Suomalaiset louhivat jatkosodassa Karhumäkeen massiivisen luolan, nyt venäläiset haluavat sinne turisteja – tältä siellä näyttää

Karhumäen luolaston louhiminen oli yksi jatkosodan suurista rakennusurakoista. Katso täältä video luolan sisältä.

historia
Luola Karhumäessä
Museonjohtaja Sergei Koltyrin esitteli luolaa toimittaja Pekka Niiraselle.

Valtava luola, kilometreittäin panssariesteitä ja lukuisia kallioon louhittuja asemia. Nämä kaikki löytyvät Karhumäestä, johon on suunnitteilla Venäjän Karjalan uusin sotahistoriallinen matkailukohde.

– Tästä tulee hyvä! Historiaa nuorille ja eri maiden turisteille, erityisesti suomalaisille, hehkuttaa Karhumäen museonjohtaja Sergei Koltyrin loikkiessaan kaupungin laidalla olevalla kallioisella mäellä.

Panssarieste Karhumäessä
Karhumäen panssarieste on 2,5 kilometriä pitkä ja siinä on kiviä neljässä rivissä.Heikki Haapalainen / Yle

Nuoriso on jäljistä päätellen jo aikaa sitten löytänyt kallioon louhitut korsut ja luolat, mutta nyt linnoitteet on tarkoitus kunnostaa kaikenikäisille kävijöille.

– Nämä rakennelmat ovat esimerkki kulttuurista, taiteesta ja oikeanlaisesta maaston hyväksikäytöstä, Koltyrin hehkuttaa.

"Salpalinjan nuorempi sisar"

Karhumäkeen ja sen läheisyyteen Maaselän kannakselle rakennettiin jatkosodan vuosina mittava puolustuslinja.

Vuoden 1944 kesään mennessä valmiina oli runsaat 1 200 korsua tai pesäkettä, joista viitisenkymmentä järeitä tai raskaita. Taisteluhautaa oli yhteensä lähes 40 kilometriä, josta kuutisen kilometriä kallioon louhittua. Piikkilankaestettä oli sitäkin yli sata kilometriä.

Kallioon louhittu korsu Karhumäessä
Kallioon louhittu korsu Karhumäessä syyskuussa 1942.SA-kuva

Kallioon louhittiin myös kuusi luolaa. Niistä yksi on niin iso, että sen sisälle rakennettiin kokonainen talo, johon sanotaan mahtuneen majoittumaan jopa 200 sotilasta.

Linnoitteet tuovat mieleen Suomeen tehdyn Salpalinjan, ja siihen paikkaa vertaa myös museonjohtaja Sergei Koltyrin.

– Me sanomme tätä Salpalinjan nuoremmaksi sisareksi. Tässä on otettu huomioon Salpalinjaa rakennettaessa tehdyt virheet.

Karhumäen luoliin houkutellaan erityisesti suomalaisia

Kukkulan laelta avautuu näkymä Ääniselle ja Karhumäen kaupunkiin. Maisemaa on aikoinaan katsellut useampikin suomalaissotilas, joka on omalla vuorollaan seissyt kallioon louhitussa tähystyspisteessä. Alempana kalliossa on tykkikorsu ja konekiväärikupu, jotka valmistuivat vuoden 1942 syyskuussa.

Luolissa ja korsuissa on tähän sakka käyty kiipeilemässä omalla vastuulla, mutta nyt linnoitteet aiotaan kunnostaa ja tuotteistaa.

– Tästä tulee brändi, Koltyrin hymyilee.

Tykkikorsun ampuma-aukko Karhumäessä
Heikki Haapalainen / Yle

Koltyrinin mukaan tavoitteena on houkutella paikkaan 15 000–20 000 kävijää vuodessa. Monen vierailijan odotetaan ja toivotaan tulevan Suomesta.

– Haluaisimme, että täällä käyvät suomalaiset antaisivat meille myös lisää tietoa.

"Rakennelmien oltava totuudenmukaisia"

Tulevasta turistikohteesta on jo tehty havainnekuvia, joissa maisemaan on lisätty niin matkailijoiden tarvitsemia vessoja kuin erilaisia paviljonkejakin.

Havainnekuvissa näkyy myös avoimilla paikoilla olevia tykkejä, panssarivaunu ja juoksuhautoja, jotka on päällystetty graniittilevyillä.

Museonjohtaja Sergei Koltyrin on näkemästään pöyristynyt.

– Ei esimerkiksi tuossa ollut tankkia, hän tuhahtaa.

Museonjohtaja Sergei Koltyrin
Museonjohtaja Sergei Koltyrin pelkää, että historiallinen totuus hämärtyy, jos esimerkiksi käytettävät materiaalit ovat liian nykyaikaisia.Heikki Haapalainen / Yle

Koltyrinin mielestä metsää on luonnollisesti raivattava ja paikkoja kunnostettava, mutta tulevien rakennelmien olisi silti oltava totuudenmukaisia.

– Muuten tulee liian idyllinen kuva, joka ei kosketa ihmisiä.

Museonjohtaja pelkääkin nyt, että historiaa aiotaan pian ryhtyä esittämään toisin kuin mitä se oikeasti oli.

– En vastusta, jos johtajamme haluavat rakentaa idyllisen kuvan. Historioitsijan mielestä se ei kuitenkaan ole oikein.