Analyysi: Suomessa kaikki metsäpalot sammutetaan, mutta niin ei tarvitsisi tehdä

Ennusteiden mukaan maastopalot yleistyvät, jos kesistä tulee yhä kuumempia. Suomessa on tehtävä strateginen valinta, mitä metsäpaloille aiotaan tulevaisuudessa tehdä.

metsäpalot
Pyhärannan metsäpalon sammutustöitä.
Pyhärannan metsäpalon sammutustöitä jatkettiin torstaina 19. heinäkuuta.Roni Lehti / Lehtikuva

Suomessa metsäpalot sammutetaan aina. Toimintatapaa ei ole kirjattu pelastuslakiin, mutta yhteisestä sopimuksesta on päätetty, että kun maastoa palaa, palokunnat ryhtyvät hommiin.

Suomalaiset pitävät metsäpalojen sammuttamista niin itsestäänselvyytenä, että esimerkiksi rajan takana Venäjällä roihuavia metsäpaloja pidetään meillä joko merkkinä naapureidemme välinpitämättömyydestä tai siitä, että kunnon pelastuskalustoa ei ole. Venäjällä metsien annetaan palaa, on usein kuultu väärinkäsitys.

Mutta metsäpalojen salliminen Suomen rajan takaisessa maastossa on harkittu päätös. Venäläisillä on todellisuudessa valtavat resurssit metsäpalojen torjuntaan ja he ovat myös aktiivisia paloja sammuttamaan.

Ja vaikka uutiskuvissa naapureiden kalusto näyttää välillä vanhalta, sammuttajat ovat maailmanluokkaa. Sellaista tilannetta on vaikea nähdä, että Pietaria uhkaisi metsäpalo.

Venäläisten metsäpalostrategia pohjaa ajatukseen, että arvokkaat alueet sammutetaan valtavalla voimalla, mutta sellaisten metsien annetaan palaa, joiden sammuttaminen ei ole kannattavaa tai muutoin järkevää.

Suomessa taas kaikki palopesäkkeet sammutetaan, jos vesisade ei ehdi ensin. Sekin on strateginen valinta, mutta myös arvo- ja kulttuurikysymys.

Nyt ilmassa on merkkejä, että heti lomakauden päätyttyä Suomessa käynnistyy keskustelu, mitä palaville metsille pitää meillä jatkossa tehdä.

Ja riitahan siitä syntyy

Suomessa ehdittiin viimeksi kymmenkunta vuotta sitten keskustella metsäpalojen osittaisesta sallimisesta.

Rintamalinja meni niin, että metsäalan ihmiset olivat sen kannalla, että joidenkin metsien kannattaisi antaa palaa. Pelastusviranomaiset taas olivat sitä mieltä, että kaikki sammutetaan ja sillä selvä.

Suomessa metsäpaloasiat kuuluvat kolmelle ministeriölle. Yksinkertaistettuna voisi sanoa, että sisäministeriötä kiinnostaa sammuttaminen, ympäristöministeriötä ympäristöarvot ja maa- ja metsätalousministeriötä metsätalous. Ihan heti tuskin löytyy konsensusta ehdotuksille, joissa toivotaan metsien välillä myös palavan.

Ennusteiden mukaan paloriskit kasvavat vuosi vuodelta, jos tuuliset ja kuivat jaksot yleistyvät ja pitenevät. Mutta Suomi on reilusta 23 miljoonasta metsähehtaaristaan huolimatta aika helppo metsäpalomaa. Metsistä noin kolmannes on suoaluetta ja myös paloa rajaavia järviä riittää. Palot eivät pääse karkaamaan jättimäisiksi.

Ympäristönäkökulmasta eli metsän monimuotoisuuden vuoksi voisi olla järkevää antaa palojen edetä omaan tahtiinsa esimerkiksi kansallispuistoissa, joissa on jokia tai muuta vesistöä paloa rajoittamassa. Myöskään ilmastomielessä muutamien hehtaarien palot eivät näyttele juuri minkäänlaista roolia.

Aerones
Latvialainen Aerones Firefighting Drone pystyy sammuttamaan kerrostalo- tai latvapalon kauko-ohjattuna.Armands Bāris

Palot lisääntyvät, mutta teknologian kehitys muuttaa metsäpalojen torjuntaa

Saksan Freiburgissa sijaitseva Global Fire Monitoring Center GFMC on yliopiston yhteyteen sijoitettu metsäpaloasiantuntemuksen osaamiskeskus, jonka puheet otetaan tosissaan kaikkialla maailmassa.

GFMC muistuttaa, että tulevaisuudessa paloja on maailmanlaajuisesti enemmän. Ehkä yllättävänä tietona kerrotaan, että tundra-alueiden metsäpalojen hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaisia esimerkiksi Kalifornian tai Kreikan maastopaloihin verrattuna.

Niinpä eri maiden on panostettava metsäpaloihin entistä enemmän. Joissakin maissa se voi myös tarkoittaa, että ekologisista tai taloudellisista syistä metsää ei sammuteta entiseen malliin.

Metsäpalojen torjunnan suuri mullistus käydään seuraavan vuosikymmenen aikana. Suuria toiveita on laskettu muun muassa droonien varaan. Jo tällä hetkellä on drooneja, jotka voivat viedä letkuja vaikeakulkuisiin paikkoihin tai suihkuttaa vettä suoraan puun latvustoon. Saksassa haaveillaan drooneista, jotka kuljettavat satojen litrojen vesipusseja. Ainakin kiinalaiset osaavat sellaisia jo tehdäkin.

Myös Suomessa sisäministeriö kuuntelee droonikeskustelua innostuneena. Pelastuslaitoksillahan itsellään ei toistaiseksi ole ollut mitään lentokykyistä metsäpalon sammutuskalustoa. Apua on aina tarvittu Rajavartiolaitokselta ja Puolustusvoimilta. Drooni sen sijaan kulkisi vaikka mönkijän peräkärryssä.

Monissa maissa suunnitellaan nyt metsäpalojen torjuntaa hiukan eri vinkkelistä kuin Suomessa tehdään. Esimerkiksi vanha kunnon reppuruisku tekee paluun. Idea on se, että kevyissä varusteissa liikkuvia reppuselkäisiä kansalaisia voidaan kevytkouluttaa metsäpalojen täsmäsammuttajiksi.

Suomessa kevyemmin varustettuja metsäpalosammuttajia muutamaan kertaan ehdottanut SPEK:n palokuntajohtaja on yhtä monta kertaa tyrmätty ideoineen.

Pyhärannan metsäpalon sammutustöitä.
Pyhärannan metsäpalon sammutustöitä.Roni Lehti / Lehtikuva

Palovaaralliset ja arvokkaat metsät voisi listata

Suomalaisviranomaiset tulevat lähiviikkoina hyödyntämään kaiken saatavissa olevan opin Ruotsin metsäpaloista.

Useammasta osoitteesta kantautuneiden tietojen mukaan, syksyn sateilla nousee keskusteluihin myös se, onko kaikkien metsäpalojen sammuttaminen lähivuosina enää järkevää. Suomen metsistä noin kolmannes on valtion metsää, joten monella taholla on asiaan mielipide.

Luonnon kannalta hyvä metsäpalo olisi sellainen, jonka jäljiltä mustaksi palanutta puuta ei korjattaisi paloalueelta pois. Metsäasiantuntijat tulevat todennäköisesti ehdottamaan metsien kartoittamista etukäteen.

Jos palo syttyy, voitaisiin tapauskohtaisesti tehdä pikapäätös, sammutetaanko heti vai annetaanko metsän ainakin jonkun aikaa kärytä.

Suomessa kuivat kangasmetsät ovat riskialttiimpia syttymään kuin kosteat kuusikot. Turvepalot taas syttyvät milloin mistäkin syytä ja ovat viheliäisiä sammuttaa.

Kuivassa metsässä tuulen suunnan nopea muutos voisi johtaa liian laajan paloon tai tulen leviämiseen suuntiin, joissa on asutusta. Sisäministeriö tulee kuuntelemaan metsäväen ehdotuksia metsäpalojen hallitusta sallimisesta kohteliaasti ja osallistuu mielellään myös keskusteluun, mutta ei lupaa vielä muuttaa mitään.

Se on kuitenkin varmaa, että tulevaisuudessa maastopalojen ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen havaitsemiseen joudutaan laittamaan entistä enemmän paukkuja. Reilusti yli puolet metsäpaloista syttyy ihmisen huolimattomuudesta.

Lue myös: Suomalaisyritys keksi ainutlaatuisen aineen metsäpalojen sammutukseen – "saippuan hintaista" nestettä tarjotaan nyt Ruotsin metsäpaloihin