Suomen ratsastajista alle viisi prosenttia on miehiä – Äijäleirillä pyritään muuttamaan lajin "tyttömyyttiä" ja kitkemään kiusaamista

Ratsastus koetaan hyvin tyttövaltaisena harrastuksena. Ratsastavat pojat ja miehet pyrkivät muuttamaan tätä asiaa. Uudessakaarlepyyssä on parhaillaan menossa pelkistään pojille ja miehille tarkoitettu "Äijäleiri", jossa ratsastetaan ja ajetaan pienkuormaajilla.

ratsastus
Uudenkaarlepyyn hevosleiriläisiä
Kuvaus&leikkaus Jarkko Heikkinen / Yle

Uudenkaarlepyyn hevosleirillä jylläävät kaikenlaiset hevosvoimat. Vaikka pääosassa ovatkin nelijalkaiset kauramoottorit, pääsevät leiriläiset kokeilemaan myös pienkuormaajilla ajoa.

Mikään tavallinen heppaleiri kyseessä ei ole, sillä osallistujat ovat poikia ja miehiä. Kyseessä on nimensä mukaisesti "Äijäleiri". Samalla kun hoidetaan hevosia, keskustellaan muun muassa, mikä on paras SM-liigajoukkue.

Ratsastuskoulu Caprillin hevosleirille on saapunut kahdeksan leiriläistä ympäri Suomea. Paikalla on poikia ja miehiä pääkaupunkiseudulta, Seinäjoelta, Jalasjärveltä, Oulusta, Tampereelta ja Kalajoelta.

Iältään leiriläiset ovat 13-47 -vuotiaita. Vaikka ikähaitari on laaja, on rakkaus hevosiin yhdistävä tekijä. Kun hevoskärpänen puree, niin se on menoa. Sen tietävät leiriläiset.

"Pakotettuna" tallille

Seinäjokinen Kimmo Hautala innostui ratsastamisesta aikuisiällä. Vaimonsa ”pakottamana” hän lähti mukaan alkeistunneille: vaimolla innostus kesti kolme ratsastuskertaa, Kimmolla se on kestänyt jo viisi vuotta.

– Tulin leirille treenaamaan maastoesteitä, Hautala kertoo.

Hautala kilpailee kakkostasolla eli entisellä aluetasolla esteissä oman hevosensa kanssa. Hevosensa hän on saanut joululahjaksi vaimoltaan. Millaista palautetta Hautala saanut miespuoleisilta kavereiltaan harrastuksestaan?

– Aluksi vähän ihmetellään kyllä, mutta hyvin he ovat suhtautuneet, Hautala kertoo.

.

Arvi Martikainen ja Mikko Aine harjaamassa hevosta
Arvi Martikainen ja Mikko Aine eivät pelkää isojen hevosten kanssa työskentelyäMerja Siirilä / Yle

Alle viisi prosenttia ratsastajista on miehiä

Suomen Ratsastajainliiton jäsenistä vain alle viisi prosenttia on miehiä. Toimitusjohtaja Pekka Törmälä pitää määrää valitettavan pienenä, sillä historiallisesti laji on hyvin miehinen. Viimeisten vuosikymmenten aikana laji on muuttunut naisvaltaiseksi. Tämä mielikuva on hyvin vahva erityisesti poikien keskuudessa.

Myös mielikuva lajin sisällöstä on Törmälän mukaan virheellinen.

– Pikkupojasta lähtien lajia harrastaneena sanoisin, että pojille on sattunut siinä virhearviointi. Jos ajatellaan lajeja, kuten motocross tai laskettelu, niin samanlainen vauhti ja kilpailuhurma on tavoitettavissa ratsastuksessa, kertoo 10-vuotiaasta lähtien ratsastanut Törmälä toteaa.

Suuri osa maailman huippuratsastajista on miehiä. Ratsastuksen naisvaltaisuus onkin Törmälän mukaan hyvin vahvasti Pohjoismainen ilmiö.

– Kun mennään Keski-Eurooppaan, niin pojat ja miehet ovat ymmärtäneet, että tämä on ominaisuuksiltaan sellainen laji, jossa riittää vauhtia. Maailmalta katsottuna tilanne on hiukan toinen kuin meillä, Törmälä kertoo.

Rasmus Lieskoski harjaa hevosta
Isokokoisten hevosten kanssa toimimiseen tarvitaan uskallusta, sen tietää Helsingistä leirille tullut Rasmus Lieskoski.Merja Siirilä / Yle

Mielikuvaa muuttamaan

Tuhannen taalan kysymys onkin, miten mielikuvaa "tyttöjen harrastuksesta" saisi muutettua. Ratsastajainliitolla tätä on paljon pohdittu.

Ratsastuksessa edetään moniin muihin harrastuslajeihin verrattuna hitaasti. Täytyy opetella ensin hevosen hitain askellaji – käynti – ennen kuin voi edetä raviin ja laukkaan.

– Laji vaatii säännöllistä harjoittelua. Jos joku poika haluaa aloittaa ratsastuksen, hänen täytyy käydä säännöllisesti viikoittain ratsastamassa vuoden verran, oppia perusteet niin hevosten hoitoon kuin ratsastukseen. Vasta sen jälkeen lajiin pääsee kunnolla sisälle. Tämä ei ole samanlainen harrastus kuin pihapelit, joissa kynnys on matalampi, Pekka Törmälä kertoo.

– Hevonen ei ole mikään moottori tai kone. Pitää saada yhteys siihen hevoseen ja se on uudenlainen kokemus. Itsekin lajia pitkään harrastaneena tuntuu, että pojat eivät ole tajunneet niitä tämän lajin piirteitä, jotka heitä kiinnostavat muissa lajeissa, Törmälä lisää.

Poni laitumella
Merja Siirilä / Yle

Intohimona hevoset

13-vuotias Arvi Martikainen innostui hevosista jo 9-vuotiaana, jolloin hän päätyi tallille pikkusiskonsa mukana.

– Tiesin kyllä heti, kun minut kiskottiin hevosen selkään, että täällä mun kuuluu olla. Saman tunnin aikana sain hevosen jopa laukkaamaan ja kuvan, että millainen laji on kyseessä, Martikainen kertoo.

Hevoskärpänen puri toden teolla.

Kaksi vuotta sitten Arvin hinku oman kilpahevosen saamiseks oli niin suuri, että hän päätti 11-vuotiaana vapaa-ajallaan koota ja myydä koruja. Syntyi Korumies-Arvi -ilmiö.

Martikaisen tavoite kilparatsastajana on alan huipulla eli GP-tasolla. Sinne pääsemiseksi hän on tehnyt jo kovasti töitä.

Arvi Martikainen silittää hevosta
Arvi Martikainen innostui hevosista neljä vuotta sittenMerja Siirilä / Yle

Kiusaaminen syynä vähäisiin harrastajamääriin

Yksi syy, miksi pojat eivät välttämättä uskaltaudu tallille, on kiusaamisen pelko harrastuksen tyttövaltaisuuden vuoksi. Suurin osa leiriläisistä myöntää, että on kokenut kiusaamista harrastuksensa takia. Osa on saanut osakseen rajuakin huutelua ja jopa väkivallalla uhkailua.

Pelkästään pojille tarkoitettu hevosleiri tarjoaakin vertaistukea ja vinkkejä, miten selviytyä kiusaamistilanteista.

Osalla on toiminut se, että ei ole itse reagoinut kommentteihin mitenkään, osalla on toiminut kysymys: ”Pärjäisitkö itse monta sataa kiloa painavan hevosen selässä? Sopii testata”.

Myös Arvi Martikainen on kokenut kiusaamista.

– Meitä ratsastajia kiusataan välillä aika paljon, Martikainen myöntää.

Ratsastajainliiton toimitusjohtaja Pekka Törmälä tietää, että monia poikia kiusataan harrastuksen vuoksi. Hän ei ole kuitenkaan henkilökohtaisesti kokenut kiusaamista harrastuksestaan. Kokemukset erityisesti aikuisiältä ovat jopa päinvastaiset.

– Nykyään kun kerron olevani ratsastaja, niin se herättää kunnioitusta. Moni kysyy, että kuinka pystyt kontroloimaan 600-700 kiloista eläintä. Monet miehet varmasti pelkäävät hevosta instrumenttina, että pikemminkin siitä saa oman kokemukseni mukaan pikemminkin kunnioitusta, Törmälä kertoo.

Hevosmiehet harjaamassa ponia
Merja Siirilä / Yle

Arvi-verkosto kiusaamista vastaan

Koska Arvi Martikainen on itse kokenut kiusaamista harrastuksensa takia, haluaa hän auttaa muita. Martikainen on antanut kasvot nuorille miesratsastajille ja toimii Arvi-verkoston (siirryt toiseen palveluun) sanansaattajana. Verkoston on ideoinut Markku Lehtonen.

Verkoston jäsenet voi pyytää kouluun, tapahtumaan tai vastaaviin tilaisuuksiin puhumaan ratsastuksesta nimenomaan pojan tai miehen näkökulmasta. Verkoston jäsen voi toimia tallilla myös poikien ja miehien apuna ja tukena.

– Verkoston ylläpitäjä Markku Lehtonen katsoo kiusattua lähinnä olevan verkostolaisen ja ehdottaa hänelle "Olisi tällänen case. Haluatko auttaa?" Jos verkostolainen hyväksyy tehtävän, luovutetaan kiusatun tiedot hänelle. Ja verkostolainen auttaa esimerkiksi puhelimitse, tapaamalla, chattaamalla, Martikainen kertoo.

Facebookissa olevassa HevosMies - ja ylpeä siitä (siirryt toiseen palveluun) -ryhmässä on tällä hetkellä 1000 jäsentä.

Ratsastuksenopettaja Laura Erkkola
Ratsastuskoulu Caprillin ratsastuksenopettaja ja omistajan Laura Erkkola on tyytyväinen, että pojat ovat palaamassa ratsastusmaailmaanMerja Siirilä / Yle

Miehille omaa toimintaa

Uudenkaarlepyyn paikallisessa ratsastusseurassa, Nykarleby ridklubbissa on ratsastuksen opettaja ja Ratsastuskoulu Caprillin omistaja Laura Erkkolan mukana useita miehiä.

– Aika monella heistä on omia hevosia. Kun he ovat syväinnostuneet lajista, he ovat ostaneet varhaisessa vaiheessa oman hevosen, Erkkola kertoo.

Erkkola on aiemminkin pitänyt vain miehille tarkoitettuja ratsastuskursseja. Vaikka tälle leirille osallistuneilla on jo vahva hevosmiestausta, olisi leiri erittäin sovelias myös vasta hevosista innostuneelle.

– Kun tämä Äijäleiri näkyy tarjonnassa ja näkyy vähän mediassa, niin pojat, jotka harkitsevat ratsastusta, huomaavat, että heille tarjotaan jotain omaa toimintaa. Se saattaa sitten innostaa lähtemään mukaan ratsastuksen pariin, Erkkola kertoo.

Erkkola toivoo, että ratsastuksen alamuodot, kuten ratsastusjousiammunta lisäisivät ratsastavien miesten määrä.

Hevonen laitumella
Merja Siirilä / Yle

Huippuratsastajat pääsääntöisesti miehiä

Kun tarkastellaan maailman huippuratsastajia ovat he pääsääntöisesti miehiä. Erkkola näkee, että miehillä on monia ominaisuuksissa, joiden ansiosta he menestyvät ratsastajina.

– Korkeiden paikkojen ja vauhdin pelkäämättömyys, tietynlainen motoriikka ja kehonhallinta liikkuvan kappaleen selässä. Jos pojat on nuorempana kiipeilleet, juosseet ja harrastaneet nuorena crossilajeja, niin heillä on monesti hyvät edellytykset ryhtyä ratsastajiksi, Erkkola kertoo.

Kaikista leiriläisistä, niin nuoremmista kuin vanhemmista, huokuu innostus hevosia kohtaan. Heti aamupalan syömisen jälkeen oli päästävä laitumien äärelle ihailemaan hevosia. Juuri tämä innostus antaa voimaa kiusaamista vastaan.

Mikä sitten juuri näissä hevosissa kiehtoo?

– Kun saat sen 600 kiloa pelkkää lihasmassaa allasi olevan eläimen tottelemaan, pääset hevosen korvien väliin ja luotte sen suhteen, niin se on niin mahtavaa, Martikainen kertoo.