’t be evil oli jo hyvä alku. Sen voisi palauttaa.